Blog Image

Huomioita

Vielä pari huomiota kontaktista asahissa

Asahi Posted on Fri, December 06, 2019 13:48:26

Miksi parin kanssa harjoitteleminen on hyvä idea asahissakin? Kontaktin ottaminen pariin harjoituksen merkeissä tai tekemisen tiimellyksessä on yleistä monissa liikuntamuodoissa. Sitä tehdään jatkuvasti urheilussa amerikkalaisesta jalkapallosta kreikkalaisroomalaiseen painiin. Tanssijat ovat jatkuvasti kontaktissa toisiinsa. Kamppailutaidoissa on hyvin monimutkaisia ja hienovaraisia harjoituksia, joissa kontaktin avulla aistitaan ja hallitaan parin liikettä. Hoitajat koskettavat jatkuvasti hoidettaviaan. Kontakti ja siihen liittyvä kosketus on hyvin moninainen kulttuurinen ilmiö. Suomalainen tosimieshän ei kosketa, hän mieluummin lyö. Jääkiekko on miesten keskuudessa suosittua osittain varmaan siksi, että siinä kosketus on väkivaltaista. Urheiluselostajatkin toteavat usein, miten tappelut kuuluvat jääkiekkoon. Suomessa on EU:n toiseksi eniten perheväkivaltaa. Onneksi asenteet hiljalleen muuttuvat ja tämä väkivaltainen tosimiesten maailma on hiljalleen murtumassa. Kehittäessäni kontakti-asahia yksi ajatukseni oli, että voisin antaa oman panokseni tähän muutokseen asahin kautta. Ongelma tosin tuntuu olevan, että tosimies ei tee asahiakaan, se on liian hidasta ja herkkää. Ja jos hän tekee niin nopeammin ja enemmän voimalla.

Pyrin korostamaan aina asahin kolmea tasoa. Asahi on 1. terveysliikuntaa, 2. se on somaattinen menetelmä ja 3. se on kehomieliharjoitus. Käsittelen seuraavassa kontakti-asahia kaikista näistä näkökulmista.

Aloitetaan kontakti-asahin (1) terveysliikuntanäkökulmasta. Liikkeiltään parin kanssa tehty asahi on perusasahia ja pitää tiettysti sisällään samat terveysvaikutukset kuin yksinkin tehtävät liikkeet.  Aivan kuin perusasahissa parin kanssa voidaan tehdä yksittäisiä liikkeitä, liikesarjan osioita tai koko liikesarja. Kontakti-asahissa liikkeiden muoto pysyy samana tai hyvin samankaltaisena kuin perusasahissa, joten liikkeiden vaikutuksetkin pysyvät samoina. Mutta lisääkin on.  Parin kanssa tekeminen tehostaa joitakin liikkeitä ja samalla niiden vaikutuksia. Kun pari antaa liikkeeseen kevyen vastuksen, koko kehon voimaa joudutaan käyttämään hieman eri tavalla. Vaikka teemme asahia parin kanssa hyvin kevyellä kontaktilla, liikkeiden intensiivisyysaste kuitenkin aina vähän lisääntyy.  Parin kanssa tehtynä liikkeen vaikutukset siis hieman voimistuvat.

Tärkeä lisä terveyden kannalta on kevyt kontakti,  kosketus. Kosketuksen terveysvaikutuksista on kirjoitettu viime aikoina paljon. Kosketus lisää oksitosiini-hormonin eritystä. Tätä on tutkittu paljon. Oksitosiinin lisääntynyt erittyminen voimistaa mielihyvän kokemusta ja ylipäätään vähentää negatiivisten tunteiden määrää. Se myös lisää sosiaalisuuttamme ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Oksitosiini myös vaikuttaa kortisoliin, joka on ”stressihormoni”. Kun oksitosiinia vapautuu verenkiertoon, kortisolin määrä veressä voi jopa puolittua. Kosketus rauhoittaa ja poistaa stressiä.

Ihminen ei yleensä voi vaikuttaa omaan hormonieritykseensä, mutta oksitosiini on poikkeus.  Sitä saadaan lisättyä verenkiertoon koskettamisen avulla. Mikä tahansa kontakti tai kosketus ei tietenkään käy. Koskettamisen tulee olla positiivisesti latautunutta, toista arvostavaa, ei aggressiivista. Tällaiseen kosketukseen pyrimme kontakti-asahissa samalla tavalla kuin vaikkapa kontakti-improvisaatiotanssissa. Kontakti-asahi onkin eräänlaista kontakti-improvisaatiota, tosin muodon sisällä. Muotona on asahin liikkeet ja kontaktipintana vain käsivarsi sormista olkapäähän. Tämä mahdollistaa turvallisen ja toista kunnioittavan kosketuksen.

Kosketus on myös terveydenhoitohenkilökunnan työkalu. Nykyään tämäkin aletaan tunnistaan. Tänä vuonna teemasta ilmestyi kolmen tutkijan kirjoittama kirjakin: Kinnunen, Parviainen, Haho, Jolkkonen: ”Ammatillinen kosketus” (Kirjapaja 2019), johon tästä teemasta enemmän kiinnostuneen kannattaa tutustua. Kontakti-asahi voi antaa terveydenhuollon henkilökunnallekin yhden välineen kosketuksen tutkimiseen ja oman hoitavan kosketuksensa tiedostamiseen.

Kosketus on myös terapeuttinen väline ja kontaktiharjoitus opettaa ikään kuin muodon kautta kosketuksen tuomaa läheisyyttä. Koskettaessamme toista harjoituksessa, joudumme astumaan hänen reviirilleen ja päästämään toisen omalle reviirillemme. Opetin joskus parikymmentä vuotta sitten taijita Tampereen näyttelijäntyön laitoksella. Teimme siellä jatkuvasti myös taijin pariharjoituksia, joissa liikutaan kontaktissa pariin. Muistan, että näyttelijätyön lehtori kannusti minua teettämään näitä harjoituksia juuri siksi, että se opetti näyttelijäopiskelijoille sellaista läheisyyttä ja kontaktia, mihin he näyttelijäntyössään joutuisivat tottumaan, mutta taijissa se tapahtui turvallisen muodon puitteessa. Sama periaate pätee asahiin. Olen törmännyt myös siihen, että joissakin psykofyysisen terapian muodoissa tehdään taijin pariharjoituksia. Otetaan kevyt kontakti käsivarrella ja opetellaan liikkumaan harmoniassa parin keskilinjan liikkeen kanssa. Tällaisessa harjoituksessa on aina kaksi ulottuvuutta. Fyysisellä puolella opetellaan oman kehon liikettä ja sen saattamista harmoniaan parin liikkeen kanssa. Psyykkisellä puolella kyse on kahden ihmisen välisestä kosketuksesta, sen aistimisesta ja siihen sopeutumisesta. Kyse on siis psykofyysisestä harjoituksesta.

(2) Mitä sitten kontakti tuo lisää asahiin somaattisena menetelmänä? Tähän voisi vastata lyhyesti: paljon! Kun liikettä tehdään parin kanssa kevyessä kontaktissa, tulee vielä tärkeämmäksi noudattaa asahin liikeperiaatteita.  Liikkumisen tapa on haastavampaa ja teemme esimerkiksi helposti liikettä vain kädellä. Kontakti-asahissa pyrimme kuitenkin noudattamaan samoja liikeperiaatteita kuin yksin tehdessämme: liike on aina koko kehon liikettä, tasapaino pysyy vakaana, liike on mahdollisimman rentoa jne. Vaikka kontaktipiste on vain kädessä, myös koko kehon painopisteet ja keskilinjat heijastavat toistensa liikkeitä. Peilaamme parin liikettä koko keholla, sen jokaisella kohdalla.

Kontakti-asahi syventää sellaisten asahin yleisten periaatteiden oppimista kuten tasapaino, keskilinjan tietoinen liike, liikkeen juurtuminen maahan jne. Teemme kontakti-asahissa myös asahin perusliikkeiden lisäksi muutamia yksinkertaisia käsien perusympyröitä, joissa näitä taitoja harjoitellaan.

(3) Entä sitten asahi kehomieliharjoituksena, mitä kontakti tuo lisää siihen? Lyhyesti voisi todeta, että kontakti-asahi kehittyy mielenkiintoiseksi parin kuuntelemisen harjoitukseksi, missä mieli tyhjenee ja tyyntyy, koska se joutuu aistimaan herkkää kosketusta ja sen viestiä. Ohjaajan ja ohjattavan roolien tietoinen vaihtuminen tuo tähän oman lisänsä. Joskus löytyy myös liike, missä ohjaajaa ja ohjattavaa ei voi erottaa toisistaan, liike vain tapahtuu. Kaiken kaikkiaan kontakti-asahin liikekokemus tuo uuden ulottuvuuden kehotietoisuuden harjoittamiseen ylipäänsä.

On vielä yksi asia, mikä pätee kaikkeen liikunnan ohjaukseen, missä otetaan kontakti pariin: kaikki harrastajat eivät halua tehdä sitä. Sitä voidaan pitää vieraana. Kosketus ylipäätään on herkkä asia. Ohjaajien tulee tietysti olla erityisen tietoisia tästä. Ketään ei pidä pakottaa kontaktiin, mutta soveltuvissa ryhmissä siihen voi antaa mahdollisuuden. Kontaktin kautta asahi voi saada aivan uuden, terapeuttisenkin ulottuvuuden.



Mielikuvien käyttö asahissa

Asahi Posted on Thu, December 05, 2019 19:59:24

Ensimmäisessä asahi-kirjassa ”Asahi – terveysliikuntaa kaikille”, kuvasin asahin yhdeksi periaatteeksi mielikuvien aktiivisen käytön.  Myöhemmin olen sijoittanut sen yhdeksi alakohdaksi siihen, miten asahin liikkeen laatu syntyy. Mielikuva on joka tapauksessa yksi keskeinen asahi-työskentelyssä käytettävä periaate tai menetelmä. Mielikuvia käytetään terapioissa, rentoutusmenetelmissä ja yleisesti myös urheilun henkisessä valmennuksessa. Urheilun puolella se on käytetyin henkisen valmennuksen menetelmä. Mielikuvan käytön periaate on: mikä kuvitellaan mielessä, tulee todeksi kehossa. Tämä ei tietenkään toteudu täydellisesti, mutta vaikutus on sen suuntainen. Tutkimusnäyttöä periaatteen paikkansa pitävyydestä on saatu esimerkiksi monien urheiluun liittyvien taitojen kohdalla. Taitojen opettelussa mielikuva on tehokas apu. Kehollisten taitojen opettelussa mielikuvaa voidaan käyttää kahdella tapaa. On olemassa ulkoinen ja sisäinen mielikuva. Ulkoisella mielikuvalla tarkoitetaan sitä, että henkilö näkee itsensä tekemässä jotain ikään kuin toisen silmin. Hän siis ikään kuin katsoo itseään sivusta. Sisäinen mielikuva on liikkeeseen liittyvien kinesteettisten aistimusten kuvittelua. Siinä henkilö kuvittelee, miltä liike sisäisesti tuntuu. Taitojen opettelussa on hyvä opetella käyttämään kumpaakin tapaa.

Harjoitteluvaiheessa mielikuva auttaa liikesarjojen mieleenpainamisessa. Asahia on vaikeaa tehdä, jos ei muista liikesarjoja. Tavallaan ensimmäinen tehtävä asahia opetellessa on opetella muistamaan liikkeet sarjana. Sarjoja on helppo käydä läpi mielessä missä vain, kun on joutoaikaa, vaikkapa bussissa tai bussipysäkillä. Kun sitten olet oppinut muistamaan asahin liikesarjat, voit edelleen opetella tekemään liikkeet paremmin mallisuorituksen mukaan harjoittelemalla liikkeitä mielessäsi. Oikean mallikuvan saamiseksi on tärkeää katsella liikkeitä esimerkiksi videolta, mutta parempi tietysti on, jos sinulla on muistikuva opettajasi suorituksesta.

Asahia tehdessä ja liikkeitä opetellessa käytämme mielikuvia monessa tarkoituksessa. Kuvaan seuraavassa niistä tärkeimpiä.

1. Liikkeen oikea muoto.

Mielikuva auttaa liikkeen oikean muodon saavuttamisessa. Kun esimerkiksi ”nostamme palloa maasta” ja kuvittelemme käsiemme väliin pallon, kätemme kaareutuvat luonnollisella tavalla pallon ympärille. Mielikuva antaa siis liikkeelle oikean rakenteen. Samalla pitää huomata, että on tärkeää, että mielikuva on oikea. Esimerkiksi pallon nostossa, jos kuvittelemme pienen pallon kämmentemme väliin, kyynärpäät putoavat helposti alas ja kainalot sulkeutuvat ja oikeaa rakennetta ei saavuteta. Pallon nostossa edessämme on iso pallo, johon tartutaan sivuilta ja annetaan käsien kaartua pitkälle pallon alle, jolloin käsivarsien linja on pyöreä ja kainalotkin avautuvat. Sama ohje pätee myös sarjan viimeisessä asennossa. Siinä ei seistä pallo kämmenten välissä ja kainalot kiinni, jolloin taas harjoituksen idea menetetään. ”Kannattele palloa vatsan edessä” –asennossa pallo on iso ja se lepää alhaalla olevien kämmenten päällä rintaa vasten niin, että käsivarret ovat pyöreät ja kyynärpäiden voima suuntautuu sivulle.

Pidämme palloa kämmenten välissä myös esimerkiksi perussarjan sivutaivutuksessa. Tämä antaa liikkeelle hyvän muodon. Jos pallon ajatus menetetään, kämmenet kääntyvät helposti esimerkiksi eteenpäin tai yläkäsi ajautuu liikkeen aikana liikaa eteen ja vartalo alkaa kiertyä väärään asentoon. Mielikuvan avulla voidaan siis helpottaa pysymistä liikkeen oikeassa muodossa.

2. Periaatteiden harjoitteleminen

Harjoittelemme asahin liikeperiaatteita ja niiden noudattamista myös mielikuvien avulla. Kun etsimme kehon hyvää pystylinjausta, se kannattaa kuvitella jonkin konkreettisen mielikuvan avulla. Jos kuvittelet pääsi päälle vesilasin, kehosi ojentautuu itsestään pystyyn. Ajatuksena on antaa mielikuvan vaikuttaa kehoon eikä vääntää kehoa väkisin periaatteen mukaiseen asentoon tai liikkeeseen. Kun haluat tulla tietoiseksi keskilinjan liikkeistä, kuvittelee keskilinjasi isoksi lyijykynäksi, jolla voit sitten piirtää lattiaan viivan, pyöräyttää pisteen tai painaa sen lattian sisään. Näin opit pystylinjausta ja koko kehon liikettä. Kun opettelet palleahengitystä, kuvittele, että hengität sisään isoon palloon, joka sijaitsee aivan alavatsalla lantiokorin päällä. Aistit miten tämä pallo laajenee ja supistuu. Tämä mielikuva toimii hyvin vatsa/palleahengityksen avaamisessa. Kun pyörität käsiäsi ja haluat rentoutua, kuvittele kätesi naruksi tai köysiksi, jotka vartalon kiertoliike vain vetää perässään ja saa ne iskeytymään vartaloa vasten. Kun etsit koko kehon virtaavaa liikettä, kuvittele, että olet itse suuri joki, joka on jatkuvassa virtaavassa liikkeessä. Kun haluat aistia sitä, miten jalkasi juurtuvat maahan, kuvittele että jalkasi täyttyvät hiekalla, mutta ylävartalosi ja käsivartesi ovatkin ilmaa. Nyt jalkasi suorastaan painuvat maan sisään, mutta liike käsissäsi tuntuu ilmavalta ja kevyeltä. Nämä ovat kaikki esimerkkejä asahin periaatteiden viemisestä liikkeeseen mielikuvien avulla. Keksi aktiivisesti tällaisia mielikuvia. Kaikki mielikuvat, joista koet olevan hyötyä, ovat hyviä.

3. Liikkeen erilaisten laatujen tutkiminen

Erotan tämän erikseen, vaikka kyse on ehkä jatkosta edelliseen. Tekemällä samaa liikettä, mutta muuttamalla mielikuvaa, voit muuttaa liikekokemusta ja liikkeen laatua. Jos käytät painavampaa mielikuvaa, joudut käyttämään voimakkaampaa liikettä. Tee perussarjan ensimmäinen selkäliike paperipallolla, puupallolla ja rautapallolla, niin huomaat, miten liikkeen laatu muuttuu. Voima-asahissa käytämme tätä periaatetta systemaattisesti hyväksi. Jos haluat harjoitukseen enemmän voimaelementtiä, niin mielikuvalla sitä voi saada.

