Blog Image

Huomioita

Huomioita asahista, nro 100

Asahi Posted on ke, joulukuu 25, 2019 12:59:19

Lupasin sadannen huomioni asahista vielä tämän vuosikymmenen puolella ja tässä se on. Se on sisällysluettelo. Kun vuosi on vaihtumassa, niin meillä on tapana kääntyä katsomaan mennyttä. Katson tässä nyt lyhyesti asahin viimeistä kymmentä vuotta blogieni valossa. Näen siitä hyvin, miten energiani ja mielenkiintoni asahin kehittämistyössä on vaihdellut. Ensimmäiset viisi vuotta siitä, kun lähdin omille teilleni eli vuodet 2008-2013 ovat olleet tasaista aikaa. Oli ajatus, että asahi tuli tehtyä aika valmiiksi ja mitään suuria kehitystarpeita ei ollut. Blogejakaan ei syntynyt.  Keskityin sitten sen kuvaamiseen, miltä asahi tuolloin näytti. Kirjoitin siitä kirjan ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” vuonna 2013 ja se julkaistiin seuraavana vuonna.  Jatkoin tätä kirjoitusprojektia 2015 ja seuraava kirja ”Asahi – syväsukellus kehomieleen” ilmestyi 2016. Perus-asahi näyttää edelleen samalta.

Vuonna 2017 näkyy käänne. Kirjoitin tuona vuonna asahista 34 blogia, eli blogi 1,5 viikon välein. Tämä johtui siitä, että työskentelin tosissani Syvä-asahin kehittämisen parissa. Olin tullut siihen tulokseen, että ohjaajille on annettava enemmän. Minulla oli runsaasti kokemusta ja materiaalia asahin periaatteiden harjoittelemisesta, asahin kiinalaisista taustataidoista jne., joista asahin ohjaajille olisi paljon hyötyä. Kehitin aluksi kuusi, myöhemmin sitten kymmenen Syvä-asahin jatkokoulutuspäivää ja niille kattavan sisällön, joiden avulla ohjaajat voisivat halutessaan todella syventää asahi-taitonsa uudelle tasolle. Sitä työtä teen edelleen Asahi-Akatemian puitteissa.

Alla siis tähänastisten asahi-blogieni sisällysluettelo. Otsikoista voi hyvin nähdä, millaisen myllyn pyörimisen tuloksena asahi ja erityisesti Syvä-asahi on nyt sitä, mitä se on. Luulen, että nyt seuraa jälleen uusi tyyni jakso. Paukut ovat aika vähissä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Saan aina joskus postia siitä, että olen tällä työlläni pilannut asahin ja sen maineen. Tällainen palaute saattaa tietysti innostaa minut vielä uusiin ponnistuksiin :).

2019

Lyhyt huomio asahista ja ymmärryksestä

Mitä on Asahi Budo?

Lyhyt huomio asahista ja tarinoista

Vielä pari huomiota kontaktista asahissa

Mielikuvien käyttö asahissa

Kontakti-asahi on syntynyt!

Asahin liikuntapyramidi

Asahi tienä kohti varsinaista itseä

Keppi-asahia voimatangolla

Asahi, kamppailutaidot ja ”sisäinen voima”

Asahin kymmenestä jatkokoulutuspäivästä

Asahi ja hengittämisen taito, osat 1 – 5

Onko asahi “mindfulnessia”, osat 1 – 5

2018

Asahi III – hidas liike, hiljainen mieli

Asahi ja työergonomia

2017

Tarinoita asahin taustasta, osat 1 – 2

Lyhyt huomio asahista ja laulamisesta

Asahi ja kehotietoisuuden harjoittaminen

Mitä on ”voima-asahi” ja miten se eroaa painoharjoittelusta

Syvä-asahi -nimen käytöstä

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osat 1 – 7

Lyhyt huomio vajoamisesta ja tasapainosta asahissa

Asahin opettajat opettavat taitoa, eivät jumppaa

Asahi-käsi

Liikkeen jatkuvuudesta

Tasapainosta ja juuresta asahin liikkeissä

Asahista kohti Syvä-asahia ja FK-ohjelmaa

Kehon, mielen ja hengityksen harmoniasta

Lyhyt huomio sisäisestä ja ulkoisesta liikkeestä

Asennosta, asahista ja siitä, mikä on yksi

Syvä asahin liikesarja maaten

Pystylinjauksen periaate asahissa

Asahista aamurituaali

Somaattisista menetelmistä, asahista ja liikkumisen taidosta

Asahin tie ja taito

Asahi ja kamppailutaidot

Muutama huomio katasta ja asahin harjoittamisen taidosta

Syvä-asahin ohjaajakoulutus alkaa

Liikkeen kauneudesta, taiteesta ja asahista

Miten rakennan asahi-tunnin?

Onko Asahi Health® -ohjaajakoulutus muuttunut?

Miksi asahi on niin helppoa ja niin vaikea oppia?

2016

Miksi asahi-ohjaajien on syytä kehittää asahi-taitojaan?

Korkean paikan harjoittelua asahilla

Asahi ja lääketiede

Asahi ja aivopuoliskomyytti

Kymmenen vinkkiä asahin harrastajille

Asahin syventäviä koulutuksia syksyllä 2016

Asahi-Sport

Mistä asahi on peräisin?

2015

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 1-3

Asahi I, opasvihko

Asahia tuolilla 1-18

2014

Muuttuuko liikunta?

Asahi – syväsukellus kehomieleen

Asahi ei ole liike vaan mielentila!

Vielä pari huomiota lihastoimintaketjuista

Muutama huomio siitä, miten biomekaaninen kuvaus voi mennä pieleen

2013

“Asahi – tietoisen liikkeen taito”

Asahista kohti ”Syvä-asahia” ja uutta liikunnan paradigmaa

2009

Mitä on kävelyn ja juoksun välissä?

Mikä tekee asahista menetelmän?

Hengityksestä

Ajatuksia asahista 1-2



Lyhyt huomio asahista ja ymmärryksestä

Asahi Posted on ma, joulukuu 23, 2019 13:04:04

Otsikko kuulostaa filosofiselta ja vähän onkin sitä. Huomasin, että olen kirjoittanut kohta 100 blogia asahista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aloitin näiden blogien kirjoittamisen syyskuussa 2009 ja nyt vuosi 2019 on kääntymässä loppua kohti. Itse asiassa siis 11 vuotta tulee nyt täyteen. Tämä on 99. blogi. Yhden ehdin tehdä vielä ennen vuodenvaihdetta, niin saan tasaluvun täyteen. Tänä aikana olen myös kirjoittanut pari kirjaa asahista ja kolmas on loppumetreillä. Miksi sitten kaikki tämä kirjoittaminen? Siihen on kaksi selitystä. Ensimmäinen on se, että olen käytännössä koko ikäni harrastanut kirjoittamista. Se on minulle miltei yhtä luontevaa kuin hengittäminen. Toinen ja ehkä tärkeämpi selitys on se, että filosofina haluan ymmärtää ilmiöitä. Olen ikäni tutkinut useampia kehon ja mielen harjoittamisen taitoja oppinut sen, että taidot eivät ole pelkästään tekniikkaa, joka opitaan toistoilla, vaan oppiminen vaatii myös taidon ymmärtämistä. Ymmärtäminen ja taidon oppiminen ovat mielenkiintoisessa vuorovaikutuksessa, jota haluan tässä blogissa hieman avata enemmän. Kaikki kirjoittamiseni perustuu siihen, että en halua opettaa vain taitoa, vaan haluan siirtää myös taitoon liittyvää ymmärrystä.

Eivät kaikki taidot tietenkään vaadi mitään erityistä ymmärtämistä. Malli riittää. Opimme kävelemään, vaikka emme sen kummemmin ymmärrä, miten se tapahtuu. Opimme ajamaan polkupyörällä, hiihtämään jne. Asahiakin opimme mallista ja toistamalla tiettyyn rajaan asti. Fyysisen liikkeen oppiminen vaatii mallisuorituksen, ehkä hieman sanallista selitystä, mutta erityisesti se vaatii toistoja.

Milloin sitten taidon ymmärtäminen tulee tärkeäksi? Se tulee tärkeäksi silloin, kun taidon harjoittelun päämäärä käy monimutkaisemmaksi. Selitän asiaa asahin avulla. Asahikin on taito, se on kehon ja mielen harjoittamisen taito. Jo tämä lause sisälsi ajatuksen, joka ei ole helppo ymmärtää, kun totesin, että asahi on muutakin kuin fyysistä liikettä. Se on myös mielen harjoittamista. Tästä olenkin kirjoittanut paljon. Tässä tulee esiin asahin monitasoisuus. Korostan omassa opetuksessani aina asahin kolmitasoisuutta: asahi on 1. terveysliikuntaa, 2. se on somaattinen menetelmä ja 3. se on kehomieliharjoitus.  Yksinkertaistaen voisi sanoa, että asahin terveysliikuntataso ja siitä hyödyn saaminen ei vaadi mitään erityistä ymmärtämistä. Kun pyörität hartiaa tai taivuttelet selkääsi, liikkeen terveysvaikutus on siinä läsnä huolimatta siitä, ymmärrätkö sitä tai et. Sama juttu, kun menet lenkille. Saadaksesi lenkkeilyn terveyshyödyt, voit juostessasi kuunnella äänikirjoja tai musiikkia, voit ajatella, että juoksullasi ei ole mitään vaikutuksia, niin niitä on silti. Tällaisen liikunnan ymmärtäminen sinänsä ei vaikuta siihen, mitä vaikutuksia sillä on. Tämä koskee kaikenlaista jumppaa.  Asahin terveysliikuntataso on tällainen.

Heti, jos alamme puhumaan asahista vaikkapa somaattisena menetelmänä ja sen periaatteista, mukaan astuu myös käsityksemme siitä, mitä tällainen harjoittelu on, mitä sillä tarkoitetaan, miten sen ymmärrämme. Se vaatii silloin myös ajattelultamme enemmän. Jotta saamme kaikki asahin periaatteet mukaan tekemiseemme, sitä hyödyttää suuresti, jos myös ymmärrämme niiden merkityksen. Tämän ymmärryksen kautta pystymme toteuttamaan niitä liikkumisemme yhteydessä paremmin. Jos emme ylipäätään ymmärrä esimerkiksi hyvän pystylinjauksen merkitystä arkiseen olemisemme, sen harjoittaminen asahinkaan yhteydessä ei avaudu. Sama pätee muihinkin asahin periaatteisiin: koko kehon liikkeeseen, hengitykseen, liikkeen jatkuvuuteen jne. Monimutkaisemmaksi asian tekee vielä se, että jokainen asahin periaate avautuu moneen suuntaan. Tällä tarkoitan, että periaatteet ovat hyvin syvällisiä ja monitasoisia itsessään ja niitä voidaan selittää ja ymmärtää monesta näkökulmasta. Kirjoitin esimerkiksi joskus koko kehon liikkeen periaatteesta, ”kokemuksellisesta biomekaniikasta”, seitsenosaisen blogisarjan. Hengityksen periaatteesta kirjoitin viisiosaisen blogin. Kaikissa näissä blogeissa olen yrittänyt selittää, miten nämä periaatteet voi ymmärtää ja sen kautta ottaa tietoisemmin mukaan harjoitteluun. Asahin periaatteet eivät siis ole pelkästään liikkeitä, jotka opitaan mallista kopioimalla, vaan niiden oppimisen edellytys on myös niiden perusulottuvuuksien ymmärtäminen.  Siksi niitä kutsutaan periaatteiksi. Periaatehan tarkoittaa jotakin yleistä mallia tai sääntöä, mitä sovelletaan sitten yksittäisiin tekniikoihin. Koko periaatteen käsite vaatii jo sen, että ylipäätään ymmärretään, mitä periaatteella tarkoitetaan.