Tee liikesarjaa ensin normaalisti, kuvittele sitten että teet sitä vedessä ja lopuksi, että teet sitä juoksevassa tervassa. Huomaat, miten voiman käyttö muuttuu aina mielikuvasta toiseen siirryttäessä. Tämä on hyvä tapa tutkia, ei vain voimakkaampaa liikettä, vaan myös sitä, miten liike ylipäätään muodostuu jaloista ylös kohti käsiä. Eli tällainen mielikuva opettaa myös liikkeen mekaniikkaa.

Muuttamalla mielikuvaa myös liikkeen muoto muuttuu. Tee perussarjan toinen selkäliike ensin pallon mielikuvalla, vaihda se sitten mielikuvaan, että olet vedessä aalloissa heiluva kasvi. Huomaat miten liikkeesi vapautuu ja pallon muoto putoaa pois. Mielikuvissa vain mieli on rajana.

4. Mielen rauhoittaminen

Erilaissa rentousmenetelmissä käytetään mielikuvia sekä kehon että mielen rentouttamiseksi. Tämä tehdään yleensä selällään maaten.  Saman voi tehdä myös seisten. Asahin viimeinen asento, missä seistään pallo vatsan edessä, sopii tähän hyvin. Kun itse lopetan asahin liikesarjan, käyn läpi yleensä seuraavia tai niiden kaltaisia mielikuvia.  Kun kädet laskeutuvat palloasentoon ylhäältä, etsin ensin hyvän rakenteen. Se tarkoittaa kehon hyviä linjauksia. Annan pallon laskeutua hitaasti alaspäin, mutta samalla työnnän jaloilla vartaloa ylöspäin ja annan jalkojen ja selän hieman ojentua. Tapahtuu siis kaksi vastakkaista liikettä kädet laskeutuvat vielä pallon kanssa alas, samalla hartiat rentoutuvat ja laskeutuvat, mutta keskilinja kohoaa ylös jalkojen ja selän tukemana. Otan mielikuvan: voima keskeltä ylös, hartioista ja muualta alas. Tämä synnyttää hyvän ojennuksen ja rakenteen. Toinen mielikuva voi olla esimerkiksi vaatehenkari, mistä keho riippuu kuin vaate. Aistin sisäisesti linjauksen kakkosvarpaasta, polvien keskeltä lonkkaniveliin ja sieltä ristiluun kautta selkää pitkin ylös. Lopuksi aistin alas painuvia hartioita ja lapoja. Nyt keho on rento ja hyvässä rakenteessa. Sitten kohti mieltä, johon on monta mahdollisuutta. Yksi hyvä on vain jäädä aistimaan hengitysliikettä vatsalla. Mielikuva vatsan pallosta on tässä hyvä. Usein suuntaan sitten huomion sormenpäihin ja kämmeniin, joissa liikkeen jälkeen tuntuu lämpöä ja pientä väreilyä. Voin kuvitella, miten jokainen sormenpään solu on pienessä väreilevässä liikkeessä. Sitten laajennan hiljalleen tietoisuuden koko kehoon aistimalla joka solun värinää koko kehon alueella. Tätäkin kannattelee vastaava mielikuva. Tällaisessa kehotietoisuuden värisevässä kokemuksessa palataan hyvin konkreettisella tavalla siihen kokemukseen, miten elämä virtaa lävitsemme juuri tässä ja juuri nyt.



Kontakti-asahi on syntynyt!

Asahi Posted on Sun, December 01, 2019 19:02:35

Asahin liikeperiaatteet ovat pääosin peräisin taijista, ”kiinalaisesta aamuvoimistelusta”. Taijissa on myös samoilla periaatteilla tehtäviä pariharjoituksia, missä pehmeää ja tietoista liikettä tehdään yhteistyössä parin kanssa.  Tällaisessa harjoittelussa opitaan aistimaan parin liikettä ja siihen liittyvää voimaa ja harjoitus antaa erilaisia kamppailutaidoissa tärkeitä valmiuksia. Asahi ei ole kamppailutaito, mutta parin liikkeen aistimisella ja ohjaamisella on muitakin kuin kamppailullisia ulottuvuuksia. Kevyt kontakti antaa mahdollisuuden tutkia ja oppia monia asioita. Olen teettänyt joitakin pariharjoituksia asahin jatkokoulutuksissa, missä on tutkittu esimerkiksi keskilinjaa ja sen liikkeitä parin kanssa.  Kehittäessäni Syvä-asahia olen tuonut jatkokoulutuksiin paljon sellaista asahiin liittyvää lisämateriaalia, mikä auttaa asahi-ohjaajia näkemään hitaan ja tietoisen liikkeen monia ulottuvuuksia.  Ohjaajat vievät sitten tätä materiaalia ohjauksiinsa siinä määrin kuin he itse sitä omaksuvat ja ryhmät kykenevät tai haluavat ottaa vastaan.

Olen joskus saanut kuulla, että asahin tulisi olla sillä tavalla yksinkertaista, että jokaisen ”mökinmummon” tulisi pystyä se omaksumaan ja tekemään sitä heti ja saamaan sen terveyshyödyt. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta en ajattele ollenkaan näin. Minulle se on vasta alku. Olen nyt noin 15 vuoden ajan kehittänyt asahia ja pyrkinyt tekemään siitä sellaisen tietoiseen liikkeeseen perustuvan somaattisen menetelmän, että ”mökinmummojen” lisäksi sitä haluavat tehdä myös liikunnan ja terapian ammattilaiset, joita kiinnostaa kehomieliyhteys ja ylipäätään ihmistä eheyttävä liike ja sen eri tasot. Siksi olen myös kirjoittanut paljon tällaisen liikkeen teoriasta. Tällaista menetelmää ei opita muutaman päivän kursseilla. Olenkin kehittänyt Syvä-asahiin kymmenkunta jatkokoulutuspäivää, joissa Syvä-asahi –nimistä somaattista menetelmää voi opiskella.

Viimeisen noin vuoden aikana olen tutkinut asahin liikkeitä kepin kanssa. Tästä työstä on kehittynyt ”keppi-asahi”, jonka periaatteet ja sarjat ovat nyt valmiita. Keppi-asahia kokeillaan jo joissakin asahi-ryhmissä.  Olen viime aikoina alkanut enemmän ajatella myös taijin pariharjoitusideoiden liittämistä asahiin, jolloin tuloksena olisi eräänlainen ”pari-asahi” tai ”kontakti-asahi”. Taijin ja aikidon pariharjoituksethan ovat toimineet ennenkin länsimaisen liikkeen, lähinnä tanssin innoittajana. Näistä lähtökohdista kehittyi mm. kontakti-improvisaatio 1970- luvulla. Asahiin taijin pariharjoitusajatus on helppo liittää, koska asahi noudattaa jo alun perin taijin liikeperiaatteita ja monet asahin rentousliikeosion liikkeistä ovat suoraan taijin liikkeitä, joita tehdään myös parin kanssa. Näitä ovat erityisesti ”Huangin viisi rentousliikettä”, joista osa on myös asahin liikkeiden taustalla. Löysin arkistoistani jo vuonna 2006 päivätyn suunnittelupaperin, missä yksi otsikko on ”pari-asahi”.

Asahia ohjatessa on kaksi tilannetta, missä kontakti pariin syntyy usein spontaanisti. Kun ohjaaja opettaa jonkin liikkeen liikerataa, hän saattaa ohjata oppilastaan kuljettamalla tämän käsiä omin käsin. Tästä syntyy spontaanisti tilanne, missä oppilas peilaa opettajan liikettä kontaktin avulla. Tämä on itse asiassa hyvä tapa opettaa joitakin liikkeitä. Toinen on tilanne, missä ryhmä tekee asahia ringissä. Silloin usein käy niin, että esimerkiksi perussarjan ensimmäisessä selkäliikkeessä oppilaat kiertyvät toisiaan kohti ja painavat kämmenensä vastakkain. Syntyy kontakti. Usein tästä syntyy myös keskustelua, että asahiahan voisi tehdä näinkin, parin kanssa. Itse olen näissä tilanteissa vastannut, että ”on työn alla”. Nyt tämä työ on viety aika lailla loppuun.

Kontakti, kosketus pariin on monimutkainen ja syvällinen asia. Kontakti ylipäätään on olemisemme perustaa. Olemme jatkuvasti kontaktissa ympäristöömme ja muihin ihmisiin. Voi sanoa, että aivan kuin ilman hengitystä ei ole inhimillistä elämää, ei myöskään ilman kontaktia. Eli jos alamme tietoisesti tukia kontaktia, käy samalla tavalla kuin tietoisessa hengityksen tutkimisessa. Huomamme, että se kannattelee meitä koko ajan. Olemme koko ajan kontaktissa johonkin. Jalkamme koskettavat maata, pakaramme tuolia, kätemme käsittelee esineitä. Kosketamme toisiamme eri tavoin. Kontakti maahan mahdollistaa liikkumisemme. Kehollisuutemme ylipäätään tarkoittaa kontaktissa olemista. Aistimme ottavat tätä kontaktia koko ajan, joista kosketusaisti on yksi. Kontaktissa on osittain samaa kuin hengityksessä, että emme useinkaan tiedosta sitä. Jalkapohjien kontakti maahan nousee esiin, jos kävelemme kesällä ulkona paljain jaloin, mutta yleensä kengät jalassa kulkiessamme otamme sen niin itsestäänselvyytenä, että emme aisti sitä lainkaan. Kenkä suojelee jalkaamme aistimuksilta. Nykyään tähänkin on havahduttu ja on tullut muodiksi kulkea paljain jaloin tai juoksennella poluilla paljasjalkakengissä, jotka sallivat paremman aistimuksen.

Asahin kaltaisessa tietoisessa liikkeessä kuuntelemme liikettämme sisäkautta. Harjoitamme silloin kehon sisäisiä aisteja.  Samaa tehdään esimerkiksi taijin-kaltaisissa taidoissa. Taijissa harjoitus täydennetään hyvin herkillä kehon ulkoista kosketusaistia harjoittavilla harjoituksilla, jossa opettelemme kuuntelemaan parin liikettä herkän kontaktin avulla. Näin saadaan aikaan hyvin tasapainoinen harjoitus, jossa harjoitellaan kehon sekä sisäisiä että ulkoisia aisteja. Esimerkiksi tunteiden tunnistamisen ja säätelyn kannalta on tärkeää oppia aistimaan kehon sisätilan aistimuksia, koska tunteet ylipäätään ovat hyvin kehollisia. Toisaalta tietoisuus on jotain, mikä kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Voisi sanoa, että kosketus on sen rajapinnan tutkimista, missä kulkee itsen ja toisen raja.

”Kontakti-asahissa” lähdemme lempeästi tutkimaan kontaktia pariin. Teemme sitä ensin yksinkertaisten perusharjoitusten avulla, missä käsiä pyöritetään erilaisia ympyröitä kontakti pariin säilyttäen. Samalla tulemme tietoiseksi siitä, miten voima muodostuu liikkeeseen, miten painopisteemme ja keskilinjamme liikkuu jne. Seuraavaksi teemme asahin perusliikkeitä kontaktissa parin kanssa peilaten parin liikettä. Tämä mahdollistaa monia liikkeen aistimisen kautta tulevia kokemuksia. Voimme vaihdella liikkeen ohjaajan ja ohjatun roolia, jolloin joudumme herkästi kuuntelemaan, missä kohtaa vaihto tapahtuu.  Kontaktissa tapahtuva liike on yhdenlaista kehollista dialogia, missä kuuntelemme toista liikkeen kautta häntä kunnioittaen. Välillä ohjaamme liikettä itse, välillä luovutamme ohjausvastuun toiselle ja seuraamme toista ilman kriittistä asennetta, ilman käsitteiden tuomaa arviointia. Asahissa voimme kehitellä lempeää tapaa harjoitella kontaktia yhdenlaisessa ei-aggressiivisessa, myötätuntoisessa muodossa ja tutkia, mitä se opettaa meille. Mitä se opettaa meille itsestämme, mitä toisesta ihmisestä. Kun kosketan toista, asetun kahden subjektin rajapinnalle: en koe toista ihmistä esineenä, vaan toisena subjektina, jolla on samanlaiset tunteet, ajatukset, ylipäätään samanlaiset kokemukset kuin minulla. Tämä kokemus on empatian perusta.  Kun otamme asahin liikkeeseen mukaan kosketuksen, astumme askeleen syvemmälle siihen asahin ulottuvuuteen, mikä tekee siitä eheyttävän harjoituksen.



Asahin liikuntapyramidi

Asahi Posted on Tue, October 22, 2019 19:09:54

UKK-instituutti julkaisi eilen terveellisen liikunnan uudet suositukset. Liikuntapiirakka oli nyt muuttunut liikuntapyramidiksi. Suosituksiin voi tutustua UKK-instituutin sivuilta: https://www.ukkinstituutti.fi  Menemättä syvemmälle tähän UKK-instituutin malliin, haluan esittää terveysliikuntaan toisen näkökulman, asahin mallin. Esitän seuraavassa siis asahin liikuntapyramidin.  Tuosta UKK-instituutin mallista tekee kuitenkin mieli tehdä huomio, miten liikunnan käsite alkaa näistä malleista jo kokonaan kadota. Kaikki tekeminen on jo liikuntaa. Tämä käsitteen muuttuminen on suoraa jatkoa sille, mikä on tapahtunut  jostain 60-luvulta lähtien. Aluksi oli vain urheilu ja voimistelu, sitten alettiin puhua kuntourheilusta, kun urheilemisen terveysvaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota. Seuraavaksi kehittyi liikunnan käsite ja joskus kai 90-luvulla alettiin puhua terveysliikunnasta. Lopulta terveysliikunnan käsite laajeni sienestämiseen, siivoamiseen, kävelyyn bussipysäkille. Näin liikuntaan liittyvä käsite ikään kuin kokonaan katosi. Nykyään sillä ei enää tarkoiteta lainkaan sitä, että ihminen tekee jotain fyysisiä harjoituksia nostaakseen esimerkiksi lihaskuntoaan tai aerobista kuntoaan. On tultu siihen, että liikuntasuosituksissa kehotetaan ihmisiä nousemaan ylös tuoliltaan.

Kun ylipäätään puhutaan terveysliikunnan malleista ja suosituksista, niitä voisi tehdä myös toisesta näkökulmasta: esimerkiksi ihmisen näkökulmasta, ihmisen erilaisine vaivoineen, särkyineen, sairauksineen ja masennuksineen.  Kysymys kuuluisi silloin, onko olemassa liikunnallisia harjoituksia, jotka auttavat meitä vastaamaan ihmisenä olemisen vaikeisiin sekä fyysisiin että henkisiin ongelmiin? Miten voisimme harjoittaa itseämme niin, että päätämme ei jatkuvasti särkisi tai että pystyisimme olemaan enemmän kokonaisia.

Näin on kysytty idässä jo tuhansia vuosia, mutta länsimainen tiede ei halua katsoa tähän suuntaan. Se on surullista. Terveysliikunta-ajattelu saisi paljon uusia näkökulmia, jos osattaisi avoimesti ottaa mallia muiden kulttuurien liikuntaperinteistä, joissa urheilulähtöistä ajattelua ei ole ollut lainkaan. Esimerkiksi kiinalaisessa liikuntakulttuurissa terveys ja sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi on ollut kehon harjoitusten lähtökohta jo tuhansien vuosien ajan. Kannattaisi katsoa tarkasti, mitä tällaiset perinteet ovat vuosisatojen ja vuosituhansien aikana synnyttäneet ja saaneet aikaan.

Asahissa olemme pyrkineet tekemään juuri näin. Olemme omaksuneet asahiin keskeiset kiinalaisen terveysliikunnan ja kamppailutaitojen harjoitusideat ja asettaneet ne länsimaisen tieteen viitekehykseen.  Näin on syntynyt hyvin kokonaisvaltainen harjoitusmuoto, jossa ihmistä lähestytään monella tasolla, monesta näkökulmasta, mutta ihmisen kokonaisuus säilyttäen. Asahi on terveysliikuntametodi, mutta samalla se on joogan, tai-chin ja muiden idän taitojen kaltainen kehomielen optimaalista asentoa ja asennetta harjoittava taito, somaattinen menetelmä, mitä harjoittaja voi tutkia ja edistyä siinä koko elämänsä ajan.

Ei ole ihme, että kansalaisopistojen ja liikuntakeskuksien asahi-ryhmät täyttyvät  joka syksy jo ilmeisesti tuhansista asahin harrastajista. Vajaa tuhat asahi-ohjaajaamme tekevät kentällä jatkuvasti aivan upeaa ja arvokasta työtä, jonka merkitys ihan kansanterveydenkin kannalta alkaa olla jo merkittävä.

Esitän vaihtoehtoisen asahin liikuntapyramidin, missä lähtökohtana on ihmisen kehomieli ja sen harjoittaminen. Tässä liikuntapiirakassa otamme lähtökohdaksi, miten voimme harjoittaa kehomieltämme niin, että ennaltaehkäisemme ja mahdollisesti parannamme ainakin joitakin ihmiselle tyypillisiä ongelmia, vaivoja tai sairauksia. On tietysti selvää, että liikunta tai kehon harjoittaminen ylipäätään ei ole mikään ihmelääke tai yleislääke, millä voi ennaltaehkäistä tai parantaa kaikki vaivat. Mutta on jotakin, mitä voimme liikunnan avulla tehdä. Asahin liikuntapiirakka rakentuu samalla tavalla kuin asahin liikesarjat: käymme liikesarjoissa läpi aina ihmisen koko kehon avaten, rentouttaen ja vahvistaen sitä. Kaikkia liikuntapiirakan mainitsemia asioita ja kehon alueita voi tietysti harjoittaa myös muiden menetelmien avulla. Jooga, tai-chi, qigong tai vaikkapa tanssi ja naisvoimistelu ovat lajeja, joista löytyy paljon erilaisia tällaiseen työskentelyyn sopivia harjoitteita. Asahin liikuntapiirakan harjoitteita on hyvä tehdä päivittäin. On hyvä, jos pystyt käyttämään tähän aikaa vaikkapa puoli tuntia, mutta muutama liike tai hengityskin on parempi kuin ei mitään.

1. Kehon linjaus ja rentous

Piirakan ensimmäinen kohta on kehon linjauksen harjoittaminen.  Sillä tarkoitetaan tapaa, miten kannattelemme itseämme maan vetovoimaa vastaan. Länsimaisessa liikunnassa, oli se sitten urheilua tai terveysliikuntaa, tähän asiaan ei yleensä kiinnitetä mitään huomiota. Se on kuitenkin olennainen osa kaikissa somaattisissa menetelmissä, missä tutkitaan kehon optimaalista asentoa. Jos meiltä puuttuu taito linjata itsemme hyvin, lihaksemme jäykistyvät, emme löydä rentoutta tai ylipäätään vapaata liikettä. Jos päämme on jatkuvasti eteen kallistuneena, niskamme on aina jäykkä. Hyvä kehon linjaus on kaiken liikkumisen ja kehon käytön ensimmäinen ja ehkä tärkein periaate. Asahissa tutkimme sitä erilaisten keskilinjan liikkeiden avulla. Hyvään linjaukseen liittyy myös rentouden mahdollisuus. Asahin kaikki liikesarjat alkavat keskilinjan ja rentouden tutkimisella. Tämä työskentely opettaa myös keskeiset ergonomiaan liittyvät käsitteet ja auttaa hyvien ja ergonomisten työskentelytapojen löytämisessä.

2. Niska-hartiaseudun avaaminen.  

Niskan kivut ovat erittäin yleisiä. Yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista neljä ja miehistä 2-3 kymmenestä ovat viimeisen vuoden aikana kokeneet niskakipuja. Joka 25. terveyskeskuskäynti johtuu niskakivuista. Ylivoimaisesti yleisin syy niskakipuun on niskan ja hartioiden lihasjännitys, joka puolestaan johtuu erilaisista sekä fyysisistä että henkisistä kuormituksista, joita voivat olla esimerkiksi hankalat asennot ja liiketoistot töissä tai harrastuksissa. Jotta tällaisilta rasituksilta vältyttäisi, on aivan olennaista opetella pään hyvä kannattelu selkärangan jatkeella ja ylipäätään selän asettaminen hyvään linjaukseen maan vetovoimaa vastaan. Erilaisilla hartioita ja niskaa venyttävillä ja avaavilla liikkeillä voidaan tehokkaasti estää lihasjännitysten syntyä ja myös poistaa jo syntyneitä jännityksiä. Asahissa liikesarjojen toinen osio keskittyy kehon tähän alueeseen.

3. Selän harjoittaminen.

Myös selkäkivut ovat yksi suomalaisten yleisimmistä vaivoista. Tästä kertoo se, että yli joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on ollut alaselän kipua viimeisen kuukauden aikana ja joka kymmenes on ollut selkäkivun vuoksi viimeisen vuoden aikana lääkärin hoidossa. Selkäkipujen syyt ovat moninaiset, mutta selkärangan liikkuvuuden ylläpitäminen ja oikean nostotekniikan harjoittaminen ovat selän kannalta erityisen tärkeitä. Selkäliikkeet kehittävät selkälihasten voimaa, koordinaatiota ja reaktiokykyä. Myös verenkierto vilkastuu selän rakenteissa.  Selän harjoittaminen auttaa selkävaivoista kärsivää pitämään yllä toimintakykyään ja ehkäisee selän vaivojen uusiintumista ja kroonistumista.  Asahin liikesarjoissa on monipuolisesti selkää harjoittava liikekokonaisuus, missä harjoitellaan aina myös taakan nostamisen ergonomiaa.

4. Tasapainon ja jalkavoiman harjoittaminen

Tämä osio on erityisen tärkeää seniori-ikäisille, mutta myös nuoremmille. Tilastojen mukaan yli 65-vuotiaista noin 30 – 40 % kaatuu ainakin kerran vuodessa. Iän myötä luku kasvaa. Noin 10 % iäkkäiden henkilöiden kaatumisista johtaa vakavaan vammaan kuten reisiluun murtumaan. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa kuoli yli 1200 henkilöä tapaturmaisen kaatumisen seurauksena. Tämä on yli puolet kaikista tapaturmakuolemista. Heistä neljä viidestä oli yli 75-vuotiaita. Vertailun vuoksi samana vuonna tieliikenteessä kuoli 238 henkilöä. Kaatumisriskiä ennustavat heikentynyt jalkavoima ja tasapaino, joten jalkavoimien ja tasapainon säilyttäminen ja harjoittaminen ovat erityisen tärkeitä vanhemmassa iässä.  Hauraat luut murtuvat helpommin, joten myös luutiheyden säilyttäminen on kaatumismurumien ehkäisyssä tärkeää. Liikunta auttaa myös tässä. Parasta luuliikuntaa on iskuja ja suunnanmuutoksia sisältävä liikunta.  Asahin jalka- ja tasapaino-osion liikkeet sisältävät kaikki nämä elementit. Asahin kaikki liikesarjat on suunniteltu niin,  että jalkavoimaa lisääviä liikkeitä löytyy monista liikeosioista. Myös tasapainoa ja ”juurtumista” maahan, millä tarkoitetaan tietoisuutta kontaktista maahan, harjoitellaan kautta koko liikesarjojen.

5. Tuki- ja liikuntaelinten harjoittaminen ja avaaminen, olka-, kyynärpää- ja rannenivel, polven linjaus

Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinten vaivoja ovat jo edellä mainitut niska-hartiaseudun vaivat ja selkävaivat. Tämän lisäksi yleisiä ovat myös olkapäävaivat, kyynärpää- ja käsivaivat ja nivelrikot. Olkapään kipu on niska- ja selkäkipujen jälkeen kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinten vaiva. Joka viides aikuinen on kokenut kipua olkapäässään viimeisen kuukauden aikana. Myös kyynärpään ja käden rasitussairaudet ovat työikäisen väestön yksi yleisimmistä sairauksista. Näitä ovat mm. erilaiset jännetulehdukset ja rannekanavaoireyhtymä. Monipuolinen ja turvallinen liikunta on erilaisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennaltaehkäisyn perusta. Asahin liikesarjoissa on iso joukko erilaisia olka-, kyynär- ja ranneniveltä avaavia liikkeitä, joista ohjaajan on helppo rakentaa myös juuri näitä kehon kohtia avaavia ja vahvistavia harjoitusosioita. Asahissa pyritään myös aistimaan jalkojen ja polvien hyvää linjausta ja opettelemaan polvien taivutukset niin, että niveliin ei synny nostoissakaan ylimääräisiä vääntöjä.

6. Koko kehon liikunnallinen taito, kehonhallinta, kunto

Kaiken toimintamme kannalta on edullista, että motoriset taitomme ovat hyvin kehittyneet ja peruskuntomme on hyvä.  Esimerkiksi kaatuminen käy epätodennäköisemmäksi, jos liikunnallinen taitomme, kehonhallintamme on hyvä.  Hyvä kehonhallinta tarkoittaa liikkeiden tasapainoisuutta, reaktionopeutta, kehon joustavuutta, ketteryyttä, voimaa jne.  Monipuoliset liikkeet kehittävät myös monipuolista kehonhallintaa. Asahissa tutkitaan hyvin yksityiskohtaisesti koko kehon liikemekaniikkaa ja opetellaan kehon optimaalista liikkumisen ja voimantuoton tapaa. Tämä on eräänlainen koko kehon liikkeen ydintaito, joka voidaan viedä mihin tahansa muuhunkin liikkumisen tapaan. Asahissa mukaan otetaan myös hengityksen hallinta, mikä antaa harjoitukselle vielä syvemmän ulottuvuuden.  Hyvä liikunnallinen taito edellyttää myös sopivasti lihasvoimaa ja myös kardiovaskulaarista eli verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa.  Asahin avulla voidaan kehittää kumpaakin. Voima-asahissa käytetään hyväksi sekä kehon omaa painoa, että kehon omaa kykyä antaa vastavoimia liikkeelle. Keppi-asahia on mahdollista tehdä voimatangolla ja lisätä näin lihasvoimaansa. Aivan parasta voima- ja kuntoharjoittelua on parcourin tapainen liikunta, missä liikutaan ympäristön esteiden antamien haasteiden mukaan. Olen kehitellyt myös asahi-kävelyä, mikä on periaatteessa sauvakävelyä, mutta siinä sauvoja ei tarvita, mielikuvasauvat ovat yhtä hyvät.

7. Hengittämisen taito

Länsimaisessa terveysliikunnassa ei yleensä aseteta hengitystä harjoituksen kohteeksi. Ajatellaan, että hengitys on jotain, mikä tapahtuu itsestään, osana liikuntaa ja kaikki me osaamme hengittää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Se, mitä pidämme normaalina hengityksen suhteen, ei välttämättä olekaan luonnollista. Monissa idän terveysliikunnan perinteissä hengityksen avaaminen ja harjoittaminen on niiden olennainen ja joskus erillinenkin osa. Esimerkiksi joogassa on omat hengitysharjoituksensa (pranayama). Tämä ajatustapa on jossain määrin levinnyt myös länteen, mutta ei siinä laajuudessa, missä sen soisi leviävän. Länsimainen ihminen elää edelleen sisäisen korsetin pakkopaidassa, missä ohuen vyötärön kauneusihanne pakottaa monet meistä hengittämään pinnallista kylkiluu- tai solisluuhengitystä. Monissa somaattisissa menetelmissä ja hengitystä avaavissa menetelmissä tämä tunnistetaan ja pyritään opettamaan ihmisille luonnollista hengitystapaa, missä pääasiallisen hengitystyön tekee ihmisen primääri hengityslihas eli pallea. Asahi on myös hengityksen avaamisen ja harjoittamisen menetelmä. Asahin liikesarjoissa on omat hengitysharjoitteensa, mutta kaikki asahin liikkeet ovat myös luonnollista hengitystä opettavia ja avaavia liikkeitä. Asahissa opettelemme siirtymään normaalista hengityksestä kohti luonnollista hengitystä. Luonnollisen hengityksen opetteleminen on erityisen tärkeää, jos kärsii hengitystiesairauksista.

8. Kehon ja mielen yhdistämisen taito, kehomieli

Jätin asahin liikuntapiirakan viimeiseksi kohdaksi kehon ja mielen yhdistämisen, koska siinä astutaan ulottuvuuteen, joka puuttuu kaikista länsimaisista liikuntapiirakoista. Länsimainen terveysliikunta ei vielä tunnista kunnolla kehollisen harjoituksen monia henkisiä ulottuvuuksia. Dualismi, kehon ja mielen erillisyys, kulkee läpi kaikista tällaisista piirakoista. Puhe henkisestä valmennuksesta ei tavoita sitä, mitä tarkoitetaan kehon ja mielen yhdistämisestä kehomieleksi. Henkisen valmennuksen kohde on urheilija tai liikkujan psyyke, joka siis edelleen nähdään erillisenä kehosta tai ruumiista. Tämä on ylipäättään outoa, koska lännessä on jo ainakin viisikymmentä vuotta vaikuttanut useita kehomieliykseyttä korostavia somaattisia menetelmiä, tanssin ja meditatiivisen liikkeen muotoja.  Aika monet liikkujat ovat kyllä itse löytäneet nämä lajit. Siitä kertoo erilaisten nk. ”body-mind” –lajien nykyinen yhä kasvava suosio.  Jos etsii liikunnasta eheyttä tai eheytymistä on tärkeää tunnistaa tämä liikkeen ulottuvuus. Tietoinen liike, kuten asahin, joogan tai tai-chin liike voi olla, jos sen oivaltaa, tie syvään kokemukseen kehon ja mielen yhteydestä ja jopa kehomielen ja maailman yhteydestä.



Asahi tienä kohti varsinaista itseä

Asahi Posted on Sat, July 20, 2019 13:23:51

Kun noin kolmenkymmentä vuotta sitten aloittelin liikunnan
filosofian tutkijana, minua inspiroi saksalaisen filosofin Martin Heideggerin
ajatus siitä, miten ihminen on aina keskeneräinen projekti. Ihminen on aina
vasta matkalla ihmiseksi. Heidegger puhui ”varsinaisena” ja ”epävarsinaisena”
olemisesta. Ajatuksena tässä on, että ihmisen peruskokemus on, että hän ei ole
sitä, mitä hän voisi olla. Hän ei ole vielä varsinainen itsensä. Heideggerille keskeistä oli myös, että
ihminen valitsee itsensä. Hän ei vain tule joksikin itsestään, vaan ihminen
tekee itsestään sen, mikä hänestä tulee. Ihmisellä on siis valinnan vapaus.
Muut eksistenssiajattelijat korostivat enemmän myös sitä puitetta, missä
ihminen valintansa tekee. Vapaus on siis aina ihmiselle suhteellista. Hän tekee
valintansa aina tietyissä rajoissa. Olen vuosien varrella kirjoitellut aika
monta juttua mitä erilaisimmista taidoista ”tienä kohti varsinaista itseä”,
jolla olen viitannut tuon ensimmäisen tutkimukseni nimeen. Ilmaisuun liittyy jo
mielessäni myös aika lailla huumoria.
Aina ei pidä ottaa itseään liian tosissaan.

Hahmotin tuohon aikaan liikunnan yhtenä ihmisen keskeisistä
olemisen projekteista. Liikkuessaan ja harjoittaessaan itseään ihminen tekee
myös valinnan, mihin suuntaan hän haluaa itseään viedä. Yritin katsoa asiaa
Heideggerin epävarsinainen/ varsinainen oleminen –akselilla ja päädyin ajattelemaan
jotenkin seuraavasti. Voimme erottaa liikunnassa neljä tai viisi keskeistä ”projektia”,
jotka määräytyvät harjoittelun päämäärän mukaan. Urheilussa näemme voittamiseen
liittyvän projektin. Urheilu määrittyy voittamisen kautta. Ilman voittamisen rakennetta
ei ole olemassa urheilua. Voittaminen on siis urheilun olennainen
rakenteellinen osa, mikä määrittelee koko tämän toiminnan. Voittaminen
määräytyy aina suhteessa toisiin. Olen voittaja vain, koska muut ovat häviäjiä.
Heideggerille tällainen itsensä määritteleminen muiden kautta on malliesimerkki
siitä, mitä hän tarkoitti epävarsinaisella olemisella. Ihminen ei itse
varsinaisesti ole, muut määrittelevät hänen olemisensa. Hänen olemisensa on
olemista muiden kautta.

Toisena liikunnan projektina kuvasin terveyden tavoittelun,
terveyden projektin. Sen alle sijoitin myös leikin. Itse asiassa leikki olisi
pitänyt ottaa omaksi projektikseen. Tässä projektissa ihmiset liikkuvat
saavuttaakseen terveyttä ja hyvinvointia. Tämä on varmaan liikunnassa ihmisten yleisin
päämäärä. Ajattelin, että käyttämälläni epävarsinaisuus/varsinaisuus –akselilla tässä projektissa astutaan ehkä
hivenen verran kohti varsinaisuuspäätä, mutta vain vähän. Ainakin osittain
olemme terveitä tai hyvinvoivia suhteessa muihin. Ne ovat käsitteitä, jotka
ovat ympäristömme määrittelemiä. Sairauden käsite on laajennut kattamaan paljon
sitä, mitä aiemmin pidimme normaalina. Erilaiset hyvinvointibisneksen muodot
asettavat jatkuvasti myös uusia kriteerejä sille, miten ihmisten tulisi kokea
ja elää elämäänsä. Jokaisen tulisi olla ”mindfull”. Tällaisiin ulkoa
asetettuihin tavoitteisiin pyrkimistä ei voi pitää erityisen ”varsinaisena” tai
”autenttisena” elämänä.