Asia menee vielä monimutkaisemmaksi, jos mukaan otetaan asahin kolmas taso: kehomieliharjoitus. Sellainen ymmärrys, että liikkeen avulla voidaan harjoittaa myös mieltä, vaatikin jo sitten todellista perehtymistä asiaan. Tämä taso ei todellakaan ole mitenkään automaattisesti mukana asahin liikkeessä.  Annan esimerkin kuinka vaikeasti ymmärrettävästä asiasta tässä on kyse. Olin mukana eräässä Suomessa järjestetyssä tieteellisessä mindfulness-seminaarissa, missä eräs psykologian professori piti esitelmän mindfulness-perustaisista terapiamuodoista.  Samaan aikaan maailmalla oli menossa jääkiekon mm-kisat. Hän otti esimerkiksi keskittymisharjoituksesta jääkiekko-ottelun katsomisen televisiosta. Olin aika hämmästynyt, kun hän totesi, miten nyt kaikilla meillä on mahdollisuus harjoitella keskittymistä katsomalla illalla telkkarista jääkiekkomatsia. On tietysti selvää, että kun katsomme elokuvaa tai jääkiekko-ottelua, huomiomme pysyy silloin kohteessaan pitkiäkin aikoja, mutta tällaista huomion suuntaamista ei voida verrata siihen huomion suuntaamiseen, mikä tapahtuu meditatiivisissa harjoituksissa. Psykologian professori, johtuen varmaankin siitä, että hänellä ei itsellään ollut mitään kokemusta meditatiivisista harjoituksista, ei kyennyt näkemään tätä eroa. Asia on monimutkainen, enkä syvenny siihen tässä. Halusin tällä esimerkillä vain nostaa esiin sen, miten vaikeaa länsimaisessa kulttuurissa on ymmärtää mielen harjoittamista, koska siihen ei ole mitään valmiita viitekehyksiä, ei mieltä tutkivissa tieteissäkään.  Itse olen pyrkinyt kehittelemään tällaisia ymmärtämisen tapoja perustuen länsimaiseen filosofiaan, psykologiaan, kasvatusajatteluun ja erityisesti idän kontemplatiivisiin perinteisiin.

Siksi ei siis ole mikään ihme, että kovin monet asahin harrastajat, ohjaajat tai kouluttajat eivät ole tästä asahin ulottuvuudesta kovinkaan kiinnostuneita.  Minulle se on kuitenkin asahin mielenkiintoisin ja samalla myös vaikuttavin taso. Asahia meditatiivisena liikkeenä on mahdollista lähestyä monista viitekehyksistä käsin, joista yksi on itsensä kasvattaminen. Itsensä tutkiminen ja kasvattaminen vaativat kuitenkin ymmärrystä siitä, millaisiin tavoitteisiin tällaisella toiminnalla pyritään. Ehkä päämääränä on ”hyvä elämä”. Mutta jos niin on, niin mitä hyvä elämä tarkoittaa? Jos otamme tällaisen näkökulman, kysymykset kasvavat aika isoiksi!



Mitä on Asahi Budo?

Asahi Posted on ke, joulukuu 18, 2019 20:36:29

Avasin joulukuun alussa Asahi Akatemian uuden sivuston ja sen yhteydessä uudistin  Syvä-Asahin teemakoulutukset ja niiden nimet. Yksi Syvä-asahin teema on Asahi Budo. Tämä ei tarkoita asahia budo- tai kamppailuharjoituksena vaan sitä, miten asahia voidaan soveltaa ja käyttää kamppailutaitojen nk. sisäistä voimaa harjoittavana lisäharjoituksena. Tämä on luonnollista, koska monet asahin tekniikat ja periaatteet ovat peräisin kiinalaisista taijin ja yi quanin kaltaisista kamppailutaidoista ja kamppailutaitojen qigong-harjoitteista.  Puhe sisäisestä voimasta ei tarkoita mitään mystistä, vaan se tarkoittaa vain taitavaa kehon käyttöä. Olen tutkinut ja analysoinut näitä taitoja pitkään, kirjoittanut niistä erilaisia kuvauksia ja Asahi Budossa pyrin edelleen jatkamaan tätä työtä. Taka-ajatukseni on, että saisin sen kautta innostettua budo-lajien harjoittajia ja opettajia innostumaan asahista niin, että he lähtisivät opiskelemaan asahi-ohjaajan tutkintoa. Näin he voisivat viedä asahia budo-lajeihinsa ja sen avulla selkeyttää monia kamppailutaitojen tärkeitä kehon käytön ja voimantuoton periaatteita.  Ehkä parempi tie tähän olisi, jos he alkaisivat harjoitella yi quania, mielen nyrkkeilyä, joissa kaikki nämä periaatteet ovat upealla tavalla ja selkeästi läsnä, mutta tämä on liian kova vaatimus. Yi quan on liian vaikeaa. Siinä pääasiassa vain seistään ja siihen aika harva pystyy.  Asahi Budo on helpompi vaihtoehto.

Kirjoitin 24.6.19 pitkän blogin otsikolla ”Asahi, kamppailutaidot ja sisäinen voima”, missä käsittelin asahin ja sisäisen voiman harjoittelun suhdetta. Erotin siinä kymmenen sisäisen voiman harjoittamisen periaatetta ja kuvasin, mitä ne tarkoittavat ja miten ne liittyvät asahiin. Miettiessäni Asahi Budon koulutuskokonaisuutta olen päätynyt viiteen periaatteeseen, jotka yhdistävät nämä kaikki. Kuvaan seuraavassa nämä periaatteet. Samalla kuvaan siis Asahi Budon koulutuskokonaisuuden. Vaikka periaatteista puhutaan erillisinä, todellisuudessa monet niistä kulkevat käsi kädessä. Tällaiset vähän keinotekoisetkin erottelut voivat kuitenkin selkeyttää harjoittelua, ja siksi pidän niitä perusteltuna. Monissa kiinalaisissa taidoissa niitä harjoitellaan erikseen vastaaviin listoihin perustuen. Asahi Budon viisi periaatetta ovat: 1. rakenteellinen voima; 2. liikemekaniikka; 3. juuri; 4. jännityksen ja rentouden vaihtelu ja 5. syvähengitys.

Seuraavassa tarkempi, mutta lyhyt kuvaus, missä lyhyesti periaatteen teoria, harjoitukset tai harjoitussarjat ja miten periaate näkyy asahin perusliikkeissä.

1. Koko kehon hyvä rakenne, kehon yhdistäminen ja rakenteellinen voima.

Teoria: kolmen jousen biomekaaninen malli, neutraaliasennot jousten liittymäkohdassa, linjaus.

Harjoitus: Zhan Zhuang eli seisominen asennoissa. Seisomissarja 7 asentoa.

Asahi: Viimeinen asento ja sen variaatiot. Myös alkuasento (wu-chi).

2. Koko kehon liikemekaniikka

Teoria: Kolme jousta, kehon vipuvarsimalli (ekstensio-fleksio –malli), avautuminen ja sulkeutuminen.

Harjoitukset: Keskilinjan kolme liikettä: painonsiirto, rotaatio, vajoaminen/kohoaminen (linjaus). Ensin erikseen, sitten sarjana: Kuljeta palloa vedessä, 10-liikkeen sarja.

Asahi: Suurin osa perusliikkeistä: hartian pyöritys, simpukkaliike jne.

3. Juuren periaate

Teoria: Kohti tulevan voiman vektorin hallinta, sen ohjaaminen maahan. Kehon linjaus.

Harjoitus: Juuren harjoittaminen parin kanssa. Kontakti-asahin perusharjoitukset.

Asahi: Tasapaino-osio. Kontakti-asahi.

4. Jännityksen ja rentouden vaihtelun hallinta.

Teoria: Jännityksen ja rentouden dynaaminen vaihteluväli voiman vapauttamisessa.

Harjoitukset: 1. Rentous:  10-liikkeen rentoussarja ja erillisiä harjoituksia. Heiluri ja putoava liike.  Jännitys: elastisen voiman periaate, jännitys eksentrisessä liikkeessä. Kuusi liikettä yijinjingistä.  Hidas ja nopea voima: nopea voima eri suuntiin rennosta heiluriliikkeestä.

Asahi: Monissa liikkeissä hienovaraisesti läsnä, mutta erityisesti sarja 3, kolmas rentousliike. Faskia- ja voima-asahi.

5. Syvähengitys.

Teoria: vatsaontelon paine koko kehon voiman tuotossa.

Harjoitukset: ”Haran” harjoittaminen, ”aikidoharjoitus”. Harasta tuotettava ääni.

Asahi: Läsnä koko harjoituksessa.

Asahi Budo –koulutuksessa käydään läpi nämä periaatteet ja tehdään niihin liittyviä harjoituksia.  Kaikki periaatteet ja niihin liittyvät harjoitukset löytyvät kiteytettyinä seuraavista neljästä liikesarjasta, jotka myös koulutuksessa käydään läpi: 1. Asahi I, 2. seisomissarja, 3. rentoussarja ja 4. neljän eläimen sarja. Asahin perusliikesarja on eräänlainen periaatteiden yhteenveto ja kehon avaus. Seisomissarja opettaa monipuolisesti koko kehon rakenteellisen voiman, linjauksen ja kehon eri osien yhdistämisen. Rentoussarjassa etsitään liikerentoutta erilaisten heiluriliikkeiden ja putoavien liikkeiden avulla. Neljän eläimen sarjassa opetellaan kiinalaiseen tapaan eläimiltä mallia ottaen erilaisia kamppailussa sovellettavia voiman käytön tapoja.

Tammikuun seminaarissa ”Wado-ryun Kumite Gata ja sisäinen voima” pääsen pitkästä aikaa opettamaan näitä ideoita wado-tyylin karatekoille.