Nostin tuossa esiin myös leikin. Leikki on aivan oma
toiminnan piiri, mikä ei määrity leikkijän ulkopuolelta. Leikki ei sisällä
mitään erityisiä ulkoisia tavoitteita, vaan leikkiä leikitään sen itsensä
vuoksi. Leikki on oma maailmansa omine sääntöineen, joka itse asiassa tavallaan
hylkii ulkopuolista maailmaa ja sen sääntöjä. Leikissä säännöt sovitaan
leikkijöiden kesken ja niistä pidetään kiinni. Tietenkin ulkopuolinen maailma
asettaa myös leikin rajat, mutta näiden rajojen sisällä leikkijät ovat vapaita
toimimaan omien sääntöjensä mukaan. Leikki on jotain ihmisessäkin olevaa erityslaatuista,
johon aikuisenkin on helppo pudota. Tämä tosin vaatii ulkoisten roolien
poispudottamista, mikä ei ole kaikille meistä helppoa. Ajattelen, että leikissä
olemme astuneet jo aimo askeleen pois siitä epävarsinaisen olemisen piiristä,
mihin erityisesti urheilu mutta osin myös terveysliikuntakin kuuluvat.

Neljäntenä liikunnan projektina kuvasin itseilmaisun, johon
kuuluvat tanssin erilaiset muodot. Kun ihminen tanssiessaan ilmaisee itseään,
niin on vaikea sanoa, että hänen olemisensa olisi silloin muiden määrittelemää.
Päinvastoin. Itsensä ilmaiseminen liikkeen avulla on iso askel pois
epävarsinaisesta olemisesta, missä muut määrittelevät meidän olemisemme tavan.
On olemassa paljon erilaisia liikunnallisia tai kehollisia itseilmaisun tapoja,
tanssia on laidasta laitaan. Ilmiö on laaja ja on selvää, että sen sisällä on
erilaisia lähtökohtia ja kriittisyyden asteita. Ehkä voisi sanoa, että mitä
sidotumpi tanssija on tiettyyn tyyliin tai klassiseen tekemisen tapaan, sitä
enemmän hän antaa muiden määritellä kehollisen olemisensa tapaa. Samalla pitää
todeta, että sitoutuminen tyyliin tai muotoon ei sulje pois itseilmaisua, se
vain antaa sille tietyn puitteen. Esimerkiksi japanilaisesta teatterista voimme
löytää esimerkkejä, missä esiintyjän itseilmaisu on tiukan klassiseen
liikekieleen sidottua ja tapahtuu muodon sisällä, mutta niin hienovaraisin
vivahtein, että länsimainen katsoja ei ymmärrä siitä yleensä mitään.
Katsojaltakin vaaditaan silloin poikkeuksellista asiantuntemusta. Itseilmaisu
on kuitenkin eri asia kuin itsensä tutkiminen siinä mielessä, että siinä
tavoiteltaisi jotakin, jota voidaan kutsua varsinaiseksi tai autenttiseksi
olemiseksi. Erilaisissa itseilmaisun muodoissa pyritään kyllä pois ulkoa
määritellyistä muodoista, mutta usein epäselväksi jää, mitä kohti. Erityisesti
taidepuolella päämääränä voi olla jonkinlainen liikkeen estetiikka, esteettinen
kokemus, tai liikkeellä voi olla sisällöllinen sanoma, mutta mikä on näiden
päämäärien suhde ihmisen varsinaiseen olemiseen? Tällainen kysymys tulee
harvoin asetetuksi.

Kutsuin tutkimuksissani ”itsen projekteiksi” sellaisia kehon
harjoittamisen muotoja, jotka asettavat selkeästi päämääräkseen jonkinlaisen ”itseksi
tulemisen”, ”autenttisuuden” tai ”varsinaisen olemisen”. Hyviä esimerkkejä
tällaisista lajeista tarjoavat monet idän vanhat keholliset harjoitukset,
joissa kehon ja mielen harjoittaminen kulkevat käsi kädessä. Ne usein
perustuvatkin jonkinlaiseen ihmisen ykseyttä korostaviin ihmiskäsityksiin.
Ongelmana meillä lännessä on tällaisten lajien ymmärtäminen, koska
länsimaisessa perinteessä liikunnasta puhutaan vain edellä kuvaamieni ”projektien”
viitekehyksessä. Hahmotamme liikunnan urheiluna, terveysliikuntana, leikkinä
tai itseilmaisuna, mutta mitään itsen tutkimiseen ja itsekasvatukseen liittyvää
liikunnallista tai kehon harjoittamiseen liittyvää perinnettä meillä ei ole.
Kaikki tällaisiin päämääriin pyrkivät harjoitusmuodot tulevat meille idästä.
Elämme perinteessä, missä henkisyys nähdään erillisenä kehollisuudesta ja kehon
harjoittaminen jopa henkisyyden vastakohtana. Tähän dualistiseen perinteeseen
yritämme sitten sovittaa ”itsen projekteiksi” kutsumiani liikuntamuotoja.

Koko oma kehollisuuden ja liikunnan filosofiaan liittyvä
tutkimustyöni on perustunut siihen, että olen pyrkinyt avaamaan sellaista
käsitteellistä ymmärrystä, miten ”itsen projekteiksi” kutsumiani kehon
harjoittamisen tapoja voidaan ymmärtää ja selittää länsimaisin termein,
länsimaisen filosofisen, psykologisen ja kasvatuksellisen ajattelun valossa.
Tutkimuksessani ”Liikunta tienä kohti varsinaista itseä” pyrin kuvaamaan
sellaista eksistenssifilosofista ajattelua, jonka avulla itsen tutkimisesta tai
itsensä kasvattamisesta kehomieltä harjoittamalla voidaan puhua länsimaisin
termein selkeästi ja mystifioimatta.

Kaikki tämä on asahin kannalta merkityksellistä siksi, että
näen asahissa myös ”tien kohti varsinaista itseä”. Jos katsomme nyt asahia
kaiken edellä kerrotun valossa, niin avautuu seuraava maisema. Kuvasin edellä
itse asiassa viisi harjoituksen päämäärää kuvaavaa askelta tai ulottuvuutta: 1.
kilpailu ja voitto, 2. terveys, 3. leikki, 4. itseilmaisu ja 5. itsen
tutkiminen. Näen asahin asettuvan tähän kuvioon käänteisesti seuraavalla
tavalla: Itselleni asahi on ensisijaisesti itsen tutkimista, kulkemista ”tiellä
kohti varsinaista itseä”; toiseksi itseilmaisua, mikä tapahtuu muodon sisällä
asahin periaatteita ilmaisten; kolmanneksi terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävää
toimintaa. Kilpailuun ja voittoon liittyviä elementtejä asahissa on ehkä
vaikeinta nähdä.

Puran lopuksi vielä lyhyesti, mitä edellä sanoin. Asahi on
tietoista, meditatiivista liikettä, mikä antaa mahdollisuuden tutkia itseä
perusteellisella tavalla. Itsen tutkimisen perinteissä usein yhdistetään sekä dynaaminen
että staattinen harjoitus ja sitä suosittelen myös heille, joita asahi tässä
mielessä kiinnostaa. Itsensä tutkiminen meditatiivisen liikkeen tai
liikkumattomuuden avulla voidaan helposti selittää ja ymmärtää sellaisista
filosofisista, psykologisista ja kasvatuksellisista näkökulmista, joita tutkimuksissani
avaan ja jota edustaa esimerkiksi filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan
filosofia. Ei siis pidä paikkaansa, niin kuin joskus näkee väitettävän, että
meditatiivisiin harjoituksiin liittyisi aina itämaisia filosofioita tai
uskontoja. Samoin ei pidä paikkaansa, että selittääksemme meditatiivisia
harjoituksia, ainoa niiden tieteellinen kuvaus löytyy aivofysiologiasta. Näin
ei ole. Huomattavasti relevantimpaa näiden ilmiöiden kuvausta löytyy
esimerkiksi Lauri Rauhalan kirjoista, missä meditatiivista harjoitusta kuvataan
ihmisen tajunnan merkitysrakenteiden uudelleenorganisoitumisen näkökulmasta.

Miten asahi voi olla itseilmaisua? Edellä viittasin lyhyesti
siihen japanilaisen perinteen piirteeseen, missä näyttelijä ilmaisee itseään
muodon sisällä. Itseilmaisun ei tarvitse olla improvisaatiota. Tanssijatkin
tanssivat koreografin heille luomaa liikettä. Ilmaisu voi tapahtua muodon
sisällä siinä tavassa, miten liike juuri minun kehostani ilmestyy esiin.
Asahissa tämä tarkoittaa liikkumista asahin koreografiassa, mutta asahin
periaatteita noudattaen. Tehdessäni asahia pyrin siihen, että ilmaisen
liikkeessäni ymmärrystäni niistä periaatteista, jotka vaikuttavat asahin
taustalla. Tämä vaatii jatkuvaa oman taitonsa tutkimista ja kehittämistä ja siinä
voi kokea edistyvänsä loputtomasti.

Voiko sitten asahissa nähdä leikin? Mielestäni voi. Asahin tapaisessakin liikunnassa leikki voi
olla perustava asenne, miten harjoitukseen suhtaudumme. Silloin keskitymme
liikkeeseen leikkinä, emmekä ota itseämme tai tekemistämme liian vakavasti.
Leikissä mitään leikin itsensä ulkopuolella olevia tavoitteita ei ole.
Tällainen leikinomainen suhtautuminen synnyttää tekemisen iloa ja hyvää mieltä.
Itseään ja tekemistään ei aina tarvitse ottaa turhan vakavasti. Myös liikkeillä
voi leikkiä. Kun kokemus asahissa karttuu, liikkeillä leikkiminen auttaa myös
synnyttämään uusia ja mielenkiintoisia liikevariaatioita.

Asahin terveysliikuntaulottuvuutta ei tarvitse enemmän
selittää. Se on ilmeisin ja itsestään selvin asahin tekemisen taso, josta
saavat iloa ja hyötyä käytännössä kaikki asahin harrastajat. Itse asiassa
kaikki muut edellä kuvaamani asahin tasot ovat sellaisia, että monet voivat
kokea ne vieraina ja terveysliikunnan taso on se, missä he haluavat nimenomaan
liikkua. Tämä on hyvä niin. Asahin syvyys ja sen monet edellä kuvaamani ulottuvuudet
tekevät siitä kuitenkin harjoituksen, jota voi soveltaa moneen lähtöön. Sitä
voi tehdä vain terveysliikuntana, mutta se taipuu helposti myös monien
ulottuvuuksiensa ansiosta vaikkapa terapian tai itsensä syvällisemmän
tutkimisen avuksi. Omissa asahin ohjaaja- ja jatkokoulutuksissani yritän antaa
monipuolisen kuvan kaikista näistä asahin ulottuvuuksista ja työskentelen
jatkuvasti kaikkien näiden asahin ulottuvuuksien kehittämiseksi.



Keppi-asahia voimatangolla

Asahi Posted on Thu, July 18, 2019 14:05:10

Kun tekee asahia kepin kanssa, kepin painoon kiinnittää
huomiota välttämättä. On hyvä aloittaa kevyellä kepillä. Esimerkiksi joka
rautakaupasta löytää sopivia kevyitä harjanvarsia. Asahin liikesarjoissa ja
venytyssarjassa kepin painolla ei oikeastaan ole paljon merkitystä. Jos tekee
kepin pyöritysliikkeitä, voi huomata, että hieman painavampi keppi helpottaa
joitain liikkeitä, koska keppi pyrkii jatkamaan pyörimisliikettään.
Pyörimisliikkeen aiheuttama keskipakoisuusvoima vie liikettä eteenpäin. Tässä
yhteydessä tarkoitan painavammalla kepillä esimerkiksi 28 tai 32 millistä
puukeppiä. Normaalit harjanvarret saattava olla esimerkiksi 23 mm. Tällainenkin
ero tuntuu, kun kepin laittaa pyörimään.

Keppi-asahia tehdessä tulee kuitenkin myös mieleen, entä jos
keppi olisikin oikeasti vähän painavampi, vaikkapa muutaman kilon. Tällöin kyse
on painotangosta tai voimatangosta, joita saa ostaa eri painoisia väliltä 2 –
10 kg. Nyt pitää heti varoittaa, että voimatangon kanssa tehty asahi tuottaa
tietysti voimaharjoituksen ja siihen pätevät kaikki voimailuvälineillä
tehtävään harjoitukseen liittyvät lainalaisuudet ja myös riskit, jotka
liittyvät esimerkiksi vapailla painoilla harjoitteluun. Painoa ei esimerkiksi pidä pudottaa päähänsä.
Se on rautaa ja sattuu varmasti. Kun tämä on sanottu, voidaan kuitenkin
ajatusta painavammasta kepistä pohtia vähän tarkemmin.

Välineet kuten kuntopallo, painopallo ja voimatanko
asettuvat samaan kategoriaan. Kaikkien niiden avulla on mahdollista lisätä
voimisteluliikkeiden vastusta sopivan kokoisen painon avulla. Silloin
tarkoituksena on antaa keholle hallitusti lisähaastetta liikkeeseen niin, että
liikkeen suoritustapa ei kuitenkaan muutu. Monimutkaisiinkin liikkeisiin voidaan
ottaa mukaan lisävastusta tällaisilla välineillä. Usein tässä yhteydessä
puhutaan funktionaalisesta harjoittelusta, koska ajatuksena on, että kevyt lisäpaino
vahvistaa liikesuoritusta ja samalla vahvistaa kehon toiminnallista
suorituskykyä. Kuntouttavassa
fysioterapiassa käytetään usein vastaavia välineitä. Kyse siis ei ole mahdollisimman
suurista painoista tai ylipäätään maksimivoiman harjoitteista vaan kehon
toiminnallisen voiman harjoitteista. Asahiin liitettynä tämä tarkoittaa asahin
monimutkaisten liikkeiden tekemistä pienen lisävastuksen kanssa. Sopiva vastus vahvistaa parhaimmillaan koko
kehon toiminnallista voimaa. Tämän tyyppisessä harjoittelussa ei ole tarkoitus
käyttää isoja painoja, vaan itselle sopivan liikevastuksen antamaa painoa, joka
mahdollistaa liikkeen tekemisen oikealla liikemekaniikalla. Liian iso paino aiheuttaa
sen, että liikkeen voima otetaan pääasiassa paikallisilla lihaksilla, eikä koko
kehosta, niin kuin on asahissa tarkoitus. Voimavälineenä keppi on asahin
kannalta paras mahdollinen, koska voimakepillä asahia tehdessä voidaan helposti
toteuttaa kaikkia asahin perusperiaatteita: liikkeet voidaan tehdä koko
keholla, hallitusti ja hitaasti hengitysliikkeen kannattelemana.

Seuraavassa muutamia perusohjeita, joita suosittelen
noudatettavaksi:

– En suosittele voimatankoharjoittelua aivan aloittelijoille, vaan kokeneimmille
harrastajille, jotka hallitsevat jo kehon linjaukset, selän asennot, polvien
linjaukset, koko kehon liikemekaniikan jne.

– On tärkeää, että teet liikkeet koko kehon
liikemekaniikalla, niin kuin asahia on aina tarkoitus tehdä. Käteen otettu
keppi voi viedä huomion kehon oikeasta mekaniikasta ja liikettä tehdään vain
käsillä ja muu keho unohtuu. Kun kepillä on sitten vähän enemmän painoa vaikka
vain kilo tai kaksi, liikkeestä tulee helposti vain paikallisilla lihaksilla
tehtyä. Silloin liikkeen perustana oleva asahin liikemekaniikka katoaa. Tämä on
yksi ja tärkein syy, miksi en suosittele yhtään painavampaa keppiä
aloittelijalle. On ensin opeteltava asahin oikea liikkumisen tapa, että sen
päälle voi rakentaa voimakkaamman liikkeen.

– Pidä paino pienenä, 1-2 kg on hyvä.

– Sido selkä suoraksi ja tue keskusta kaikissa liikkeissä
niin kuin tekisit vapailla painoillakin.

– Tee selkäosion liikkeet hyvin hallitusti keskusta tuettuna
ja anna selän liikkeen olla pieni.

– Ole tietoinen myös olkanivelistäsi äläkä vie liikettä
liikelaajuuden yli. Painavampi keppi vie helposti liikettä mennessään. Ole
tietoinen tästä.

– Tee liikkeet korostetun hitaasti ja hallitusti syvän
hengityksen kannattelemana ja pysy huolellisesti liikkuvuutesi puitteessa.

– Älä tee liikettä, jos se aiheuttaa kipua. Tämä pätee
kaiken asahin suhteen. Kuuntelemme aina huolellisesti omaa kehoamme ja liikumme
sen rajoitusten, mutta myös mahdollisuuksien mukaan.

– Älä unohda mitään asahin perusperiaatteita, vaikka
kädessäsi on keppi tai hieman painavampi voimatanko. Pidä asahi asahina
välineestä riippumatta.

– Ole varovainen, jos teet keppi-asahin pyöritysliikkeitä
voimatangolla. Ne voivat olla ranteellesi liian rasittavia.

– Ole voimatangon kanssa ylipäätään hyvin varovainen, että
et särje sillä itseäsi, harjoituskavereitasi tai ympäristöäsi.

Lue edellä annetut ohjeet huolella ja noudata niitä.
Sitten voitkin ottaa vähän rennommin. Voimatankoja käytetään erilaisissa
keppijumpissa, aerobicissa ja esimerkiksi fysioterapeuttisena apuvälineenä. Ei
asiassa sen kummemmasta ole kyse. Googlaa ”voimatanko, harjoituksia” niin saat
hyvän kuvan välineen käytöstä yleisemmin. Tässä linkki yhteen oppaaseen: https://www.treenikauppa.fi/treenioppaat/kuinka-harjoitella-aerobic-painotangolla-oikein.html
Keppi-asahin ensimmäisesta sarjasta on
hyvä aloittaa! Esimerkki videolla, missä teen pari toistoa per liike kolmen
kilon voimatangolla. Vaikka käsissäsi on muutaman kilon tanko, pidä silti asahi
asahina ja pyri noudattamaan liikkeissä kaikkia asahin periaatteita. Pääset videoon klikkaamalla alla olevaa kuvaa.



Asahi, kamppailutaidot ja ”sisäinen voima”

Asahi Posted on Mon, June 24, 2019 21:08:19

Johdantoa

Asahia on helppo pitää tavallisena terveysliikunnan muotona,
mutta sitä se ei ole. Asahin syntytapa ja sen liikkeiden historia tekee siitä
hyvin moniulotteisen. Tämä asahin monitasoisuus ei ole ilmeinen harrastajalle,
jolla ei ole pitkää kokemusta esimerkiksi kiinalaisissa sisäisissä
kamppailutaidoissa. Heille
hartianpyöritys näyttää hartianpyöritykseltä, käsien heiluttelu käsien
heiluttelulta, mutta kamppailutaitojen näkökulmasta tämä on illuusio.
Tosiasiassa asahi pitää sisällään kaikki keskeiset nk. ”sisäisen voiman”
harjoitusmenetelmät. Koska suunnittelen parhaillaan koulutuspäivää, jonka teema
on ”Asahi, kamppailutaidot ja ’sisäinen voima’”, yritän tässä artikkelissa
avata, mistä tässä on kyse. Jos on kiinnostunut asahista vain terveysliikunnan
näkökulmasta, tämä juttu kannattaa ehkä ohittaa.

Kun kokoonnuimme päättämään asahin ensimmäisestä
liikesarjasta, olin valmistellut tapaamisen huolella. Minulla oli valmis
ehdotus itse asiassa viisitasoisesta liikuntajärjestelmästä, mikä perustui
viiteen kiinalaiseen qigong-menetelmään. Ensimmäinen taso perustui
Baduanjin-liikesarjaan. Ehdotuksessani oli kuitenkin tämän liikesarjan lisäksi
viisi muuta osiota: rentous-osio, hartioita ja selkää avaava osio, kaksi
seisomiseen perustuvaa osiota ja askel/ kävelyharjoitus osio. Yleisesti voisi
todeta, että kaikki nämä muut osiot olivat sellaisia, että olin jo vuosia
tehnyt niitä kamppailupuolella eräänlaisina valmistavina harjoituksina. Myös
Baduanjin oli tällainen. Teimme sitä aina taiji-harjoitusten alussa.
Kamppailutaidoissa on usein niin, että erilaiset lämmittely- tai valmistavat
harjoitukset sisältävät taidon tai tyylin tärkeimmät periaatteet, vaikka tätä
ei useinkaan ääneen sanota. Olin itse tutkinut 1990-luvulla paljon sitä, miten
karatesta näytti ikään kuin puuttuvat sellaiset ”sisäisen voiman” harjoitukset,
joita kiinalaisissa menetelmissä vielä harjoiteltiin. Näytti siltä, että
karatessa oli kyllä jäljellä ikään kuin jälkiä niistä, mutta itse menetelmät
olivat kadonneet. Tästä syystä karaten tekninen suoritustapa oli hyvin
ulkoista. Ulkoinen ja sisäinen viittaavat tässä kiinalaiseen tapaan erottaa
kamppailutaidot sen mukaan, miten niissä voimaa käytetään.

Olin paljon tutkinut nk. ”sisäisen voiman mekaniikkaa” ja
kehitellyt erilaisia sisäistä voimaa kehittäviä harjoituksia. Tavallaan oli onni, että asahi-ryhmän muut
jäsenet pudottivat suuren osan ehdottamistani Baduanjin-sarjan liikkeistä pois,
mutta hyväksyivät asahiin mukaan muut suunnittelemani osiot. Ottamalla mukaan muutaman Baduanjin-liikkeen,
jakamalla jonkin liikkeen kahteen osaan, muuntelemalla hieman osioitteni
järjestystä ja kehittelemällä pari lisäliikettä asahin perusliikesarja oli
valmis.

Mitä sitten jäi jäljelle? Miltei kaikki nk. sisäistä voimaa
harjoittavat liikkeet ja osiot. Jotta ymmärtäisi, mitä nämä liikkeet ja osiot
harjoittavat, pitää ensin lyhyesti selittää, mitä tarkoitetaan
kamppailutaidoissa sisäisellä voimalla ja miten sitä ylipäätään harjoitetaan
vanhoissa kiinalaisissa sisäisissä taidoissa. Kirjoitin tästä 1997 kirjan ”Zen-karate”,
missä selitän näitä käsitteitä ja tuon niitä karaten yhteyteen. Pitää myös
todeta, että olin tottunut tekemään myös Baduanjin-harjoitusta sisäisen voiman
mekaniikalla ja syvällä hengityksellä, joten siitäkin oli itselleni jo tullut
sisäistä voimaa harjoittava liikesarja, vaikka se alun perin onkin etupäässä
terveyssarja. Olin oppinut sarjan zen-harjoituksena, joten tietoisen liikkeen
meditatiivinen ulottuvuus oli myös jo silloin harjoituksessani aina läsnä.

Kamppailutaidoissa kutsutaan sisäiseksi voimaksi sellaista voiman
tuottamisen tapaa, missä näyttää siltä, että saadaan isoja voimia aikaan
pienellä ponnistuksella. Tekniikka tai tekeminen ylipäätään ei näytä kovin
voimakkaalta, mutta vastustaja tuntee, että iso voima kohdistuu häneen. Jotkut
todella taitavat opettajat näyttävät vapauttavan isoja voimia miltei ilman
mitään ponnistusta. Tästä syystä tämä voiman käytön tapa on synnyttänyt
ympärilleen paljon mystiikkaa ja sekaannusta. Toinen syy tähän on myös se, että
kiinalaiseen ja japanilaiseen perinteeseen kuuluu parhaiden opetusmenetelmien
piilottaminen ja niiden opettaminen vain harvalle sisäpiiriläiselle. Vasta
viime vuosikymmeninä on tarkemmin alettu analysoida tätä voiman ja kehon käytön
tapaa. Pääasiassa sitä ovat tehneet länsimaiset opettajat. Idässä asian ympärillä
on edelleen usein salaperäisyyden verho. Tämä on sekä historiallisesti,
kulttuurisesti, käsitteellisesti ja teknisesti niin monimutkainen asia, että
tässä en voi mennä siihen syvällisesti. Olen kirjoittanut tästä paljon muualla.
Yksi ongelma on, että tieteellisestä näkökulmasta mitään sisäistä tai ulkoista
voimaa ei ole, on vain erilaisia kehon käytön tapoja. Kyse on enemmänkin
taidosta käyttää kehon ja mielen kykyjä. Nämä kyvyt, että ne saadaan esiin, voivat
tosin olla ankaran ja pitkän harjoittelun takana. Erityisesti kiinalaisissa
kamppailutaidoissa näitä kykyjä on satojen vuosien ajan tutkittu ja analysoitu
ja kehitetty niiden harjoittamiseen erilaisia menetelmiä, joita lännessä emme
vielä hyvin tunne tai tunnista.

Sisäisen voiman periaatteita

Seuraavassa luettelomaisesti niitä kehon käytön
periaatteita, mitä sisäisen voiman käyttöön erikoistuneet taidot pyrkivät
kehittämään. Kannattaa siis muistaa,
että kyse on nimenomaan erilaisista taidoista. Mielen taitoja luettelossa ei
ole, vaikka ne ovat myös olennainen osa tällaista harjoittelua. Järjestys on sattumanvarainen. Luettelen
seuraavassa periaatteen tai taidon ja kuvaan lyhyesti siihen liittyvän
esimerkkiharjoituksen tai harjoitusmenetelmän.

1. Kehon painopisteen hallinta. Painopiste pitää voida saada
nopeaan liikkeeseen mihin suuntaan vain. Sama pätee raajojen painopisteeseen.
Tämä vaatii kehon rentoutta ja liikelaajuuksien avoimuutta. Kehon painon
sitominen tekniikkaan tuo siihen valtavan voiman.

Harjoitus: Siirrä painoa jalalta toiselle ja anna
painopisteen piirtää alakaari. Kuvittele, että painopisteesi liikkuu kuin pallo
maljassa, nousee reunaa ylös ja putoaa sieltä alas jne. Tällaisia harjoituksia
tehdään esimerkiksi taijissa ja aikidossa.

2. Koko kehon liike, joka ottaa tukensa maasta. Englanniksi
käytetään joskus termiä ”ground force”. (Esim. Mike Sigman, ”peng” -voiman
analyysi.) Jos tekniikkani suuntautuu ylöspäin, voima siihen on otettava
jaloista, selästä ja käsistä. Aloittelija työskentelee lähinnä käsillään.

Eräänlaisen tämän periaatteen alakohtana voisi pitää koko
kehon yhteyttä ja sen säilyttämistä monimutkaisessa liikkeessä. Optimaalinen
voiman käyttö vaatii tekniikasta, mihin sitä käytetään, monimutkaista kehon
liikettä. Koko kehon liikemekaniikan oppiminen vaatii paljon harjoitusta. Tässä
monimutkaisempi esimerkki: ota pitkä keppi ja kuvittele eteesi lattialle iso
puurokattila. Hämmennä sitten kepillä puuroa ja katso, miten kehosi liikkuu.
Jos voima tulee tähän liikkeeseen koko kehostasi, huomaat, miten painopisteesi
pyörii samaan suuntaan kuin alin kätesi, mutta yläkätesi pyörii eri tahdissa ja
sitä tukee ylävartalon painopiste, joka pyörii käden kanssa samaan tahtiin.
Tämä vaatii elastista selkää. Tällaisen liikemekaniikan oppiminen ei ole
itsestään selvää. Harjaantumaton ihminen tekee tällaisen hämmennysliikkeen
pääasiassa käsillään. Koko kehon yhteys liikkeessä tarkoittaa taitoa yhdistää
kehon eri osat, jotka ovat synnyttämässä voimaa. Koska voimme tehdä käsillä
lukemattomia liikkeitä tai tekniikoita, niiden taustalla oleva voima muodostuu
myös kehossa lukemattomilla eri tavoilla.
Joissakin kamppailutaidoissa niitä harjoitellaan ikään kuin mallien
kautta, joita ovat erilaiset pysty- ja vaakaympyrät. Olennainen osa tämän
taidon harjoittamista on hidas ja tietoinen liike ja kehon sisäisten aistien
herkistäminen (proprioseptiikan harjoittaminen). Hitaassa liikkeessä on aikaa
aistia, miten liike muodostuu.

Harjoitus: Kaikkien nk. ”sisäisten kamppailutaitojen”
liikesarjat tehdään tällä periaatteella.
Eli sitä harjoittavat vaikkapa taijin liikesarjat, yi quanin shi-li
–harjoitukset jne. Koko kehon yhteyttä ja voimaa harjoitellaan seisomalla
asennoissa. Tämä on yksi keskeinen
miltei kaikki kiinalaiset kamppailutaidot yhdistävä harjoitus. Seistään
erilaisissa asennoissa pitkiä aikoja. Harjoitus tuottaa kokemuksen, missä koko
keho ikään kuin sulautuu yhdeksi lihakseksi. Tämän kautta se myös kykenee
käyttämään koko kehon yhdistettyä voimaa liikkeessä. Harjoitus on hyvin
monitasoinen ja syvällinen.

3. Juurruttamisen periaate. Edellinen periaate toimii
kahteen suuntaan. Voin vapauttaa voimaa ojentamalla jalat, selän ja kädet.
Mutta jos joku työntää minua, voin muuttaa hänen voimansa suunnan kohti maata
samaa kehon reittiä.

Harjoitus: Monissa kamppailutaidoissa työnnetään paikallaan
seisovaa paria ja pari ohjaa työntövoiman maata kohti. Kaikissa nk. push-hand
–harjoituksissa tämä periaate on läsnä.

4. Kehon hyvä linjaus voiman suuntaan. Kun keho vapauttaa
voimaa esimerkiksi työntöön, iskuun tai muuhun liikkeeseen, se pitää linjata
optimaalisella tavalla. Kun työnnät autoa ojasta, jaloista tuleva työntövoima
pitää ohjata selkään ja sieltä käsiin niin, että nojataan sopivasti eteenpäin.
Selkä asetetaan jalan linjalle. Myös lantio asetetaan keskelle. Tässä on nk.
”lantion neutraaliasennon merkitys”. Hyvä linjaus antaa myös koko kehon
rakenteellisen voiman.

Harjoitus: Kaikkien kiinalaisten sisäisten taitojen
liikesarjoissa harjoitellaan myös hyvää kehon linjausta, lantion neutraaliasentoa
jne. Myös seisomisharjoitukset harjaannuttavat kehon linjauksen aistimiseen.
Ylipäätään kyseessä on kehon sisäisen aistijärjestelmän (proprioseptiikka)
harjoittamisesta.

5. Avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet. Kun harjoitellaan
kaikkia edellä kuvattuja taitoja, sitä helpottaa, jos meillä on havainnollinen
malli kehosta ja sen toiminnasta. Yksi
tällainen malli, mikä jälleen tulee kamppailupuolelta, on kolmen jousen malli.
Kehon nähdään koostuvan kolmesta jousistosta, joita ovat jalkojen jouset, selän
jousi ja käsien jouset. Nämä jouset voivat avautua ja sulkeutua eli ojentua ja
mennä kasaan. Voima vapautuu kehosta
tällä mekaniikalla. Kun työnnän autoa ojasta, kaikki jouset avautuvat. Kun
valmistan kehoni tähän liikkeeseen, jousien pitää ensin sulkeutua.

Harjoitus: Vanha kiinalainen kamppailutaitoihin liittyvä
sanonta kuuluu: ”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang.” Kaikki
kamppailutaitojen liikesarjat harjoittavat avautumisen ja sulkeutumisen
taitoja. On myös yksittäisiä harjoituksia, jotka keskittyvät pääasiassa tähän
periaatteeseen. Kyseessä on koko kehon liikemekaniikan peruskuvaus ja taito.

6. Voiman tuoton kannalta on tärkeää osata jännittää koko
keho. Kun katsotte painonnostajaa, niin hänen koko kehon jännityksensä on
ankara. Samoin kun työnnät autoa ojasta, se ei ole mahdollista, jos et saa
kehoasi jännittymään. Ja jotta voit saada kehosi jännittymään, sinun on ensin
oltava rento. Iso osa
kamppailutekniikoista perustuu kehon nopeaan jännittämiseen, esimerkiksi isku.
Kamppailutaidoissa onkin kehitetty erilaisia harjoituksia, missä koko kehon
jännityksen ja rentouden vaihtelua harjoitellaan systemaattisesti.

Harjoitus: Hyvä esimerkki tästä on Shaolinin yijinjing,
jonka jokainen liike tehdään toistamalla jännityksen ja rentouden vaihtelu
useita kertoja. Yi quanissa koko kehon jännitystä harjoitellaan omana
harjoituksenaan.