Lyhyt huomio asahista ja tarinoista

Asahi Posted on ke, joulukuu 11, 2019 11:55:51

Kirjoitin joskus blogin siitä, miten teemme asioita, myös asahia, usein erilaisten päämäärien vuoksi. Harjoittelemme, jotta tulisimme terveemmiksi, tuntisimme olomme hyvinvoiviksi, olisimme onnellisempia jne. Silloin helposti kadotamme näkyvistä sen, että voimme tehdä asioita, myös asahia, niin että tekeminen itse on oma päämääränsä. Joskus olisi hyvä tehdä jotain vain siksi, että tekeminen itsestään on hienoa. On mukavaa tehdä myös täysin hyödyttömiä asioita. Aina ei tarvitse suorittaa, saada aikaan, olla parempi. Joskus on hyvä vain tehdä, ja myös – vain olla.

Tämä tuli nyt mieleeni, kun luin erästä artikkelia kaikista niistä päämääristä, joihin yksinkertainen meditatiivinen harjoitus on lännessä valjastettu mindfulness-buumin myötä. Poistetaan stressiä, lisätään työtehoa, parannetaan vatsavaivoja, tasapainotetaan mieltä, treenataan mindfitnessiä jne.  Tarkkaavaisuus on tietoisuutemme yksinkertainen ominaisuus, jota käytämme koko ajan ja jota voimme myös harjoittaa. Mutta se ei tarkoita sitoutumista mihinkään isoihin parantumisen, hyvinvoinnin tai vaikkapa valaistumisen viitekehyksiin.

Nykyään puhutaan paljon tarinoista ja narratiivisuudesta. Tarinat antavat toiminnalle päämäärän, idean, arvon, brändin jne. Vetoavien tarinoiden kautta ihmiselle luodaan unelma ja houkutellaan hänet haluamaan sitä. Jos kutsumme asahia ”terveysliikunnaksi”, ”somaattiseksi menetelmäksi” tai ”kehomieliharjoitukseksi”, viittaamme heti näillä nimillä erilaisiin tarinoihin, jotka antavat lupauksia. Ne antavat meille harjoittamisen viitekehyksen ja tekevät harjoituksestamme merkityksellistä. Tämä merkitys tulee tarinan kuvaamista päämääristä: terve keho, hellittävä pääkipu, hyvä ryhti, vapaa askel, tyyni mieli. Meidän on vaikea olla kuvittelematta harjoituksellemme tällaisia päämääriä. Ihmisen mieli toimii niin. Näin on varsinkin, jos meille korostetaan, miten harjoituksemme perustuu tieteeseen, miten sen ovat suunnitelleet lääkärit, valmentajat, filosofit, liikuntalääketieteen asiantuntijat.

Tästä syystä on hyvä olla tietoinen myös näiden tarinoiden luonteesta. On totta, että liikunnalla on terveysvaikutuksia ja muitakin näihin tarinoihin liittyviä vaikutuksia, mutta se ei tarkoita, että nämä vaikutukset koskisivat juuri sinua tai minua. Tämä on tilastollisten totuuksien ikävä puoli. Ne koskevat ihmisiä yleisellä tasolla, mutta yksilön kohdalla asia on toinen. Mikään tilastollinen tosiasia ei kerro mitään yksilön ainutkertaisista tekijöistä, geeneistä, elämänhistoriasta, ympäristöstä jne.  Olen itse ikäni harrastanut terveellistä liikuntaa, mutta nyt 65-vuotiaana minulla on monia terveysongelmia, joiden kanssa on vain tultava toimeen. Se tuntuu helposti epäoikeudenmukaiselta, mutta ei ole sitä, koska mitään oikeuden jakajaa ei ole.

Opin onneksi jo aikaa sitten, erityisesti erilaisissa zen-kuvioissa, joita olen kolunnut, että on tärkeää ottaa harjoitus harjoituksena, sellaisenaan, keskittyä siihen, mikä on käsillä tässä ja nyt. Jos se on liike, siihen pitää keskittyä täysillä. Jos silloin ajattelet jotain liikkeen päämäärää tai vaikutusta, et ole enää läsnä tekemisessäsi. Tämä tekemisen tapa on myös elämänohje. Niin kuin vanha zen-runo asian ilmaisee: ”Kävellessäsi kävele, istuessasi istu. Ennen kaikkea, älä hoipertele.”



Vielä pari huomiota kontaktista asahissa

Asahi Posted on pe, joulukuu 06, 2019 13:48:26

Miksi parin kanssa harjoitteleminen on hyvä idea asahissakin? Kontaktin ottaminen pariin harjoituksen merkeissä tai tekemisen tiimellyksessä on yleistä monissa liikuntamuodoissa. Sitä tehdään jatkuvasti urheilussa amerikkalaisesta jalkapallosta kreikkalaisroomalaiseen painiin. Tanssijat ovat jatkuvasti kontaktissa toisiinsa. Kamppailutaidoissa on hyvin monimutkaisia ja hienovaraisia harjoituksia, joissa kontaktin avulla aistitaan ja hallitaan parin liikettä. Hoitajat koskettavat jatkuvasti hoidettaviaan. Kontakti ja siihen liittyvä kosketus on hyvin moninainen kulttuurinen ilmiö. Suomalainen tosimieshän ei kosketa, hän mieluummin lyö. Jääkiekko on miesten keskuudessa suosittua osittain varmaan siksi, että siinä kosketus on väkivaltaista. Urheiluselostajatkin toteavat usein, miten tappelut kuuluvat jääkiekkoon. Suomessa on EU:n toiseksi eniten perheväkivaltaa. Onneksi asenteet hiljalleen muuttuvat ja tämä väkivaltainen tosimiesten maailma on hiljalleen murtumassa. Kehittäessäni kontakti-asahia yksi ajatukseni oli, että voisin antaa oman panokseni tähän muutokseen asahin kautta. Ongelma tosin tuntuu olevan, että tosimies ei tee asahiakaan, se on liian hidasta ja herkkää. Ja jos hän tekee niin nopeammin ja enemmän voimalla.

Pyrin korostamaan aina asahin kolmea tasoa. Asahi on 1. terveysliikuntaa, 2. se on somaattinen menetelmä ja 3. se on kehomieliharjoitus. Käsittelen seuraavassa kontakti-asahia kaikista näistä näkökulmista.

Aloitetaan kontakti-asahin (1) terveysliikuntanäkökulmasta. Liikkeiltään parin kanssa tehty asahi on perusasahia ja pitää tiettysti sisällään samat terveysvaikutukset kuin yksinkin tehtävät liikkeet.  Aivan kuin perusasahissa parin kanssa voidaan tehdä yksittäisiä liikkeitä, liikesarjan osioita tai koko liikesarja. Kontakti-asahissa liikkeiden muoto pysyy samana tai hyvin samankaltaisena kuin perusasahissa, joten liikkeiden vaikutuksetkin pysyvät samoina. Mutta lisääkin on.  Parin kanssa tekeminen tehostaa joitakin liikkeitä ja samalla niiden vaikutuksia. Kun pari antaa liikkeeseen kevyen vastuksen, koko kehon voimaa joudutaan käyttämään hieman eri tavalla. Vaikka teemme asahia parin kanssa hyvin kevyellä kontaktilla, liikkeiden intensiivisyysaste kuitenkin aina vähän lisääntyy.  Parin kanssa tehtynä liikkeen vaikutukset siis hieman voimistuvat.

Tärkeä lisä terveyden kannalta on kevyt kontakti,  kosketus. Kosketuksen terveysvaikutuksista on kirjoitettu viime aikoina paljon. Kosketus lisää oksitosiini-hormonin eritystä. Tätä on tutkittu paljon. Oksitosiinin lisääntynyt erittyminen voimistaa mielihyvän kokemusta ja ylipäätään vähentää negatiivisten tunteiden määrää. Se myös lisää sosiaalisuuttamme ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Oksitosiini myös vaikuttaa kortisoliin, joka on ”stressihormoni”. Kun oksitosiinia vapautuu verenkiertoon, kortisolin määrä veressä voi jopa puolittua. Kosketus rauhoittaa ja poistaa stressiä.

Ihminen ei yleensä voi vaikuttaa omaan hormonieritykseensä, mutta oksitosiini on poikkeus.  Sitä saadaan lisättyä verenkiertoon koskettamisen avulla. Mikä tahansa kontakti tai kosketus ei tietenkään käy. Koskettamisen tulee olla positiivisesti latautunutta, toista arvostavaa, ei aggressiivista. Tällaiseen kosketukseen pyrimme kontakti-asahissa samalla tavalla kuin vaikkapa kontakti-improvisaatiotanssissa. Kontakti-asahi onkin eräänlaista kontakti-improvisaatiota, tosin muodon sisällä. Muotona on asahin liikkeet ja kontaktipintana vain käsivarsi sormista olkapäähän. Tämä mahdollistaa turvallisen ja toista kunnioittavan kosketuksen.

Kosketus on myös terveydenhoitohenkilökunnan työkalu. Nykyään tämäkin aletaan tunnistaan. Tänä vuonna teemasta ilmestyi kolmen tutkijan kirjoittama kirjakin: Kinnunen, Parviainen, Haho, Jolkkonen: ”Ammatillinen kosketus” (Kirjapaja 2019), johon tästä teemasta enemmän kiinnostuneen kannattaa tutustua. Kontakti-asahi voi antaa terveydenhuollon henkilökunnallekin yhden välineen kosketuksen tutkimiseen ja oman hoitavan kosketuksensa tiedostamiseen.

Kosketus on myös terapeuttinen väline ja kontaktiharjoitus opettaa ikään kuin muodon kautta kosketuksen tuomaa läheisyyttä. Koskettaessamme toista harjoituksessa, joudumme astumaan hänen reviirilleen ja päästämään toisen omalle reviirillemme. Opetin joskus parikymmentä vuotta sitten taijita Tampereen näyttelijäntyön laitoksella. Teimme siellä jatkuvasti myös taijin pariharjoituksia, joissa liikutaan kontaktissa pariin. Muistan, että näyttelijätyön lehtori kannusti minua teettämään näitä harjoituksia juuri siksi, että se opetti näyttelijäopiskelijoille sellaista läheisyyttä ja kontaktia, mihin he näyttelijäntyössään joutuisivat tottumaan, mutta taijissa se tapahtui turvallisen muodon puitteessa. Sama periaate pätee asahiin. Olen törmännyt myös siihen, että joissakin psykofyysisen terapian muodoissa tehdään taijin pariharjoituksia. Otetaan kevyt kontakti käsivarrella ja opetellaan liikkumaan harmoniassa parin keskilinjan liikkeen kanssa. Tällaisessa harjoituksessa on aina kaksi ulottuvuutta. Fyysisellä puolella opetellaan oman kehon liikettä ja sen saattamista harmoniaan parin liikkeen kanssa. Psyykkisellä puolella kyse on kahden ihmisen välisestä kosketuksesta, sen aistimisesta ja siihen sopeutumisesta. Kyse on siis psykofyysisestä harjoituksesta.

(2) Mitä sitten kontakti tuo lisää asahiin somaattisena menetelmänä? Tähän voisi vastata lyhyesti: paljon! Kun liikettä tehdään parin kanssa kevyessä kontaktissa, tulee vielä tärkeämmäksi noudattaa asahin liikeperiaatteita.  Liikkumisen tapa on haastavampaa ja teemme esimerkiksi helposti liikettä vain kädellä. Kontakti-asahissa pyrimme kuitenkin noudattamaan samoja liikeperiaatteita kuin yksin tehdessämme: liike on aina koko kehon liikettä, tasapaino pysyy vakaana, liike on mahdollisimman rentoa jne. Vaikka kontaktipiste on vain kädessä, myös koko kehon painopisteet ja keskilinjat heijastavat toistensa liikkeitä. Peilaamme parin liikettä koko keholla, sen jokaisella kohdalla.

Kontakti-asahi syventää sellaisten asahin yleisten periaatteiden oppimista kuten tasapaino, keskilinjan tietoinen liike, liikkeen juurtuminen maahan jne. Teemme kontakti-asahissa myös asahin perusliikkeiden lisäksi muutamia yksinkertaisia käsien perusympyröitä, joissa näitä taitoja harjoitellaan.

(3) Entä sitten asahi kehomieliharjoituksena, mitä kontakti tuo lisää siihen? Lyhyesti voisi todeta, että kontakti-asahi kehittyy mielenkiintoiseksi parin kuuntelemisen harjoitukseksi, missä mieli tyhjenee ja tyyntyy, koska se joutuu aistimaan herkkää kosketusta ja sen viestiä. Ohjaajan ja ohjattavan roolien tietoinen vaihtuminen tuo tähän oman lisänsä. Joskus löytyy myös liike, missä ohjaajaa ja ohjattavaa ei voi erottaa toisistaan, liike vain tapahtuu. Kaiken kaikkiaan kontakti-asahin liikekokemus tuo uuden ulottuvuuden kehotietoisuuden harjoittamiseen ylipäänsä.

On vielä yksi asia, mikä pätee kaikkeen liikunnan ohjaukseen, missä otetaan kontakti pariin: kaikki harrastajat eivät halua tehdä sitä. Sitä voidaan pitää vieraana. Kosketus ylipäätään on herkkä asia. Ohjaajien tulee tietysti olla erityisen tietoisia tästä. Ketään ei pidä pakottaa kontaktiin, mutta soveltuvissa ryhmissä siihen voi antaa mahdollisuuden. Kontaktin kautta asahi voi saada aivan uuden, terapeuttisenkin ulottuvuuden.



Mielikuvien käyttö asahissa

Asahi Posted on to, joulukuu 05, 2019 19:59:24

Ensimmäisessä asahi-kirjassa ”Asahi – terveysliikuntaa kaikille”, kuvasin asahin yhdeksi periaatteeksi mielikuvien aktiivisen käytön.  Myöhemmin olen sijoittanut sen yhdeksi alakohdaksi siihen, miten asahin liikkeen laatu syntyy. Mielikuva on joka tapauksessa yksi keskeinen asahi-työskentelyssä käytettävä periaate tai menetelmä. Mielikuvia käytetään terapioissa, rentoutusmenetelmissä ja yleisesti myös urheilun henkisessä valmennuksessa. Urheilun puolella se on käytetyin henkisen valmennuksen menetelmä. Mielikuvan käytön periaate on: mikä kuvitellaan mielessä, tulee todeksi kehossa. Tämä ei tietenkään toteudu täydellisesti, mutta vaikutus on sen suuntainen. Tutkimusnäyttöä periaatteen paikkansa pitävyydestä on saatu esimerkiksi monien urheiluun liittyvien taitojen kohdalla. Taitojen opettelussa mielikuva on tehokas apu. Kehollisten taitojen opettelussa mielikuvaa voidaan käyttää kahdella tapaa. On olemassa ulkoinen ja sisäinen mielikuva. Ulkoisella mielikuvalla tarkoitetaan sitä, että henkilö näkee itsensä tekemässä jotain ikään kuin toisen silmin. Hän siis ikään kuin katsoo itseään sivusta. Sisäinen mielikuva on liikkeeseen liittyvien kinesteettisten aistimusten kuvittelua. Siinä henkilö kuvittelee, miltä liike sisäisesti tuntuu. Taitojen opettelussa on hyvä opetella käyttämään kumpaakin tapaa.

Harjoitteluvaiheessa mielikuva auttaa liikesarjojen mieleenpainamisessa. Asahia on vaikeaa tehdä, jos ei muista liikesarjoja. Tavallaan ensimmäinen tehtävä asahia opetellessa on opetella muistamaan liikkeet sarjana. Sarjoja on helppo käydä läpi mielessä missä vain, kun on joutoaikaa, vaikkapa bussissa tai bussipysäkillä. Kun sitten olet oppinut muistamaan asahin liikesarjat, voit edelleen opetella tekemään liikkeet paremmin mallisuorituksen mukaan harjoittelemalla liikkeitä mielessäsi. Oikean mallikuvan saamiseksi on tärkeää katsella liikkeitä esimerkiksi videolta, mutta parempi tietysti on, jos sinulla on muistikuva opettajasi suorituksesta.

Asahia tehdessä ja liikkeitä opetellessa käytämme mielikuvia monessa tarkoituksessa. Kuvaan seuraavassa niistä tärkeimpiä.

1. Liikkeen oikea muoto.

Mielikuva auttaa liikkeen oikean muodon saavuttamisessa. Kun esimerkiksi ”nostamme palloa maasta” ja kuvittelemme käsiemme väliin pallon, kätemme kaareutuvat luonnollisella tavalla pallon ympärille. Mielikuva antaa siis liikkeelle oikean rakenteen. Samalla pitää huomata, että on tärkeää, että mielikuva on oikea. Esimerkiksi pallon nostossa, jos kuvittelemme pienen pallon kämmentemme väliin, kyynärpäät putoavat helposti alas ja kainalot sulkeutuvat ja oikeaa rakennetta ei saavuteta. Pallon nostossa edessämme on iso pallo, johon tartutaan sivuilta ja annetaan käsien kaartua pitkälle pallon alle, jolloin käsivarsien linja on pyöreä ja kainalotkin avautuvat. Sama ohje pätee myös sarjan viimeisessä asennossa. Siinä ei seistä pallo kämmenten välissä ja kainalot kiinni, jolloin taas harjoituksen idea menetetään. ”Kannattele palloa vatsan edessä” –asennossa pallo on iso ja se lepää alhaalla olevien kämmenten päällä rintaa vasten niin, että käsivarret ovat pyöreät ja kyynärpäiden voima suuntautuu sivulle.

Pidämme palloa kämmenten välissä myös esimerkiksi perussarjan sivutaivutuksessa. Tämä antaa liikkeelle hyvän muodon. Jos pallon ajatus menetetään, kämmenet kääntyvät helposti esimerkiksi eteenpäin tai yläkäsi ajautuu liikkeen aikana liikaa eteen ja vartalo alkaa kiertyä väärään asentoon. Mielikuvan avulla voidaan siis helpottaa pysymistä liikkeen oikeassa muodossa.

2. Periaatteiden harjoitteleminen

Harjoittelemme asahin liikeperiaatteita ja niiden noudattamista myös mielikuvien avulla. Kun etsimme kehon hyvää pystylinjausta, se kannattaa kuvitella jonkin konkreettisen mielikuvan avulla. Jos kuvittelet pääsi päälle vesilasin, kehosi ojentautuu itsestään pystyyn. Ajatuksena on antaa mielikuvan vaikuttaa kehoon eikä vääntää kehoa väkisin periaatteen mukaiseen asentoon tai liikkeeseen. Kun haluat tulla tietoiseksi keskilinjan liikkeistä, kuvittelee keskilinjasi isoksi lyijykynäksi, jolla voit sitten piirtää lattiaan viivan, pyöräyttää pisteen tai painaa sen lattian sisään. Näin opit pystylinjausta ja koko kehon liikettä. Kun opettelet palleahengitystä, kuvittele, että hengität sisään isoon palloon, joka sijaitsee aivan alavatsalla lantiokorin päällä. Aistit miten tämä pallo laajenee ja supistuu. Tämä mielikuva toimii hyvin vatsa/palleahengityksen avaamisessa. Kun pyörität käsiäsi ja haluat rentoutua, kuvittele kätesi naruksi tai köysiksi, jotka vartalon kiertoliike vain vetää perässään ja saa ne iskeytymään vartaloa vasten. Kun etsit koko kehon virtaavaa liikettä, kuvittele, että olet itse suuri joki, joka on jatkuvassa virtaavassa liikkeessä. Kun haluat aistia sitä, miten jalkasi juurtuvat maahan, kuvittele että jalkasi täyttyvät hiekalla, mutta ylävartalosi ja käsivartesi ovatkin ilmaa. Nyt jalkasi suorastaan painuvat maan sisään, mutta liike käsissäsi tuntuu ilmavalta ja kevyeltä. Nämä ovat kaikki esimerkkejä asahin periaatteiden viemisestä liikkeeseen mielikuvien avulla. Keksi aktiivisesti tällaisia mielikuvia. Kaikki mielikuvat, joista koet olevan hyötyä, ovat hyviä.

3. Liikkeen erilaisten laatujen tutkiminen

Erotan tämän erikseen, vaikka kyse on ehkä jatkosta edelliseen. Tekemällä samaa liikettä, mutta muuttamalla mielikuvaa, voit muuttaa liikekokemusta ja liikkeen laatua. Jos käytät painavampaa mielikuvaa, joudut käyttämään voimakkaampaa liikettä. Tee perussarjan ensimmäinen selkäliike paperipallolla, puupallolla ja rautapallolla, niin huomaat, miten liikkeen laatu muuttuu. Voima-asahissa käytämme tätä periaatetta systemaattisesti hyväksi. Jos haluat harjoitukseen enemmän voimaelementtiä, niin mielikuvalla sitä voi saada.

Tee liikesarjaa ensin normaalisti, kuvittele sitten että teet sitä vedessä ja lopuksi, että teet sitä juoksevassa tervassa. Huomaat, miten voiman käyttö muuttuu aina mielikuvasta toiseen siirryttäessä. Tämä on hyvä tapa tutkia, ei vain voimakkaampaa liikettä, vaan myös sitä, miten liike ylipäätään muodostuu jaloista ylös kohti käsiä. Eli tällainen mielikuva opettaa myös liikkeen mekaniikkaa.

Muuttamalla mielikuvaa myös liikkeen muoto muuttuu. Tee perussarjan toinen selkäliike ensin pallon mielikuvalla, vaihda se sitten mielikuvaan, että olet vedessä aalloissa heiluva kasvi. Huomaat miten liikkeesi vapautuu ja pallon muoto putoaa pois. Mielikuvissa vain mieli on rajana.