7. Eksentrinen, venyttävä jännitys. Tämä liittyy myös
edelliseen kohtaan. Sisäistä voimaa kuvataan yleensä niin, että se erotetaan
paikallisesta lihasvoimasta ja puhutaan koko kehon jänteiden, kalvojen ja
muiden kehon elastisten rakenteiden synnyttämästä voimasta. Tätä harjoitellaan
tekemällä eksentristä, siis kehon lihas-jänne-kalvorakennetta venyttävää ja
samalla jännittävää liikettä. Fysiologisin termein kyse on plyometrisestä
harjoituksesta, jossa vastus liikkeeseen otetaan kehon sisältä, ei ulkoisesta
painosta.

Harjoitus: Tämä on tyypillinen kiinalainen voimaharjoitus,
jota edustaa esimerkiksi Shaolinin yijinjing, jota jo kuvasin edellisessä
kohdassa. Vastus liikkeeseen otetaan kehon sisältä antagonistisista
lihas-jänne-kalvoketjuista. Karaten joissakin katoissa näkyy edelleen jälkiä
tästä harjoitusmenetelmästä.

8. Rentous. Jos haluamme kehostamme irti räjähtävää voimaa,
lähtötilanteessa meidän on oltava mahdollisimman rentoja. Jos emme ole, tilanne
on sama kuin kehossamme olisi ikään kuin käsijarruja päällä. Monet
kamppailutaidot sisältävät systemaattista dynaamisen rentouden harjoittelua,
joita ovat erilaiset käsien ja koko kehon ravistelut ja heiluttelut.

Harjoitus: Hyvä esimerkki näistä harjoituksista on
taiji-mestari Huangin ”viisi rentousliikettä”. Kiinalaisiin kamppailutaitoihin
liittyy paljon erilaisia käsien pyörityksiä ja heilutuksia.

9. Keskustan voima. Tämä on vaikea käsite, mutta siinä
ajatus on, että koko kehon voima lähtee keskustan liikkeestä. Tällä voidaan
viitata moneen asiaan, joista yksi on painopisteen liike. Kun painopisteen
liike vie tekniikkaa, siitä lähtevää voimaa voidaan kutsua ”keskustavoimaksi”.
Toisaalta keskusta voidaan myös hahmottaa isoksi vatsan seudun palloksi, jonka
pyörivä liike synnyttää muut liikkeet. Erityisesti joissakin kiinalaisissa
kamppailutaidoissa käytetään tätä nk. dan-tienin pyörivää liikettä voiman
synnyttämiseksi.

Harjoitus: Ehkä paras esimerkki keskustaharjoituksesta on
Chen-tyylin taijihin liittyvä Chan Si Gong eli ”Silk Reeling Exercises”. Siinä
harjoitellaan erilaisia ympyräliikkeitä niin, että tekniikkaa johtaa keskustan
(dan tien) liike.

10. Syvähengityksen harjoitteleminen. Hengityksen
harjoittamisella on aina kaksi ulottuvuutta. Se on aina mielen harjoitus, koska
huomio keskitetään siinä hengityskokemukseen ja annetaan kaiken muun sisällön
poistua mielestä. Näin kehitetään mielen keskittymiskykyä, mutta myös taitoa
pudottaa pois mielen häiritsevä sisältö. Hengitysharjoituksilla voidaan myös
säädellä ja harjoitella vatsaontelon sisäistä painetta, mikä on voimantuoton
kannalta aivan olennaista. Painonnostajat käyttävät vyötä juuri siksi, että he
voivat painaa vatsaontelon paineen vyötä vasten. Ilman vyötä sama paine pitää
tietysti ottaa vastaan vatsalihaksilla. Hengitysharjoituksissa voidaan
keskittyä siis vatsaontelon sisäisen paineen hallintaan.

Harjoitus: Hyvä esimerkki tällaisesta harjoitustavasta
löytyy aikidosta. Esimerkiksi Koichi Tohei kuvaa tällaisia harjoituksia
muistaakseni kirjassaan ”Aikido in Daily Life”.

Yritin edellä kiteyttää kymmeneen kohtaan äärimmäisen
syvällistä ja monimutkaista asiaa. Luin juuri Ellis Amdurin kirjan “Hidden in Plain Sight, Esoteric Power
Training Within Japanese Martial Tradition”. Kirja antaa 470 sivullaan
hyvän kuvan siitä, miten monimutkaisesta ja hankalasta asiasta on kyse. Koko
kirja käsittelee sitä, miten japanilaisissa kamppailutaidoissa joko on opetettu
tai piiloteltu menetelmiä, jotka tähtäävät sisäisen voiman taitoihin ja miten
nämä taidot ovat pääasiassa näistä koulukunnista kadonneet. Esimerkiksi edellä kymmeneen kohtaan
kiteyttämäni luettelo sisältää sellaisia ”salaisuuksia”, että kyse voisi olla
jonkin vanhan ryuhan menkyo kaiden –dokumentista, sen
kuvauksesta tyylin salaisista periaatteista, joka siirretään tässä dokumentissa
vain tyylin seuraavan sukupolven opettajalle.

Entä sitten asahi?

Mutta – mikä hienointa! Asahissa siirrämme kaiken tämän
tiedon juuri sinulle, jos olet valmis sen vastaanottamaan! Tiedän, että tämä
valmius vaatii vuosien valmistavan budo-harjoittelun ja ehkä myös jonkin verran
ihmettelyä tai oudoksuntaa siitä, mistä budon teknisessä harjoittelussa
ylipäätään on kyse. Vaatii siis ehkä
eräänlaisen nöyrän hämmennyksen tilan, että tällaista tietoa ylipäätään pystyy
omaksumaan.

Käyn seuraavassa lyhyesti läpi, miten edellä kuvatut
periaatteet on ikään kuin sisäänrakennettu asahin joihinkin harjoituksiin ja
liikeperiaatteisiin. Koska asahi saa liikeperiaatteensa taijista, joka on yksi
kiinalaisesta sisäisestä taidosta, on siis vain luonnollista, että asahi nämä
sisältää. Teen jälleen yhdenlaisen yksinkertaistetun luettelon. Käyn läpi edellä kuvaamani listan taidoista
ja nostan esiin siihen liittyviä asahin harjoituksia. Asahin harjoitusten
luettelo ei pyri olemaan täydellinen. Annan siinä esimerkkejä. Esitän asian
taulukon muodossa:

Sisäisen
voiman periaate

Asahin
liike/ osio/ liikeperiaate

1. Kehon
painopisteen hallinta

Sarja 1, 3.
rentousliike: Liikkeessä siirretään painopistettä jalalta toiselle ja
pudotetaan alas painon ollessa takana. Vrt. aikidon ”soutuharjoitus”.

Sarja 2:
toinen rentousliike, missä harjoitellaan painopisteen pudottamista.

2. Koko
kehon liike

Suurin osa
asahin liikkeistä toteuttaa tätä periaatetta. Esimerkki: Sarja 1:
päänkääntöliike tai vaikkapa ensimmäinen selkäliike. Koko kehon voimaa
harjoitellaan asahissa myös sarjan lopun seisomisharjoituksessa.

3.
Juurruttamisen periaate. Tasapaino.

Kaikissa
asahin liikkeissä haetaan hyvää tasapainoa, mutta juuruttamiseen liityvää
vajoamista harjoitellaan esim. ensimmäisen sarjan kolmannessa
rentousliikkeessä ja tasapaino-osion kahdessa ensimmäisessä liikkeessä.

4. Kehon
linjaus.

Linjausta
harjoitellaan kaikissa asahin liikkeissä, mutta erityisesti esim. ensimmäisen
sarjan selkäliikkeen työnnössä ja ensimmäisessä tasapainoliikkeessä.
(Funktionaalinen keskilinja.)

5.
Avautuminen ja sulkeutuminen

Periaate on
mukana suurimmassa osassa asahin liikkeitä, mutta hyvä esimerkki on
ensimmäisen sarjan simpukkaliike, mikä on kehitetty avautumisen ja
sulkeutumisen malliliikkeeksi.

6.
Jännityksen ja rentouden vaihtelu

Asahia
tehdään hienovaraisella jännityksen ja rentouden vaihtelulla. Tätä
periaatetta erityisesti harjoitetaan toisen ja kolmannen sarjan kolmannessa
rentousliikkeessä. Voima-asahissa periaate viedään miltei kaikkiin asahin
liikkeisiin. Periaatetta harjoitellaan asahissa sekä hitaasti, että nopeasti.

7.
Eksentrinen, venyttävä jännitys

Asahissa
jännitys tehdään aina hieman venyttäen. Erityisesti kolmannen sarjan kolmas
rentousliike on tämän periaatteen harjoittamista. Voima-asahissa viemme
periaatteen koko sarjaan.

8. Rentous

Asahin
jokainen sarja alkaa rentousosiolla, mistä löytyy kattava kokoelma dynaamisen
rentoutuksen harjoituksia.

9. Keskustan
voima

Asahin
erilaiset pallon pyöritysliikkeet tehdään vartalon painopisteen
pyörityksellä. Esimerkiksi ensimmäisen sarjan kolmas selkäliike tehdään
pyörittämällä keskustaa.

10.
Syvähengitys

Koko asahin
liikesarja tehdään syvähengityksellä tai osittaisella syvähengityksellä.
Parhaan esimerkit ovat kaikkien sarjojen alun ja lopun laajat hengitystä
tasaavat liikkeet. Vatsaontelon paineen lisäys tapahtuu iskevissä liikkeissä,
kuten ”isku hiekkavalliin.

Edelle koottu taulukko selittää varmaan, miksi joskus asahin
ohjaajakoulutuksissa käy niin, että sinne tullut budon harrastaja usein toteaa,
että nyt hän ymmärtää enemmän sitä, mitä he hänen budo-lajissaan tekevät, mutta
kukaan ei ole koskaan selittänyt sitä. Budon ja myös kiinalaisten
kamppailutaitojen ongelma on, että liikettä ja sen periaatteita ei yleensä
analysoida edellä kuvatulla tavalla. Koko tällainen analyysi ja käsitteet ovat
hyvin länsimainen tapa lähestyä näitä lajeja. Kiinalaiset tai japanilaiset
opettajat eivät opeta näin. He näyttävät tekniikan ilman sanoja ja oppilaan
pitää osata kopioida oikea liikkumisen tapa. Opetus tapahtuu esimerkillä, ei
verbaalisesti. Perinteisessä aasialaisessa opetustavassa sanoja vältellään ja
kysyjä saa lyhyitä vastauksia. Vasta viime vuosina ja vuosikymmeninä tällainen
lähestymistapa on yleistynyt ja sitä ovat tehdään pääasiassa länsimaiset
opettajat. Tutkin itse paljon näitä asioita 80-luvulta tuonne 2000-luvun alkuun
ja harjoittelin ja kehittelin niihin liittyviä harjoitusmenetelmiä, jotka
näkyvät nyt asahissa tavalla ja syystä, minkä edellä olen kuvannut.

Olen sitä mieltä, että asahi olisi ihanteellinen sisäisen
voiman harjoitus niille budon harrastajille, jotka haluavat löytää lajiinsa
ikään kuin uuden moottorin. Tein itse tämän karateeni 90-luvulla ja voin
kertoa, että se toimii. Kuorta eli muotoja ei tarvitse vaihtaa. Tekniikat ja
muodot voivat säilyä samoina, mutta tekniikoiden takana toimiva moottori, kehon
voiman tuoton tapa, voidaan vaihtaa rennompaan, taloudellisempaan,
tehokkaampaan ja räjähtävämpään muuttamalla harjoittelun metodologia. Siihen
asahi antaa mahdollisuuden. Huomaa esimerkiksi, että asahin edellä kuvatut
liikkeet voidaan ottaa omiksi harjoituksikseen ja laajentaa harjoitussarjoiksi
erilaisten variaatioiden avulla.

Kehittelen parhaillaan koulutusta teemalla ”Asahi,
kamppailutaidot ja sisäinen voima”. Koulutuksessa käymme systemaattisesti läpi
tämän artikkelin ideoita, tutkimme asahin perusliikesarjaa, mutta sovellamme
sen liikkeitä enemmän edellä kuvattuun harjoitusmetodiin soveltuvaksi. Koulutus
antaa mahdollisuuden opetella harjoitussarja, johon on sisäänrakennettu kaikki
keskeiset sisäisen voiman harjoittamisen elementit.



Asahin kymmenestä jatkokoulutuspäivästä

Asahi Posted on Fri, May 17, 2019 20:44:27

Tavoitteeni ei ole saada niin paljon asahi-ohjaajia
maailmalle kuin mahdollista, vaan tavoitteeni on saada maailmalle niin hyviä
asahi-ohjaajia kuin mahdollista. Siksi olen kehittänyt asahi-ohjaajille nyt
kymmenen jatkokoulutuspäivää, joissa he voivat syventää asahi-taitojaan.

Olen kehittänyt asahia nyt viisitoista vuotta. Yhteensä olen
harjoittanut, opettanut ja tutkinut liikettä, liikuntaa, kehollisuutta,
kehomielen yhteyttä noin 50 vuotta. Asahin pääkehittäjänä olen voinut laittaa
asahiin paljon siitä, mitä olen elinikäisen harjoitteluni kautta oppinut. Asahi
ei ole syntynyt 15 vuotta sitten, vaan käytännössä kaikki sen harjoitukset,
osiot ja liikeperiaatteet olivat olemassa omassa harjoittelussani jo kymmeniä
vuosia aikaisemmin. Kaikki tämä työ
näkyy Asahi Health –menetelmässä, mutta erityisesti olen tuonut tätä
kokemustani esiin Syvä-asahissa, missä asahin liikkumisen ja harjoittamisen
tapaan perehdytään syvemmin. Tätä ohjaajien syventymistä asahin syvälliseen
liikkumisen ja itsensä harjoittamisen tapaan olen halunnut tukea järjestämällä
paljon eri teemoihin keskittyviä jatkokoulutuksia, joita on nyt kymmenen. Mistä
näissä jatkokoulutuksissa on kysymys? Ja
miten niitä voi olla niin paljon? Tässä lyhyt kuvaus:

1. Asahin kertauspäivä.
Päivän aikana kerrataan kaikki asahin kolme liikesarjaa ja korjataan ohjaajien
virheitä. Kaikki asahin ohjaajakoulutukset ovat lähtökohdaltaan liian lyhyitä.
Se on iso ongelma. Kahdessa tai neljässä
päivässä ei voi oppia kokonaan uutta ja outoa liikkumisen tapaa, mitä hidas
tietoinen liike miltei kaikille liikunnan harrastajillekin on. Se vaatii
vuosien harjoittelun. Vastuu omasta
kehityksestä ja harjoittelusta jää tietysti aina opettajien omalle vastuulle.
Usein käy niin, että ohjaajat muuttavat liikkeitä niin, että niitä on vaikea jopa
tunnistaa asahiksi. Ohjattu kertaus on
välttämätöntä asahin liikkeiden ja liikkumisen tavan oppimiseksi.

2. Asahin periaatteiden
päivä
. Opetan omissa neljän päivän ohjaajakoulutuksissani kaikki asahin
keskeiset periaatteet, mutta neljässäkin päivässä niitä on aikaa tutkia ehkä
yksi aamupäivä. Opittavaa materiaalia on niin paljon. Asahin liikkumisen tapa on peräisin kiinalaisesta
kamppailutaidosta taijiquanista. Pelkästään koko kehon liikkeen biomekaniikan
oppiminen vie vuosia. Kyse ei ole pelkästään jalkojen pumppaavasta liikkeestä
vaan koko kehon läpi kulkevan kineettisen ketjun tiedostamisesta ja
käyttämisestä liikkeessä. Joskus 90-luvulla pidin kamppailutaitojen
harrastajille viikonvaihdeleirejä pelkästään tästä periaatteesta. Asahi
sisältää koko kehon liikkeen lisäksi ison joukon myös muita vaikeita liikettä
kannattelevia periaatteita. Koulutuspäivässä ne käydään läpi niihin
kehittämieni liikesarjojen avulla. Pitää tietysti paikkansa, että päivässä
niitä ei voi oppia, mutta jos niitä ei koskaan harjoittele, niitä ei voi oppia
lainkaan.