4. Mielen rauhoittaminen

Erilaissa rentousmenetelmissä käytetään mielikuvia sekä kehon että mielen rentouttamiseksi. Tämä tehdään yleensä selällään maaten.  Saman voi tehdä myös seisten. Asahin viimeinen asento, missä seistään pallo vatsan edessä, sopii tähän hyvin. Kun itse lopetan asahin liikesarjan, käyn läpi yleensä seuraavia tai niiden kaltaisia mielikuvia.  Kun kädet laskeutuvat palloasentoon ylhäältä, etsin ensin hyvän rakenteen. Se tarkoittaa kehon hyviä linjauksia. Annan pallon laskeutua hitaasti alaspäin, mutta samalla työnnän jaloilla vartaloa ylöspäin ja annan jalkojen ja selän hieman ojentua. Tapahtuu siis kaksi vastakkaista liikettä kädet laskeutuvat vielä pallon kanssa alas, samalla hartiat rentoutuvat ja laskeutuvat, mutta keskilinja kohoaa ylös jalkojen ja selän tukemana. Otan mielikuvan: voima keskeltä ylös, hartioista ja muualta alas. Tämä synnyttää hyvän ojennuksen ja rakenteen. Toinen mielikuva voi olla esimerkiksi vaatehenkari, mistä keho riippuu kuin vaate. Aistin sisäisesti linjauksen kakkosvarpaasta, polvien keskeltä lonkkaniveliin ja sieltä ristiluun kautta selkää pitkin ylös. Lopuksi aistin alas painuvia hartioita ja lapoja. Nyt keho on rento ja hyvässä rakenteessa. Sitten kohti mieltä, johon on monta mahdollisuutta. Yksi hyvä on vain jäädä aistimaan hengitysliikettä vatsalla. Mielikuva vatsan pallosta on tässä hyvä. Usein suuntaan sitten huomion sormenpäihin ja kämmeniin, joissa liikkeen jälkeen tuntuu lämpöä ja pientä väreilyä. Voin kuvitella, miten jokainen sormenpään solu on pienessä väreilevässä liikkeessä. Sitten laajennan hiljalleen tietoisuuden koko kehoon aistimalla joka solun värinää koko kehon alueella. Tätäkin kannattelee vastaava mielikuva. Tällaisessa kehotietoisuuden värisevässä kokemuksessa palataan hyvin konkreettisella tavalla siihen kokemukseen, miten elämä virtaa lävitsemme juuri tässä ja juuri nyt.



Kontakti-asahi on syntynyt!

Asahi Posted on su, joulukuu 01, 2019 19:02:35

Asahin liikeperiaatteet ovat pääosin peräisin taijista, ”kiinalaisesta aamuvoimistelusta”. Taijissa on myös samoilla periaatteilla tehtäviä pariharjoituksia, missä pehmeää ja tietoista liikettä tehdään yhteistyössä parin kanssa.  Tällaisessa harjoittelussa opitaan aistimaan parin liikettä ja siihen liittyvää voimaa ja harjoitus antaa erilaisia kamppailutaidoissa tärkeitä valmiuksia. Asahi ei ole kamppailutaito, mutta parin liikkeen aistimisella ja ohjaamisella on muitakin kuin kamppailullisia ulottuvuuksia. Kevyt kontakti antaa mahdollisuuden tutkia ja oppia monia asioita. Olen teettänyt joitakin pariharjoituksia asahin jatkokoulutuksissa, missä on tutkittu esimerkiksi keskilinjaa ja sen liikkeitä parin kanssa.  Kehittäessäni Syvä-asahia olen tuonut jatkokoulutuksiin paljon sellaista asahiin liittyvää lisämateriaalia, mikä auttaa asahi-ohjaajia näkemään hitaan ja tietoisen liikkeen monia ulottuvuuksia.  Ohjaajat vievät sitten tätä materiaalia ohjauksiinsa siinä määrin kuin he itse sitä omaksuvat ja ryhmät kykenevät tai haluavat ottaa vastaan.

Olen joskus saanut kuulla, että asahin tulisi olla sillä tavalla yksinkertaista, että jokaisen ”mökinmummon” tulisi pystyä se omaksumaan ja tekemään sitä heti ja saamaan sen terveyshyödyt. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta en ajattele ollenkaan näin. Minulle se on vasta alku. Olen nyt noin 15 vuoden ajan kehittänyt asahia ja pyrkinyt tekemään siitä sellaisen tietoiseen liikkeeseen perustuvan somaattisen menetelmän, että ”mökinmummojen” lisäksi sitä haluavat tehdä myös liikunnan ja terapian ammattilaiset, joita kiinnostaa kehomieliyhteys ja ylipäätään ihmistä eheyttävä liike ja sen eri tasot. Siksi olen myös kirjoittanut paljon tällaisen liikkeen teoriasta. Tällaista menetelmää ei opita muutaman päivän kursseilla. Olenkin kehittänyt Syvä-asahiin kymmenkunta jatkokoulutuspäivää, joissa Syvä-asahi –nimistä somaattista menetelmää voi opiskella.

Viimeisen noin vuoden aikana olen tutkinut asahin liikkeitä kepin kanssa. Tästä työstä on kehittynyt ”keppi-asahi”, jonka periaatteet ja sarjat ovat nyt valmiita. Keppi-asahia kokeillaan jo joissakin asahi-ryhmissä.  Olen viime aikoina alkanut enemmän ajatella myös taijin pariharjoitusideoiden liittämistä asahiin, jolloin tuloksena olisi eräänlainen ”pari-asahi” tai ”kontakti-asahi”. Taijin ja aikidon pariharjoituksethan ovat toimineet ennenkin länsimaisen liikkeen, lähinnä tanssin innoittajana. Näistä lähtökohdista kehittyi mm. kontakti-improvisaatio 1970- luvulla. Asahiin taijin pariharjoitusajatus on helppo liittää, koska asahi noudattaa jo alun perin taijin liikeperiaatteita ja monet asahin rentousliikeosion liikkeistä ovat suoraan taijin liikkeitä, joita tehdään myös parin kanssa. Näitä ovat erityisesti ”Huangin viisi rentousliikettä”, joista osa on myös asahin liikkeiden taustalla. Löysin arkistoistani jo vuonna 2006 päivätyn suunnittelupaperin, missä yksi otsikko on ”pari-asahi”.

Asahia ohjatessa on kaksi tilannetta, missä kontakti pariin syntyy usein spontaanisti. Kun ohjaaja opettaa jonkin liikkeen liikerataa, hän saattaa ohjata oppilastaan kuljettamalla tämän käsiä omin käsin. Tästä syntyy spontaanisti tilanne, missä oppilas peilaa opettajan liikettä kontaktin avulla. Tämä on itse asiassa hyvä tapa opettaa joitakin liikkeitä. Toinen on tilanne, missä ryhmä tekee asahia ringissä. Silloin usein käy niin, että esimerkiksi perussarjan ensimmäisessä selkäliikkeessä oppilaat kiertyvät toisiaan kohti ja painavat kämmenensä vastakkain. Syntyy kontakti. Usein tästä syntyy myös keskustelua, että asahiahan voisi tehdä näinkin, parin kanssa. Itse olen näissä tilanteissa vastannut, että ”on työn alla”. Nyt tämä työ on viety aika lailla loppuun.

Kontakti, kosketus pariin on monimutkainen ja syvällinen asia. Kontakti ylipäätään on olemisemme perustaa. Olemme jatkuvasti kontaktissa ympäristöömme ja muihin ihmisiin. Voi sanoa, että aivan kuin ilman hengitystä ei ole inhimillistä elämää, ei myöskään ilman kontaktia. Eli jos alamme tietoisesti tukia kontaktia, käy samalla tavalla kuin tietoisessa hengityksen tutkimisessa. Huomamme, että se kannattelee meitä koko ajan. Olemme koko ajan kontaktissa johonkin. Jalkamme koskettavat maata, pakaramme tuolia, kätemme käsittelee esineitä. Kosketamme toisiamme eri tavoin. Kontakti maahan mahdollistaa liikkumisemme. Kehollisuutemme ylipäätään tarkoittaa kontaktissa olemista. Aistimme ottavat tätä kontaktia koko ajan, joista kosketusaisti on yksi. Kontaktissa on osittain samaa kuin hengityksessä, että emme useinkaan tiedosta sitä. Jalkapohjien kontakti maahan nousee esiin, jos kävelemme kesällä ulkona paljain jaloin, mutta yleensä kengät jalassa kulkiessamme otamme sen niin itsestäänselvyytenä, että emme aisti sitä lainkaan. Kenkä suojelee jalkaamme aistimuksilta. Nykyään tähänkin on havahduttu ja on tullut muodiksi kulkea paljain jaloin tai juoksennella poluilla paljasjalkakengissä, jotka sallivat paremman aistimuksen.

Asahin kaltaisessa tietoisessa liikkeessä kuuntelemme liikettämme sisäkautta. Harjoitamme silloin kehon sisäisiä aisteja.  Samaa tehdään esimerkiksi taijin-kaltaisissa taidoissa. Taijissa harjoitus täydennetään hyvin herkillä kehon ulkoista kosketusaistia harjoittavilla harjoituksilla, jossa opettelemme kuuntelemaan parin liikettä herkän kontaktin avulla. Näin saadaan aikaan hyvin tasapainoinen harjoitus, jossa harjoitellaan kehon sekä sisäisiä että ulkoisia aisteja. Esimerkiksi tunteiden tunnistamisen ja säätelyn kannalta on tärkeää oppia aistimaan kehon sisätilan aistimuksia, koska tunteet ylipäätään ovat hyvin kehollisia. Toisaalta tietoisuus on jotain, mikä kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Voisi sanoa, että kosketus on sen rajapinnan tutkimista, missä kulkee itsen ja toisen raja.

”Kontakti-asahissa” lähdemme lempeästi tutkimaan kontaktia pariin. Teemme sitä ensin yksinkertaisten perusharjoitusten avulla, missä käsiä pyöritetään erilaisia ympyröitä kontakti pariin säilyttäen. Samalla tulemme tietoiseksi siitä, miten voima muodostuu liikkeeseen, miten painopisteemme ja keskilinjamme liikkuu jne. Seuraavaksi teemme asahin perusliikkeitä kontaktissa parin kanssa peilaten parin liikettä. Tämä mahdollistaa monia liikkeen aistimisen kautta tulevia kokemuksia. Voimme vaihdella liikkeen ohjaajan ja ohjatun roolia, jolloin joudumme herkästi kuuntelemaan, missä kohtaa vaihto tapahtuu.  Kontaktissa tapahtuva liike on yhdenlaista kehollista dialogia, missä kuuntelemme toista liikkeen kautta häntä kunnioittaen. Välillä ohjaamme liikettä itse, välillä luovutamme ohjausvastuun toiselle ja seuraamme toista ilman kriittistä asennetta, ilman käsitteiden tuomaa arviointia. Asahissa voimme kehitellä lempeää tapaa harjoitella kontaktia yhdenlaisessa ei-aggressiivisessa, myötätuntoisessa muodossa ja tutkia, mitä se opettaa meille. Mitä se opettaa meille itsestämme, mitä toisesta ihmisestä. Kun kosketan toista, asetun kahden subjektin rajapinnalle: en koe toista ihmistä esineenä, vaan toisena subjektina, jolla on samanlaiset tunteet, ajatukset, ylipäätään samanlaiset kokemukset kuin minulla. Tämä kokemus on empatian perusta.  Kun otamme asahin liikkeeseen mukaan kosketuksen, astumme askeleen syvemmälle siihen asahin ulottuvuuteen, mikä tekee siitä eheyttävän harjoituksen.



Asahin liikuntapyramidi

Asahi Posted on ti, lokakuu 22, 2019 19:09:54

UKK-instituutti julkaisi eilen terveellisen liikunnan uudet suositukset. Liikuntapiirakka oli nyt muuttunut liikuntapyramidiksi. Suosituksiin voi tutustua UKK-instituutin sivuilta: https://www.ukkinstituutti.fi  Menemättä syvemmälle tähän UKK-instituutin malliin, haluan esittää terveysliikuntaan toisen näkökulman, asahin mallin. Esitän seuraavassa siis asahin liikuntapyramidin.  Tuosta UKK-instituutin mallista tekee kuitenkin mieli tehdä huomio, miten liikunnan käsite alkaa näistä malleista jo kokonaan kadota. Kaikki tekeminen on jo liikuntaa. Tämä käsitteen muuttuminen on suoraa jatkoa sille, mikä on tapahtunut  jostain 60-luvulta lähtien. Aluksi oli vain urheilu ja voimistelu, sitten alettiin puhua kuntourheilusta, kun urheilemisen terveysvaikutuksiin alettiin kiinnittää huomiota. Seuraavaksi kehittyi liikunnan käsite ja joskus kai 90-luvulla alettiin puhua terveysliikunnasta. Lopulta terveysliikunnan käsite laajeni sienestämiseen, siivoamiseen, kävelyyn bussipysäkille. Näin liikuntaan liittyvä käsite ikään kuin kokonaan katosi. Nykyään sillä ei enää tarkoiteta lainkaan sitä, että ihminen tekee jotain fyysisiä harjoituksia nostaakseen esimerkiksi lihaskuntoaan tai aerobista kuntoaan. On tultu siihen, että liikuntasuosituksissa kehotetaan ihmisiä nousemaan ylös tuoliltaan.

Kun ylipäätään puhutaan terveysliikunnan malleista ja suosituksista, niitä voisi tehdä myös toisesta näkökulmasta: esimerkiksi ihmisen näkökulmasta, ihmisen erilaisine vaivoineen, särkyineen, sairauksineen ja masennuksineen.  Kysymys kuuluisi silloin, onko olemassa liikunnallisia harjoituksia, jotka auttavat meitä vastaamaan ihmisenä olemisen vaikeisiin sekä fyysisiin että henkisiin ongelmiin? Miten voisimme harjoittaa itseämme niin, että päätämme ei jatkuvasti särkisi tai että pystyisimme olemaan enemmän kokonaisia.

Näin on kysytty idässä jo tuhansia vuosia, mutta länsimainen tiede ei halua katsoa tähän suuntaan. Se on surullista. Terveysliikunta-ajattelu saisi paljon uusia näkökulmia, jos osattaisi avoimesti ottaa mallia muiden kulttuurien liikuntaperinteistä, joissa urheilulähtöistä ajattelua ei ole ollut lainkaan. Esimerkiksi kiinalaisessa liikuntakulttuurissa terveys ja sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi on ollut kehon harjoitusten lähtökohta jo tuhansien vuosien ajan. Kannattaisi katsoa tarkasti, mitä tällaiset perinteet ovat vuosisatojen ja vuosituhansien aikana synnyttäneet ja saaneet aikaan.

Asahissa olemme pyrkineet tekemään juuri näin. Olemme omaksuneet asahiin keskeiset kiinalaisen terveysliikunnan ja kamppailutaitojen harjoitusideat ja asettaneet ne länsimaisen tieteen viitekehykseen.  Näin on syntynyt hyvin kokonaisvaltainen harjoitusmuoto, jossa ihmistä lähestytään monella tasolla, monesta näkökulmasta, mutta ihmisen kokonaisuus säilyttäen. Asahi on terveysliikuntametodi, mutta samalla se on joogan, tai-chin ja muiden idän taitojen kaltainen kehomielen optimaalista asentoa ja asennetta harjoittava taito, somaattinen menetelmä, mitä harjoittaja voi tutkia ja edistyä siinä koko elämänsä ajan.

Ei ole ihme, että kansalaisopistojen ja liikuntakeskuksien asahi-ryhmät täyttyvät  joka syksy jo ilmeisesti tuhansista asahin harrastajista. Vajaa tuhat asahi-ohjaajaamme tekevät kentällä jatkuvasti aivan upeaa ja arvokasta työtä, jonka merkitys ihan kansanterveydenkin kannalta alkaa olla jo merkittävä.

Esitän vaihtoehtoisen asahin liikuntapyramidin, missä lähtökohtana on ihmisen kehomieli ja sen harjoittaminen. Tässä liikuntapiirakassa otamme lähtökohdaksi, miten voimme harjoittaa kehomieltämme niin, että ennaltaehkäisemme ja mahdollisesti parannamme ainakin joitakin ihmiselle tyypillisiä ongelmia, vaivoja tai sairauksia. On tietysti selvää, että liikunta tai kehon harjoittaminen ylipäätään ei ole mikään ihmelääke tai yleislääke, millä voi ennaltaehkäistä tai parantaa kaikki vaivat. Mutta on jotakin, mitä voimme liikunnan avulla tehdä. Asahin liikuntapiirakka rakentuu samalla tavalla kuin asahin liikesarjat: käymme liikesarjoissa läpi aina ihmisen koko kehon avaten, rentouttaen ja vahvistaen sitä. Kaikkia liikuntapiirakan mainitsemia asioita ja kehon alueita voi tietysti harjoittaa myös muiden menetelmien avulla. Jooga, tai-chi, qigong tai vaikkapa tanssi ja naisvoimistelu ovat lajeja, joista löytyy paljon erilaisia tällaiseen työskentelyyn sopivia harjoitteita. Asahin liikuntapiirakan harjoitteita on hyvä tehdä päivittäin. On hyvä, jos pystyt käyttämään tähän aikaa vaikkapa puoli tuntia, mutta muutama liike tai hengityskin on parempi kuin ei mitään.

1. Kehon linjaus ja rentous

Piirakan ensimmäinen kohta on kehon linjauksen harjoittaminen.  Sillä tarkoitetaan tapaa, miten kannattelemme itseämme maan vetovoimaa vastaan. Länsimaisessa liikunnassa, oli se sitten urheilua tai terveysliikuntaa, tähän asiaan ei yleensä kiinnitetä mitään huomiota. Se on kuitenkin olennainen osa kaikissa somaattisissa menetelmissä, missä tutkitaan kehon optimaalista asentoa. Jos meiltä puuttuu taito linjata itsemme hyvin, lihaksemme jäykistyvät, emme löydä rentoutta tai ylipäätään vapaata liikettä. Jos päämme on jatkuvasti eteen kallistuneena, niskamme on aina jäykkä. Hyvä kehon linjaus on kaiken liikkumisen ja kehon käytön ensimmäinen ja ehkä tärkein periaate. Asahissa tutkimme sitä erilaisten keskilinjan liikkeiden avulla. Hyvään linjaukseen liittyy myös rentouden mahdollisuus. Asahin kaikki liikesarjat alkavat keskilinjan ja rentouden tutkimisella. Tämä työskentely opettaa myös keskeiset ergonomiaan liittyvät käsitteet ja auttaa hyvien ja ergonomisten työskentelytapojen löytämisessä.

2. Niska-hartiaseudun avaaminen.  

Niskan kivut ovat erittäin yleisiä. Yli 30-vuotiaista suomalaisista naisista neljä ja miehistä 2-3 kymmenestä ovat viimeisen vuoden aikana kokeneet niskakipuja. Joka 25. terveyskeskuskäynti johtuu niskakivuista. Ylivoimaisesti yleisin syy niskakipuun on niskan ja hartioiden lihasjännitys, joka puolestaan johtuu erilaisista sekä fyysisistä että henkisistä kuormituksista, joita voivat olla esimerkiksi hankalat asennot ja liiketoistot töissä tai harrastuksissa. Jotta tällaisilta rasituksilta vältyttäisi, on aivan olennaista opetella pään hyvä kannattelu selkärangan jatkeella ja ylipäätään selän asettaminen hyvään linjaukseen maan vetovoimaa vastaan. Erilaisilla hartioita ja niskaa venyttävillä ja avaavilla liikkeillä voidaan tehokkaasti estää lihasjännitysten syntyä ja myös poistaa jo syntyneitä jännityksiä. Asahissa liikesarjojen toinen osio keskittyy kehon tähän alueeseen.

3. Selän harjoittaminen.

Myös selkäkivut ovat yksi suomalaisten yleisimmistä vaivoista. Tästä kertoo se, että yli joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on ollut alaselän kipua viimeisen kuukauden aikana ja joka kymmenes on ollut selkäkivun vuoksi viimeisen vuoden aikana lääkärin hoidossa. Selkäkipujen syyt ovat moninaiset, mutta selkärangan liikkuvuuden ylläpitäminen ja oikean nostotekniikan harjoittaminen ovat selän kannalta erityisen tärkeitä. Selkäliikkeet kehittävät selkälihasten voimaa, koordinaatiota ja reaktiokykyä. Myös verenkierto vilkastuu selän rakenteissa.  Selän harjoittaminen auttaa selkävaivoista kärsivää pitämään yllä toimintakykyään ja ehkäisee selän vaivojen uusiintumista ja kroonistumista.  Asahin liikesarjoissa on monipuolisesti selkää harjoittava liikekokonaisuus, missä harjoitellaan aina myös taakan nostamisen ergonomiaa.