3. Asahi ja
tietoisuustaidot
. Olen halunnut pitää tämän päivän, että saisin edes vähän
jaettua sitä, mikä tekee asahin kaltaisesta tietoisesta liikkeestä yhdenlaisen
itsekasvatuksen muodon. Meditatiivinen liike, jos sen kokemukselliset
periaatteet ymmärretään, voi olla sellaista. Ympärillämme vellova
mindfulness-vouhotus tekee kuitenkin tästä teemasta vaikean opettaa. Netti on
nytkin täynnä erilaisia McMindfulness ja Asahi –kursseja. Kehomielen
harjoittaminen ei ole mitään pikaruokaa. Tätä ajatusta on miltei mahdoton saada
nykyään läpi. Tämäkin koulutus kestää vain päivän, joten tehtävä on tietysti
mahdoton, mutta yritän silti. Olen kirjoittanut pari kirjaa näistä teemoista.

4. Asahin
liikevariaatiot ja voima- ja kunto-asahi
.
Tämän päivän aikana opettelemme asahin jokaiseen kolmen sarjan
liikkeeseen (joita on 40) ainakin yhden liikevariaation. Tämä laajentaa
opettajien tuntien suunnittelumahdollisuuksia vahvasti. Asahin kolme
perusliikesarjaa sisältävät kyllä tarpeeksi liikkeitä miltei mihin
tarkoitukseen vain, mutta erityisesti eritysryhmien vetäjät saattavat tarvita
lisämateriaalia vaikkapa tasapinon harjoittamiseen tai niska-hartiaseudun
avaamiseen. Päivän aikana myös analysoimme asahin liikkeet niiden pienempiin
elementteihin ja opettelemme, miten niitä voi yhdistää uusiksi
asahi-liikkeiksi. Tämän lisäksi päivän aikana tutkitaan myös kahta muuta
teemaa: asahia voiman harjoittamisen ja sykkeen nostattamisen välineenä. Nk. ”voima-asahi” perustuu kiinalaisten
kamppailutaitojen voimantuottomenetelmään, jossa opetellaan jännittämään
pitenevää lihasta. Opin tämän harjoitustavan 90-luvun alussa yhdeltä
Tampereelle muuttaneelta kiinalaiselta opettajalta. Hän opetti sitä
yijinjing-liikesarjan avulla. Tutkin silloin tätä periaatetta taijin, mutta
erityisesti myös karaten katojen yhteydessä. Tästäkin työstä syntyi yksi kirja:
”Zen-karate”.

Kehittäessäni asahia, sisällytin tämän voima-harjoitustavan
sen muutamiin liikkeisiin. Tutkimme koulutuksessa, miten kehon elastinen voima
saadaan esiin, miten sitä kehitetään ja miten sen voi ottaa mukaan miltei
kaikkiin asahin liikkeisiin. Olen myös kehittänyt asahin perusliikkeille
perustuvan sykettä nostavan liikesarjan, jolla voidaan helposti tehdä nk.
peruskuntotason harjoitus. Harjoitus vastaa vaikutuksiltaan reipasta kävelyä
tai hölkkää, mikä riittää sydämen ja verisuonten kunnon harjoittamiseen.

5. Asahi ja
kokemuksellinen biomekaniikka
. Olen erottanut tämän yhden asahin
periaatteen koko päivän koulutuksen teemaksi, koska koko kehon liike on niin
vaikea oppia. Totesin jo yllä, että pidin 90-luvulla tästä periaatteesta
viikonvaihteen mittaisia seminaareja kamppailutaitojen harjoittajille, lähinnä
karaten, aikidon ja taijin harrastajille. Periaate tulee asahiin lähinnä
taijista, mutta sitä toteuttavat monet nk. ”sisäiset” kamppailutaidot. Karate
ei ole yksi niistä. Tosin, karateakin voi tehdä tällä periaatteella.

6. Asahi ja rentous.
Myös tässä asahin periaatteessa on helposti tutkimista yhdeksi päiväksi.
Rentous ja erityisesti jännityksen ja rentouden vaihtelu ovat keskeisiä
kamppailutaitojen periaatteita, jotka liittyvät voiman tuottoon.
Yksinkertaistaen: painonnostajan pitää kyetä jännittämään itsensä
maksimaalisella tavalla nostaessaan ilmaan raskaan painon. Samoin nyrkkeilijän
pitää pystyä jännittämään itsensä osuman hetkellä. Kummatkin ovat esimerkkejä tavasta,
miten keho tuottaa voimaa. Jännitys ja rentous kulkevat ikään kuin käsi
kädessä. Räjähtävä voima vaatii kykyä rentoutua ja siirtyä siitä nopeasti
jännittyneeseen tilaan. Kehittäessäni asahia toin siihen paljon harjoituksia
taijista, missä erilaisia käsien heilutusliikkeitä tehden etsitään käsien ja
koko kehon rentoutta. Tutkin näitä periaatteita paljon 90-luvulla myös karaten
yhteydessä ja kehitin erilaisia karateen sopivia käsien heilutus ja
pyöritysliikkeitä. Ne ovat kaikki nyt osana asahin rentousosioita. Kirjassani
”Zen-karate” löytyy niistä kuvauksia. Asahissa rentous saa tietysti myös
laajemman merkityksen. Kehon optimaalisen käytön kannalta rentous ja hyvä
pystylinjaus ovat aivan olennaisia periaatteita.

7. Asahi ja
kiinalaiset menetelmät
. Niin kuin on
tullut jo tähän mennessä selväksi, asahi perustuu liikemateriaaliltaan ja
liikkumisen tavoiltaan kiinalaisiin menetelmiin (qigong, taiji, yi quan). Tämän
koulutuspäivän aikana käymme läpi asahin taustalla olevia menetelmiä:
baduanjin, yijinjing, taiji, yi quan, Huangin viisi rentousliikettä. Koen
tärkeäksi, että asahi-ohjaajat ovat myös tietoisia asahin taustasta ja
historiasta. On lapsellista kuvitella, että olisimme keksineet asahissa jotain
uutta. Yritän olla kuvaamatta asahia ”suomalaisena terveysliikuntana” niin kuin
monet tekevät, koska asahissa on lähtökohdiltaan tuskin mitään suomalaista.
Myös asahin terveysnäkökulma ”liike on lääke” on lännessä vasta muutaman
kymmenen vuotta vanha, Kiinassa yli 2000 vuotta.

8. Asahi ja
hengittämisen taito
. Asahi on hengityksen kannattelemana tehtävää tietoista
liikettä. Hengitys on teema, jota yhden päivän aikana ehtii raapaisemaan vain
pintaa. Oma hengitykseen ja hengityksen ja liikkeen suhteen harjoittaminen on
lähtöisin 1980-luvun puolivälistä, jolloin tapasin zen-opettajani Engaku Tainon
ja aloin harjoittaa Rinzai-zeniä hänen johdollaan. Olen tehnyt sitä siitä asti.
Taino opetti sekä staattista (istuen tehtävää) että liikkeeseen liittyvää
hengityksen tarkkailua ja harjoittamista. Liikemenetelminään hän käytti joogaa,
taijita ja qigongia. Tämän koulutuspäivän aikana pyrimme tutustumaan
hengityksen harjoittamiseen monesta näkökulmasta ja avaamaan ylipäätään
ajatusta siitä, mitä ”kokemuksellisella hengittämisellä” tarkoitetaan. Tästäkin
teemasta on vuosien varrella syntynyt yksi kirja: ”Taidon filosofia – filosofin
taito”, missä tietoisen hengityksen harjoittamista tarkastellaan hyvin
laajasti.

9. Keppi-asahi.
Keppi-asahinkin lähtökohta on kamppailutaidoissa. Ei taida olla kiinalaista
kamppailutaitoa, jota ei harjoitettaisi myös kepin kanssa. Olen viimeisen
puolen vuoden ajan päivittäin kehittänyt harjoitustapaa, missä asahin kaikki
liikkeet voidaan tehdä kepin kanssa. Kepin avulla asahin liikkeisiin saadaan
monia erilaisia ulottuvuuksia, mitä paljas käsi ei anna. Liikkeiden
tietynlainen intensiteetti ja sisäinen voima lisääntyvät, venytykset tehostuvat
jne. Kepin käsittely antaa myös mahdollisuuden opetella suhteellisen vaativaa
taitoa, missä kehittyminen voi antaa uusia ja hienoja positiivisia kokemuksia.

10. Kahdeksan liikkeen
taiji-liikesarja
. Nyt julkaisemani kymmenennen jatkokoulutuspäivän teema on
taijin 8-askeleen liikesarja. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti
asahi-ohjaajille ja harrastajille, mutta sinne saavat osallistua muutkin
aiheesta kiinnostuneet. Niin kuin edellä on tullut jo moneen kertaan ilmi,
asahin liikeperiaatteet ja itse asiassa koko asahin liikekokemus on peräisin
pääasiassa taijista. Jos ei ole kokemusta kiinalaisista taidoista (qigong,
taiji, yi quan jne.) asahin hidas ja tietoinen liikkumisen tapa voi olla vaikea
oppia ja ymmärtää. Kiinalaisten taitojen harjoittaminen antaa asahille
loistavan pohjan. Tämän kurssin aikana käymme läpi taijin lyhyimmän virallisen
liikesarjan, missä on laskutavan mukaan 8-10 liikettä. Se on vähemmän kuin
asahin liikesarjoissa. Päivässä voi
oppia muistamaan liikkeet ja edetä siitä omaan harjoitteluun. Jos vielä omalla
paikkakunnalla sattuisi olemaan taiji-seura, liikesarjaa voi syventää seurojen
kursseilla kokeneiden opettajien johdolla. Monet Yang-tyylin taijin harrastajat
tekevät tätä liikesarjaa.

Lopuksi vielä yksi asia. Niin kuin yllä on tullut ilmi, olen
laittanut asahiin aika lailla koko elämäni liikekokemuksen ja liikkeen
tutkimisen tuloksen. Ajattelen, että tämä paketti alkaa nyt olla aika lailla
valmis ja keskityn jatkossa Asahi Health – ja Syvä-asahi –ohjaajien
kouluttamiseen, jotta saisin siirrettyä asahin menetelmän seuraaville
sukupolville. Heti kun rupesin ajattelemaa näin, huomasin, että ehkä vielä yksi
ponnistus pitää tehdä. On yksi liikkeen ulottuvuus, mikä sisältyy
harjoittelemiini kiinalaisiin taitoihin, mutta joka vielä puuttuu asahista. Se
nostaisi asahin liikekokemuksen vielä uudelle tasolle. Keppi-asahin
kehitystyössä kului noin puoli vuotta. Ehkä palaan tähän asiaan kesän lopulla,
tai myöhemmin. Ensimmäiset kokeilut tuntuvat innostavilta.



Asahi ja hengittämisen taito, osa 5

Asahi Posted on Tue, April 23, 2019 10:23:10

Olen yrittänyt kirjoittaa hengityksestä taas vähän pidempää
tekstiä, ehkä lukua kirjaan, ja löysin sieltä tällaisen pätkän:

”Emme voi kuvat hengitystäkään pelkästään termein, jossa
kuvaamme hapen ja hiilidioksidin vaihtoa keuhkoissamme tai soluissamme.
Hengityksellä on myös tärkeä eksistentiaalinen ulottuvuus, mikä tekee siitä keskeisen
esikäsitteellisen kokemuksemme. Viljelemällä hengitystämme voimme kokea koko
kehomielemme ikään kuin suureksi keuhkoksi, joka hengittää jokaisella
solullaan. Keskittymällä tähän kokemukseen voimme kadottaa itsemme kokonaan
hengitykseen, jolloin voimme kokea, että emme itse hengitä, vaan ympäröivä
maailma hengittää meissä. Suhteessamme ympäröivään ilmakehään ei olekaan
kysymys hapen ja hiilidioksidin vaihdosta, vaan kokemuksesta, jossa liu’umme
osaksi maailman loputtomia keuhkoja, jotka hengittävät meissä. Hengitys ei ole siis jotain, mikä tapahtuu
meissä, vaan sillä on laajempi, jopa universaali merkitys. Hengitys voi näyttää
meille paikkamme maailman osana, missä minän ja ympäristön rajaa ei ole.”

Yritänpä avata tätä ja olla kuitenkin vähemmän runollinen.

Hengitys on monitasoinen ilmiö ja sitä voidaan tarkastella monesta
suunnasta. Usein tarkastelemme hengitystä vain sen anatomian ja fysiologian
näkökulmasta ja korostamme optimaalisen hengitystekniikan lääketieteellisiä
etuja. Opettelemalla syvähengityksen luomme edellytykset sille, että keuhkomme
pitävät yllä veren optimaalista happi- ja hiilidioksiditasapainoa. Näin
vältymme esimerkiksi hiilidioksidiniukkuuden aiheuttamista ongelmista.
Hengityksen harjoittelemisesta on tietysti hyötyä myös erilaisista
hengityssairauksista kärsiville. Optimaalinen hengitystekniikka pitää yllä ja
vahvistaa hengityselimistön kuntoa, pitää rintarangan liikkuvana ja ylläpitää
hengityskapasiteettiamme, vaikka jotkut sairaudet sitä heikentäisivätkin. Tällainen näkökulma on kuitenkin vain yksi näkökulma
hengitykseen. Hengitys on ilmiö joka leikkaa läpi kaikkien ihmisenä olemisen
ulottuvuuksien.

Alla olevassa kuvassa yritän havainnollistaa, miten ihminen
on kehona maailmassa. Hänellä on fyysinen keho, joka on samalla tavalla
materiaalinen kuin se ympäristö, missä hän elää ja johon hän on suhteessa. Hän
myös kokee suhteensa itseensä ja ympäristöönsä kokemuksessaan. Kokemuksessa näyttäytyy ihmisen tietoisuus,
mieli, mikä on itsessään monitasoinen ilmiö. Koemme kehomme, mutta koemme myös
ajatuksemme, tunteemme, tahtomme ponnistuksen jne. Kieli ja käsitteet
mahdollistavat, että ihmisellä on ympärillään myös kulttuuri, johon hän on
suhteessa merkitysten kautta. Kun ihmistä selitetään, on otettava huomioon nämä
hänen kummatkin suhteessa olemisen tapansa. Keho ymmärtää maailmaa ilman käsitteitä,
tietoisuus ymmärtää maailmaa käsitteiden avulla. Kehon ymmärrys on maailmaan sopeutumista,
esikäsitteellistä. Ihminen asettuu suhteeseen maan vetovoimaan vasten
ojentautumalla pystyyn ja liikkumalla. Hän asettuu myös suhteeseen elämän
perusprosesseihin ja ilmakehään hengittämällä. Ilman ojentautumista ja ilman hengitystä hän
olisi esine esineiden joukossa. Ilman
näitä kahta ihmisen kykyä elämä, joka ajattelee itseään ja säätelee itseään, ei
olisi mahdollista.

Näin avatusta näkökulmasta hengitys lävistää ihmisen
kaikilla hänen olemisen tasoillaan. Se on fyysinen ilmiö, joka ylläpitää elämää
kehossamme. Kun hengitys lakkaa, elämä lakkaa. Hengitys yhdistä ihmisen
ilmakehään tavalla, joka tekee ihmisestä ja ympäristöstä yhtä hyvin
konkreettisella tavalla. Hengitys on
jotakin, joka asuu ihmisen ja ympäristön rajalla poistaen tämän rajan. Ei siis
ole ihme, että idän vanhoissa perinteissä hengityksellä on ollut ja edelleen on
iso filosofinen merkitys.

Hengitys on koetun kehomme keskiössä. Se on keskellä jälleen
hyvin konkreettisella tavalla. Jos suuntaamme huomiomme hengitykseemme,
löydämme kehostamme uuden keskuksen, joka sijaitsee vatsallamme. Länsimaisessa
kulttuurissa, missä hengitys on unohtunut, tätä keskusta ei tunnisteta.
Kulttuureissa, missä hengitystä viljellään, ihmiset kokevat kehonsakin eri
tavalla. Japanilainen kulttuuri on tästä hyvä esimerkki. Tietoinen hengitys
avaa kokemuksen persoonallisuuden keskuksesta, mikä ei sijaitse päässä, siis
jossain aivojen alueella, vaan vatsalla, siellä missä pallea/vatsahengitys
tuntuu, kun se tiedostetaan. Japanilaiset kutsuvat tätä sanalla ”hara”. Sana
tarkoittaa vatsaa, mutta sillä ei niinkään viitata fyysiseen vatsaan, vaan
ihmisen persoonallisuuden keskustaan, mistä toiminta aidoimmillaan syntyy ja
saa inspiraationsa.

Ranskalainen filosofi André Comte-Sponville ajattelee, että
yrittäessään ymmärtää maailmaa, ihminen on luonut neljä tiedon aluetta. Ne ovat
tiede, uskonto, filosofia ja taide. Ne pyrkivät selittämään maailmaa ja
vastaamaan sitä kohtaan tuntemaamme kiinnostukseen eri tavoin. Ne pyrkivät
vastaamaan eri kysymyksiin.