4. Tasapainon ja jalkavoiman harjoittaminen

Tämä osio on erityisen tärkeää seniori-ikäisille, mutta myös nuoremmille. Tilastojen mukaan yli 65-vuotiaista noin 30 – 40 % kaatuu ainakin kerran vuodessa. Iän myötä luku kasvaa. Noin 10 % iäkkäiden henkilöiden kaatumisista johtaa vakavaan vammaan kuten reisiluun murtumaan. Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2017 Suomessa kuoli yli 1200 henkilöä tapaturmaisen kaatumisen seurauksena. Tämä on yli puolet kaikista tapaturmakuolemista. Heistä neljä viidestä oli yli 75-vuotiaita. Vertailun vuoksi samana vuonna tieliikenteessä kuoli 238 henkilöä. Kaatumisriskiä ennustavat heikentynyt jalkavoima ja tasapaino, joten jalkavoimien ja tasapainon säilyttäminen ja harjoittaminen ovat erityisen tärkeitä vanhemmassa iässä.  Hauraat luut murtuvat helpommin, joten myös luutiheyden säilyttäminen on kaatumismurumien ehkäisyssä tärkeää. Liikunta auttaa myös tässä. Parasta luuliikuntaa on iskuja ja suunnanmuutoksia sisältävä liikunta.  Asahin jalka- ja tasapaino-osion liikkeet sisältävät kaikki nämä elementit. Asahin kaikki liikesarjat on suunniteltu niin,  että jalkavoimaa lisääviä liikkeitä löytyy monista liikeosioista. Myös tasapainoa ja ”juurtumista” maahan, millä tarkoitetaan tietoisuutta kontaktista maahan, harjoitellaan kautta koko liikesarjojen.

5. Tuki- ja liikuntaelinten harjoittaminen ja avaaminen, olka-, kyynärpää- ja rannenivel, polven linjaus

Yleisimpiä tuki- ja liikuntaelinten vaivoja ovat jo edellä mainitut niska-hartiaseudun vaivat ja selkävaivat. Tämän lisäksi yleisiä ovat myös olkapäävaivat, kyynärpää- ja käsivaivat ja nivelrikot. Olkapään kipu on niska- ja selkäkipujen jälkeen kolmanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelinten vaiva. Joka viides aikuinen on kokenut kipua olkapäässään viimeisen kuukauden aikana. Myös kyynärpään ja käden rasitussairaudet ovat työikäisen väestön yksi yleisimmistä sairauksista. Näitä ovat mm. erilaiset jännetulehdukset ja rannekanavaoireyhtymä. Monipuolinen ja turvallinen liikunta on erilaisten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ennaltaehkäisyn perusta. Asahin liikesarjoissa on iso joukko erilaisia olka-, kyynär- ja ranneniveltä avaavia liikkeitä, joista ohjaajan on helppo rakentaa myös juuri näitä kehon kohtia avaavia ja vahvistavia harjoitusosioita. Asahissa pyritään myös aistimaan jalkojen ja polvien hyvää linjausta ja opettelemaan polvien taivutukset niin, että niveliin ei synny nostoissakaan ylimääräisiä vääntöjä.

6. Koko kehon liikunnallinen taito, kehonhallinta, kunto

Kaiken toimintamme kannalta on edullista, että motoriset taitomme ovat hyvin kehittyneet ja peruskuntomme on hyvä.  Esimerkiksi kaatuminen käy epätodennäköisemmäksi, jos liikunnallinen taitomme, kehonhallintamme on hyvä.  Hyvä kehonhallinta tarkoittaa liikkeiden tasapainoisuutta, reaktionopeutta, kehon joustavuutta, ketteryyttä, voimaa jne.  Monipuoliset liikkeet kehittävät myös monipuolista kehonhallintaa. Asahissa tutkitaan hyvin yksityiskohtaisesti koko kehon liikemekaniikkaa ja opetellaan kehon optimaalista liikkumisen ja voimantuoton tapaa. Tämä on eräänlainen koko kehon liikkeen ydintaito, joka voidaan viedä mihin tahansa muuhunkin liikkumisen tapaan. Asahissa mukaan otetaan myös hengityksen hallinta, mikä antaa harjoitukselle vielä syvemmän ulottuvuuden.  Hyvä liikunnallinen taito edellyttää myös sopivasti lihasvoimaa ja myös kardiovaskulaarista eli verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa.  Asahin avulla voidaan kehittää kumpaakin. Voima-asahissa käytetään hyväksi sekä kehon omaa painoa, että kehon omaa kykyä antaa vastavoimia liikkeelle. Keppi-asahia on mahdollista tehdä voimatangolla ja lisätä näin lihasvoimaansa. Aivan parasta voima- ja kuntoharjoittelua on parcourin tapainen liikunta, missä liikutaan ympäristön esteiden antamien haasteiden mukaan. Olen kehitellyt myös asahi-kävelyä, mikä on periaatteessa sauvakävelyä, mutta siinä sauvoja ei tarvita, mielikuvasauvat ovat yhtä hyvät.

7. Hengittämisen taito

Länsimaisessa terveysliikunnassa ei yleensä aseteta hengitystä harjoituksen kohteeksi. Ajatellaan, että hengitys on jotain, mikä tapahtuu itsestään, osana liikuntaa ja kaikki me osaamme hengittää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Se, mitä pidämme normaalina hengityksen suhteen, ei välttämättä olekaan luonnollista. Monissa idän terveysliikunnan perinteissä hengityksen avaaminen ja harjoittaminen on niiden olennainen ja joskus erillinenkin osa. Esimerkiksi joogassa on omat hengitysharjoituksensa (pranayama). Tämä ajatustapa on jossain määrin levinnyt myös länteen, mutta ei siinä laajuudessa, missä sen soisi leviävän. Länsimainen ihminen elää edelleen sisäisen korsetin pakkopaidassa, missä ohuen vyötärön kauneusihanne pakottaa monet meistä hengittämään pinnallista kylkiluu- tai solisluuhengitystä. Monissa somaattisissa menetelmissä ja hengitystä avaavissa menetelmissä tämä tunnistetaan ja pyritään opettamaan ihmisille luonnollista hengitystapaa, missä pääasiallisen hengitystyön tekee ihmisen primääri hengityslihas eli pallea. Asahi on myös hengityksen avaamisen ja harjoittamisen menetelmä. Asahin liikesarjoissa on omat hengitysharjoitteensa, mutta kaikki asahin liikkeet ovat myös luonnollista hengitystä opettavia ja avaavia liikkeitä. Asahissa opettelemme siirtymään normaalista hengityksestä kohti luonnollista hengitystä. Luonnollisen hengityksen opetteleminen on erityisen tärkeää, jos kärsii hengitystiesairauksista.

8. Kehon ja mielen yhdistämisen taito, kehomieli

Jätin asahin liikuntapiirakan viimeiseksi kohdaksi kehon ja mielen yhdistämisen, koska siinä astutaan ulottuvuuteen, joka puuttuu kaikista länsimaisista liikuntapiirakoista. Länsimainen terveysliikunta ei vielä tunnista kunnolla kehollisen harjoituksen monia henkisiä ulottuvuuksia. Dualismi, kehon ja mielen erillisyys, kulkee läpi kaikista tällaisista piirakoista. Puhe henkisestä valmennuksesta ei tavoita sitä, mitä tarkoitetaan kehon ja mielen yhdistämisestä kehomieleksi. Henkisen valmennuksen kohde on urheilija tai liikkujan psyyke, joka siis edelleen nähdään erillisenä kehosta tai ruumiista. Tämä on ylipäättään outoa, koska lännessä on jo ainakin viisikymmentä vuotta vaikuttanut useita kehomieliykseyttä korostavia somaattisia menetelmiä, tanssin ja meditatiivisen liikkeen muotoja.  Aika monet liikkujat ovat kyllä itse löytäneet nämä lajit. Siitä kertoo erilaisten nk. ”body-mind” –lajien nykyinen yhä kasvava suosio.  Jos etsii liikunnasta eheyttä tai eheytymistä on tärkeää tunnistaa tämä liikkeen ulottuvuus. Tietoinen liike, kuten asahin, joogan tai tai-chin liike voi olla, jos sen oivaltaa, tie syvään kokemukseen kehon ja mielen yhteydestä ja jopa kehomielen ja maailman yhteydestä.



Asahi tienä kohti varsinaista itseä

Asahi Posted on la, heinäkuu 20, 2019 13:23:51

Kun noin kolmenkymmentä vuotta sitten aloittelin liikunnan
filosofian tutkijana, minua inspiroi saksalaisen filosofin Martin Heideggerin
ajatus siitä, miten ihminen on aina keskeneräinen projekti. Ihminen on aina
vasta matkalla ihmiseksi. Heidegger puhui ”varsinaisena” ja ”epävarsinaisena”
olemisesta. Ajatuksena tässä on, että ihmisen peruskokemus on, että hän ei ole
sitä, mitä hän voisi olla. Hän ei ole vielä varsinainen itsensä. Heideggerille keskeistä oli myös, että
ihminen valitsee itsensä. Hän ei vain tule joksikin itsestään, vaan ihminen
tekee itsestään sen, mikä hänestä tulee. Ihmisellä on siis valinnan vapaus.
Muut eksistenssiajattelijat korostivat enemmän myös sitä puitetta, missä
ihminen valintansa tekee. Vapaus on siis aina ihmiselle suhteellista. Hän tekee
valintansa aina tietyissä rajoissa. Olen vuosien varrella kirjoitellut aika
monta juttua mitä erilaisimmista taidoista ”tienä kohti varsinaista itseä”,
jolla olen viitannut tuon ensimmäisen tutkimukseni nimeen. Ilmaisuun liittyy jo
mielessäni myös aika lailla huumoria.
Aina ei pidä ottaa itseään liian tosissaan.

Hahmotin tuohon aikaan liikunnan yhtenä ihmisen keskeisistä
olemisen projekteista. Liikkuessaan ja harjoittaessaan itseään ihminen tekee
myös valinnan, mihin suuntaan hän haluaa itseään viedä. Yritin katsoa asiaa
Heideggerin epävarsinainen/ varsinainen oleminen –akselilla ja päädyin ajattelemaan
jotenkin seuraavasti. Voimme erottaa liikunnassa neljä tai viisi keskeistä ”projektia”,
jotka määräytyvät harjoittelun päämäärän mukaan. Urheilussa näemme voittamiseen
liittyvän projektin. Urheilu määrittyy voittamisen kautta. Ilman voittamisen rakennetta
ei ole olemassa urheilua. Voittaminen on siis urheilun olennainen
rakenteellinen osa, mikä määrittelee koko tämän toiminnan. Voittaminen
määräytyy aina suhteessa toisiin. Olen voittaja vain, koska muut ovat häviäjiä.
Heideggerille tällainen itsensä määritteleminen muiden kautta on malliesimerkki
siitä, mitä hän tarkoitti epävarsinaisella olemisella. Ihminen ei itse
varsinaisesti ole, muut määrittelevät hänen olemisensa. Hänen olemisensa on
olemista muiden kautta.