Voimme katsoa maailman ilmiöitä kaikista näistä
näkökulmista, ja jokainen näkökulma opettaa meille jotain uutta. Tieteellisestä
näkökulmasta hengitys on anatominen ja lääketieteellinen ilmiö, jonka
harjoittamisen hyötyjä olen jo kuvannut. Hengitys on ihmisen kehon tärkeä
erilaisia kemiallisia tasapainoja ylläpitävä toiminta. Psykologiselta kannalta
hengityksen säätelyllä on suuri merkitys mielen tilojen säätelyssä. Usein tätä
selitetään hengitysliikkeen vaikutuksella pallean läpi kulkevaan vagus-hermoon.
Vaguksen aktivointi pitkällä uloshengityksellä vaikuttaa parasympaattisen
hermoston aktivaatiotilaan ja sen kautta hidastaa sykettä ja hengitystä, laskee
verenpainetta, vähentää stressihormoneja jne. Eli syvennetty uloshengitys, mitä
syvähengitys myös tarkoittaa, synnyttää eräänlaisen positiivisen kierteen:
hengittämällä syvään tietoisesti vaikutamme tiedostamattomiin hermostollisiin
mekanismeihin, jotka syventävät ja hidastavat hengitystä edelleen. Fake it and
you’ll make it, niin kuin amerikkalaiset sanovat. Tiedostamattomana toimintana,
joka voidaan nostaa tietoisuuden piiriin hengitys on myös tie tiedostamattomiin
prosesseihimme.

Monissa idän uskonnollis-filosofisissa perinteissä hengitys
ja sen harjoittaminen on keskiössä. Hengityksen tarkkailu ja sen säätely
liittyvät olennaisena ainakin buddhalaisiin, taolaisiin ja hindulaisiin
harjoituksiin. Hengityksen ja hengen yhteys idän perinteissä on vuosituhansia
vanha. Hengitykseen liittyvät harjoitukset paljastavat ihmiskäsityksen,
eräänlaisen ”mystisen fysiologian”, kuten uskontotieteilijä Mircea Eliade sitä
kutsuu, mikä on vieras länsimaiselle tieteelliselle käsitykselle ihmisestä,
mutta mikä kuitenkin ilmeisesti kuvastaa inhimillistä kokemusta, jota
erilaisilla hengitys- ja mielikuvaharjoituksilla voidaan avata ja lähestyä. Lännessä
löydämme ortodoksisesta perinteestä joogan hengitysharjoituksia muistuttavia
harjoituksia, joita edelleen harjoitellaan ainakin Kreikassa Athosvuoren munkkien
keskuudessa. Nykyisin luterilaiseenkin kristillisyyteen on levinnyt
retriitti-idea, jossa hiljennytään tarkkailemaan hengitystä. Nämä modernit
länsimaiset ”hiljaisuuden retriitit” ovat saaneet inspiraationsa
zen-buddhalaisesta perinteestä.

Filosofinen näkökulma hengitykseen on lännessä vielä uusi. Kirjoitin
tästä laajasti ”Taidon filosofia” –kirjassani, jossa yritin tehdä ”kontemplatiivisen
kehon” filosofiaa. Kontemplatiivisella keholla tarkoitin kehoa tai paremminkin
kehomieltä, mikä on vuosikymmenten tietoisen liikkeen ja tietoisen hengityksen
viljelyn tulosta. Tämä vaatii harjoitusta jossakin kontemplatiivisessa
perinteessä. Kirjassani tämä on zen. Meditaatiopsykologian ja –filosofian kannalta
hengitys on itsen tutkimisen ydinharjoitus. Kun tietoisuus suunnataan
hengitysliikkeeseen, hengitys toimii ikään kuin paradigmaattisena esimerkkinä
menetelmästä, miten mielen sisältöjä yleensäkin voidaan tutkia. Se opettaa,
mitä tarkoitetaan ”mielen sisältöjen katselulla”, koska hengitysliike on yksi
selkeä esimerkki tästä. Kun huomio on suuntautunut hengitysliikkeeseen, mikä on
kehollinen, esikäsitteellinen kokemus, myös mielen käsitteelliset tasot voivat
asettua katsomisen kohteeksi. Kun löydämme ensin hengityskokemuksen, voimme
sitten löytää esimerkiksi kokemuksen tunteesta, kokemuksen mielialasta, kokemuksen ajattelumme virrasta.
Hengitys on ikään kuin portti tietoisuutemme virtaan, kokemustemme virtaan,
minkä sisältö ja rakenne voivat sitten hiljalleen tulla tutkimuksemme
kohteeksi. Tämä on myös itsekasvatuksellinen prosessi. Nykyään on tässä
yhteydessä alettu puhua ”kontemplatiivisesta pedagogiigasta”. Kirjassani ”Mindfulness
– tietoisuuden harjoittamisen taito” kuvaan tarkemmin näitä prosesseja.

Mikä voisi sitten olla taiteen näkemys hengitykseen? Tämä
alue on minulle vieraampi. Filosofi Petri Berndson tekee nähdäkseni tällaisen
yrityksen vuonna 2018 ilmestyneessä hengitystä käsittelevässä filosofian
väitöskirjassaan ”Phenomenological Ontology of Breathing”. Kyseessä on
kunnianhimoinen yritys pyrkiä ajattelemaan uudelleen koko filosofian kenttä ja
sen kysymykset hengityksen näkökulmasta. Tuloksena on mielestäni hengityksen
taidetta, eräänlainen filosofian ja fiktion välimailla kulkeva teos, missä kuljetaan
filosofien ja runoilijoiden rinnalla vapaasti ideoita ja ilmaa hengittäen,
sisään ja ulos, sisään ja ulos.



Asahi ja hengittämisen taito, osa 4

Asahi Posted on Sat, April 20, 2019 11:51:47

Katsotaanpa edellä kuvaamani järjestystä vähän tarkemmin.

1. Normaalin hengityksensä tiedostamista voi helpottaa
asettamalla esimerkiksi toisen kämmenensä vatsalle ja toisen rintalastalle ja
katsomalla, miten kädet liikkuvat hengityksen myötä. Ongelma hengityksen
suhteen on, että kun kiinnitämme siihen huomiota, niin sen automaattisuus
katoaa. Tietoisuus tuo mukanaan yleensä myös jonkinasteisen kontrollin, mutta
tätä voi pyrkiä välttämään. Voi pyrkiä vain aistimaan hengitystään muuttamatta
sitä mitenkään. Jos vatsalla oleva kätesi on liikkumaton ja rinnalla oleva kätesi
liikkuu hengityksen tahdissa, se tarkoittaa että ole ”rintahengittäjä”. Tällä
viitataan siihen, että hengität pääasiassa kylkiluu- ja solisluuhengitystä,
jolloin pallea ja vatsa pysyvät aika lailla paikallaan. Monet meistä
hengittävät näin.

Hengityksen harjoitteluun on monta näkökulmaa. Ehkä yksi
monien menetelmien jakama näkemys on, että hengitystä ei pidä pakottaa. Sitä ei
pidä ikään kuin vääntää väkisin uuteen muottiin. Harjoittelussa on edettävä
omaa kehoa kuunnellen, jännityksiä vähitellen tiedostaen ja niitä hiljalleen
purkaen. Virheelliset hengitystekniikat johtuvat usein jännityksistä, joita
olemme tottuneet pitämään yllä. On tärkeää opetella tunnistamaan jännittynyt ja
rento lihas. Hiljalleen jännittynyt vatsanseutu voi silloin alkaa vapautua, ja
hengityskin siirtyä enemmän pallean ja vatsan suuntaan. Koska kapean vyötärön
malli on syvään iskostunut yleisestikin ajatteluumme, voi omien kehoideaalienkin
tiedostaminen auttaa jännitysten purkamisessa. Jos pidämme yllä mielikuvaa
kapeasta vyötäröstä, kehomme pyrkii toteuttamaan tämän idean. Jotta voimme
vapauttaa kehomme, meidän tulisi ensin vapauttaa mielemme. Olemme kokonaisia
kehomieliä. Hengityksessä tämä näkyy erityisen hyvin.

2. Palleahengityksen löytämiseksi on hyödyllistä tehdä
erikseen palleahengitysharjoituksia. Kuvaan niitä asahi-kirjoissani ja hyviä
ohjeita löytyy myös monilta nettisivuilta.

3. Oikeastaan kohdat 3. ja 4. liittyvät yhteen. Asahin alun
laaja hengityksen tasausliike on mielestäni erittäin hyvä harjoitus
syvähengityksen opettelemiseksi ja sen eri vaiheiden tiedostamiseksi. Olen
kuvannut tämän harjoituksen tarkasti ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” – kirjassani,
mutta koska kukaan ei yleensä lue kirjoja, kuvaan sen vielä tässä. Kyseessä on
hyvin rauhallinen ja hidas säädellyn syvähengityksen harjoitus.

Asahin liikesarjat sekä alkavat että loppuvat nk. ”laajaan
hengitystä tasaavaan liikkeeseen”. Ne
ovat malliesimerkkejä, miten harjoitellaan tietoista ja säädeltyä
syvähengitystä. Kuvaan seuraavaksi asahin alun laajan hengitystä tasaavan
liikkeen tarkemmin. Tee koko hengitysliike nenän kautta. Asahissa ylipäätään pyrimme hengittämään koko
ajan nenän kautta. Hengästyessä uloshengityksen voi tehdä myös suun kautta.

(1) Seiso perusasennossa. Puhalla ensin keuhkot miltei
tyhjäksi käyttämällä apuna myös vatsalihaksia. Anna vatsan painua kasaan. Aisti
jännitystä vatsalihaksissasi. (2) Lähde
hyvin hitaasti kohottamaan käsiäsi ulkokautta ylös. Vapauta sitten vatsasi ja
anna pallean pudota ja aloittaa pallea/vatsahengitys. Aisti, miten vatsasi
pullistuu ikään kuin pallo, joka suuntaan. (3) Jatka sisäänhengitysliikettä ja
aisti, miten keuhkojen keskiosa alkaa myös täyttyä ja kylkiluusi leviävät. Tämä
on kylkiluuhengitysvaihe. (4) Jatka koko ajan käsiesi kohottamista hitaasti
ylös. Nyt ne ovat noin hartioiden korkeudella. Vedä vielä keuhkojen yläosiin
ilmaa ja aisti, miten ylävartalosi lihakset aktivoituvat, solisluuta ja hartiat
hieman kohoavat. Nyt kätesi ovat aivan ylhäällä ja keuhkosi miltei täynnä
ilmaa. Älä kuitenkaan käytä tässäkään liiallista voimaa. Tee rennosti. (5) Anna
keuhkosi hitaasti tyhjentyä nenän kautta. Älä siis tyhjennä keuhkojasi
nopeasti, vaan säätele uloshengitystäsi pitäen se rauhallisena ja tasaisena.
Tuo samalla käsiäsi hitaasti vartalon edestä alas. Aisti, miten hengitysliike
alkaa itsestään hidastua ja anna sen pysähtyä kohdassa, missä se itse niin
haluaa. Olet nyt pysähtynyt (6) hengityskierron alimpaan tasapainopisteeseen.
(1) Jatka sitten uloshengitystäsi käyttäen hyväksi myös vatsalihaksiasi ja anna
vatsasi painua sisään. Olet nyt siinä vaiheessa, mistä aloit harjoituksen ja
voit jatkaa vapauttamalla vatsalihaksesi ja palleasi ja antamalla
sisäänhengityksen tapahtua. Alla olevassa kuvassa tämä on hengityskierron vaihe
1.

Näin tehtynä hengityksen laaja tasausliike toimii säädellyn
ja tietoisen syvähengityksen mallina, joka opettaa ja harjoittaa pallea/vatsa-,
kylkiluu- ja solisluuhengityksen ja niiden yhdistämisen yhdeksi syväksi koko
keuhkot tuulettavaksi hengitykseksi.
Tämä on malli, minkä mukaan kaikki asahin liikkeet voidaan yhdistää
syvähengitykseen

5. Otin edellä esiin seuraavassa kohdassa ”osittaisen
syvähengityksen”. Tällä tarkoitan sitä, että emme tee asahissa jatkuvasti niin
syvää hengitystä, kuin sarjan alun ja lopun hengitysliikkeissä. Muut asahin
liikkeet toteuttavat syvähengityksen ideaa, mutta vain osittain. Tarkoitan
tällä sitä, että kun laajoissa hengitysliikkeissä koko keuhkojen
hengitystilavuudesta täytetään ehkä noin 90 %, niin esimerkiksi sarjan osioiden
välien ”lyhyissä hengitystä tasaavissa” liikkeissä suuruus on ehkä noin 60-70
%. Tämä on kuitenkin iso ero
lepohengitykseen, missä hengitystilavuudesta käytetään vain noin 10-15 %. Tässä
mielessä koko asahin liikesarja on yksi pitkä hengitysharjoitus.

Kun teet lyhyen hengitystä tasaavan liikkeen, niin tee
siinäkin kaikki muut edellä syvähengityksen yhteydessä kuvaamani vaiheet paitsi
jätä keuhkojen yläosa osittain täyttämättä. Älä siis käytä niin paljon
sisäänhengityksen varatilaa, kuin varsinaisessa syvähengityksessä. Kun hengität
sisään, tunnet vatsasi laajenevan ja kylkiluittesi kohoavan, tunnet myös
keuhkojesi yläosan alkavan täyttyä, mutta älä jatka siitä enää
sisäänhengitystä. Hartiat ja solisluut eivät kohoa, vaan hengitys kääntyy tässä
kohtaa uloshengitykseksi. Teet siis kuitenkin suhteellisen syvän hengityksen
alkaen vatsalta, nousten ylös kylkiin, mutta ei enää paljoa siitä ylöspäin.

6. Seuraavaksi ehdotan, että hengitys liitetään mukaan
sarjan yksinkertaisimpiin liikkeisiin, kuten hartianpyöritys, joka on ympyrä. Tällaisiin
liikkeisiin hengitys on helppo kytkeä samalla periaatteella, kuin teimme
edellisessä kohdassa hengityksen lyhyen tasausliikkeen kohdalla. Yksi hyvä tapa on tehdä vuorotellen
hartianpyöritystä ja hengityksen lyhyttä tasausliikettä ja siinä huomata, että
hengityksen suhteen liikkeillä ei ole mitään eroa: sisäänhengitys kohottaa
kädet tai hartian, uloshengitys laskee ne.

7. Viimeisessä kohdassa hengitys kannattelee kaikkia asahin hitaita
liikkeitä. Rentousosion nopeissa liikkeissä hengitys voi olla kytketty
liikkeisiin tai se voi kulkea vapaasti riippuen liikkeen muodosta. Ravistukset
tapahtuvat luontevasti uloshengityksellä.

Tässä vaiheessa liike on hidasta ja tietoista ja hengitys
kulkee liikkeen tukena ikään kuin sitä kannatellen. On tärkeää huomata, että
liike kulkee hengityksen rytmissä eikä päinvastoin. Helposti voi käydä niin, että
uloshengitys lähenee jo loppuaan, mutta liikettä on vielä paljon jäljellä. Silloin
hengitystä joutuu pakottamaan. Jos näin käy, hengityksen ja liikkeen rytmi on
ollut väärä. On etsittävä rytmi, missä hengitys ikään kuin työntää liikettä
eteenpäin rauhallisesti ja sitä on riittävästi jäljellä, kun liike lähenee
loppuaan. Kokemus opettaa, mistä tässä tarkemmin on kyse.

Liikkeen ja hengityksen rytmittämiseen on monta tapaa. Yksi
tapa on, että sisäänhengitys kannattelee liikettä, missä keho avautuu, laajenee
ja uloshengityksellä keho sulkeutuu tai supistuu. Monet asahin liikkeet
noudattavat tätä periaatetta. Mutta näin ei aina ole. Jos käytämme liikkeessä
voimaa, esimerkiksi työnnämme, niin voima vapautetaan yleensä uloshengityksellä
ja siihen valmistaudutaan sisäänhengityksellä. Koska liikkeen ja hengityksen
suunta ei ole siis itsestään selvä, on jokaista liikettä tarkasteltava
erikseen. Liikkeet ovat hengityksen suhteen siis myös yksilöllisiä siinä
tavassa, miten hengitys asetetaan liikettä kannattelemaan. Jotta hengitys voi
kannatella hidasta ja pitkää liikettä, on hengitysrytmiä hidastettava. On myös
tutkittava, onko luontevaa tehdä jokin liike yhdellä, kahdella vai kolmella
hengityksellä jne. Yleisesti voisi
sanoa, että asahin hengitys on hidasta ja rauhallista syvähengitystä/
osittaista syvähengitystä, missä liike, hengitys ja keskittyminen intensiivisesti
kohtaavat.



Next »