Toisena liikunnan projektina kuvasin terveyden tavoittelun,
terveyden projektin. Sen alle sijoitin myös leikin. Itse asiassa leikki olisi
pitänyt ottaa omaksi projektikseen. Tässä projektissa ihmiset liikkuvat
saavuttaakseen terveyttä ja hyvinvointia. Tämä on varmaan liikunnassa ihmisten yleisin
päämäärä. Ajattelin, että käyttämälläni epävarsinaisuus/varsinaisuus –akselilla tässä projektissa astutaan ehkä
hivenen verran kohti varsinaisuuspäätä, mutta vain vähän. Ainakin osittain
olemme terveitä tai hyvinvoivia suhteessa muihin. Ne ovat käsitteitä, jotka
ovat ympäristömme määrittelemiä. Sairauden käsite on laajennut kattamaan paljon
sitä, mitä aiemmin pidimme normaalina. Erilaiset hyvinvointibisneksen muodot
asettavat jatkuvasti myös uusia kriteerejä sille, miten ihmisten tulisi kokea
ja elää elämäänsä. Jokaisen tulisi olla ”mindfull”. Tällaisiin ulkoa
asetettuihin tavoitteisiin pyrkimistä ei voi pitää erityisen ”varsinaisena” tai
”autenttisena” elämänä.

Nostin tuossa esiin myös leikin. Leikki on aivan oma
toiminnan piiri, mikä ei määrity leikkijän ulkopuolelta. Leikki ei sisällä
mitään erityisiä ulkoisia tavoitteita, vaan leikkiä leikitään sen itsensä
vuoksi. Leikki on oma maailmansa omine sääntöineen, joka itse asiassa tavallaan
hylkii ulkopuolista maailmaa ja sen sääntöjä. Leikissä säännöt sovitaan
leikkijöiden kesken ja niistä pidetään kiinni. Tietenkin ulkopuolinen maailma
asettaa myös leikin rajat, mutta näiden rajojen sisällä leikkijät ovat vapaita
toimimaan omien sääntöjensä mukaan. Leikki on jotain ihmisessäkin olevaa erityslaatuista,
johon aikuisenkin on helppo pudota. Tämä tosin vaatii ulkoisten roolien
poispudottamista, mikä ei ole kaikille meistä helppoa. Ajattelen, että leikissä
olemme astuneet jo aimo askeleen pois siitä epävarsinaisen olemisen piiristä,
mihin erityisesti urheilu mutta osin myös terveysliikuntakin kuuluvat.

Neljäntenä liikunnan projektina kuvasin itseilmaisun, johon
kuuluvat tanssin erilaiset muodot. Kun ihminen tanssiessaan ilmaisee itseään,
niin on vaikea sanoa, että hänen olemisensa olisi silloin muiden määrittelemää.
Päinvastoin. Itsensä ilmaiseminen liikkeen avulla on iso askel pois
epävarsinaisesta olemisesta, missä muut määrittelevät meidän olemisemme tavan.
On olemassa paljon erilaisia liikunnallisia tai kehollisia itseilmaisun tapoja,
tanssia on laidasta laitaan. Ilmiö on laaja ja on selvää, että sen sisällä on
erilaisia lähtökohtia ja kriittisyyden asteita. Ehkä voisi sanoa, että mitä
sidotumpi tanssija on tiettyyn tyyliin tai klassiseen tekemisen tapaan, sitä
enemmän hän antaa muiden määritellä kehollisen olemisensa tapaa. Samalla pitää
todeta, että sitoutuminen tyyliin tai muotoon ei sulje pois itseilmaisua, se
vain antaa sille tietyn puitteen. Esimerkiksi japanilaisesta teatterista voimme
löytää esimerkkejä, missä esiintyjän itseilmaisu on tiukan klassiseen
liikekieleen sidottua ja tapahtuu muodon sisällä, mutta niin hienovaraisin
vivahtein, että länsimainen katsoja ei ymmärrä siitä yleensä mitään.
Katsojaltakin vaaditaan silloin poikkeuksellista asiantuntemusta. Itseilmaisu
on kuitenkin eri asia kuin itsensä tutkiminen siinä mielessä, että siinä
tavoiteltaisi jotakin, jota voidaan kutsua varsinaiseksi tai autenttiseksi
olemiseksi. Erilaisissa itseilmaisun muodoissa pyritään kyllä pois ulkoa
määritellyistä muodoista, mutta usein epäselväksi jää, mitä kohti. Erityisesti
taidepuolella päämääränä voi olla jonkinlainen liikkeen estetiikka, esteettinen
kokemus, tai liikkeellä voi olla sisällöllinen sanoma, mutta mikä on näiden
päämäärien suhde ihmisen varsinaiseen olemiseen? Tällainen kysymys tulee
harvoin asetetuksi.

Kutsuin tutkimuksissani ”itsen projekteiksi” sellaisia kehon
harjoittamisen muotoja, jotka asettavat selkeästi päämääräkseen jonkinlaisen ”itseksi
tulemisen”, ”autenttisuuden” tai ”varsinaisen olemisen”. Hyviä esimerkkejä
tällaisista lajeista tarjoavat monet idän vanhat keholliset harjoitukset,
joissa kehon ja mielen harjoittaminen kulkevat käsi kädessä. Ne usein
perustuvatkin jonkinlaiseen ihmisen ykseyttä korostaviin ihmiskäsityksiin.
Ongelmana meillä lännessä on tällaisten lajien ymmärtäminen, koska
länsimaisessa perinteessä liikunnasta puhutaan vain edellä kuvaamieni ”projektien”
viitekehyksessä. Hahmotamme liikunnan urheiluna, terveysliikuntana, leikkinä
tai itseilmaisuna, mutta mitään itsen tutkimiseen ja itsekasvatukseen liittyvää
liikunnallista tai kehon harjoittamiseen liittyvää perinnettä meillä ei ole.
Kaikki tällaisiin päämääriin pyrkivät harjoitusmuodot tulevat meille idästä.
Elämme perinteessä, missä henkisyys nähdään erillisenä kehollisuudesta ja kehon
harjoittaminen jopa henkisyyden vastakohtana. Tähän dualistiseen perinteeseen
yritämme sitten sovittaa ”itsen projekteiksi” kutsumiani liikuntamuotoja.

Koko oma kehollisuuden ja liikunnan filosofiaan liittyvä
tutkimustyöni on perustunut siihen, että olen pyrkinyt avaamaan sellaista
käsitteellistä ymmärrystä, miten ”itsen projekteiksi” kutsumiani kehon
harjoittamisen tapoja voidaan ymmärtää ja selittää länsimaisin termein,
länsimaisen filosofisen, psykologisen ja kasvatuksellisen ajattelun valossa.
Tutkimuksessani ”Liikunta tienä kohti varsinaista itseä” pyrin kuvaamaan
sellaista eksistenssifilosofista ajattelua, jonka avulla itsen tutkimisesta tai
itsensä kasvattamisesta kehomieltä harjoittamalla voidaan puhua länsimaisin
termein selkeästi ja mystifioimatta.

Kaikki tämä on asahin kannalta merkityksellistä siksi, että
näen asahissa myös ”tien kohti varsinaista itseä”. Jos katsomme nyt asahia
kaiken edellä kerrotun valossa, niin avautuu seuraava maisema. Kuvasin edellä
itse asiassa viisi harjoituksen päämäärää kuvaavaa askelta tai ulottuvuutta: 1.
kilpailu ja voitto, 2. terveys, 3. leikki, 4. itseilmaisu ja 5. itsen
tutkiminen. Näen asahin asettuvan tähän kuvioon käänteisesti seuraavalla
tavalla: Itselleni asahi on ensisijaisesti itsen tutkimista, kulkemista ”tiellä
kohti varsinaista itseä”; toiseksi itseilmaisua, mikä tapahtuu muodon sisällä
asahin periaatteita ilmaisten; kolmanneksi terveyteen ja hyvinvointiin tähtäävää
toimintaa. Kilpailuun ja voittoon liittyviä elementtejä asahissa on ehkä
vaikeinta nähdä.

Puran lopuksi vielä lyhyesti, mitä edellä sanoin. Asahi on
tietoista, meditatiivista liikettä, mikä antaa mahdollisuuden tutkia itseä
perusteellisella tavalla. Itsen tutkimisen perinteissä usein yhdistetään sekä dynaaminen
että staattinen harjoitus ja sitä suosittelen myös heille, joita asahi tässä
mielessä kiinnostaa. Itsensä tutkiminen meditatiivisen liikkeen tai
liikkumattomuuden avulla voidaan helposti selittää ja ymmärtää sellaisista
filosofisista, psykologisista ja kasvatuksellisista näkökulmista, joita tutkimuksissani
avaan ja jota edustaa esimerkiksi filosofi ja psykologi Lauri Rauhalan
filosofia. Ei siis pidä paikkaansa, niin kuin joskus näkee väitettävän, että
meditatiivisiin harjoituksiin liittyisi aina itämaisia filosofioita tai
uskontoja. Samoin ei pidä paikkaansa, että selittääksemme meditatiivisia
harjoituksia, ainoa niiden tieteellinen kuvaus löytyy aivofysiologiasta. Näin
ei ole. Huomattavasti relevantimpaa näiden ilmiöiden kuvausta löytyy
esimerkiksi Lauri Rauhalan kirjoista, missä meditatiivista harjoitusta kuvataan
ihmisen tajunnan merkitysrakenteiden uudelleenorganisoitumisen näkökulmasta.

Miten asahi voi olla itseilmaisua? Edellä viittasin lyhyesti
siihen japanilaisen perinteen piirteeseen, missä näyttelijä ilmaisee itseään
muodon sisällä. Itseilmaisun ei tarvitse olla improvisaatiota. Tanssijatkin
tanssivat koreografin heille luomaa liikettä. Ilmaisu voi tapahtua muodon
sisällä siinä tavassa, miten liike juuri minun kehostani ilmestyy esiin.
Asahissa tämä tarkoittaa liikkumista asahin koreografiassa, mutta asahin
periaatteita noudattaen. Tehdessäni asahia pyrin siihen, että ilmaisen
liikkeessäni ymmärrystäni niistä periaatteista, jotka vaikuttavat asahin
taustalla. Tämä vaatii jatkuvaa oman taitonsa tutkimista ja kehittämistä ja siinä
voi kokea edistyvänsä loputtomasti.

Voiko sitten asahissa nähdä leikin? Mielestäni voi. Asahin tapaisessakin liikunnassa leikki voi
olla perustava asenne, miten harjoitukseen suhtaudumme. Silloin keskitymme
liikkeeseen leikkinä, emmekä ota itseämme tai tekemistämme liian vakavasti.
Leikissä mitään leikin itsensä ulkopuolella olevia tavoitteita ei ole.
Tällainen leikinomainen suhtautuminen synnyttää tekemisen iloa ja hyvää mieltä.
Itseään ja tekemistään ei aina tarvitse ottaa turhan vakavasti. Myös liikkeillä
voi leikkiä. Kun kokemus asahissa karttuu, liikkeillä leikkiminen auttaa myös
synnyttämään uusia ja mielenkiintoisia liikevariaatioita.

Asahin terveysliikuntaulottuvuutta ei tarvitse enemmän
selittää. Se on ilmeisin ja itsestään selvin asahin tekemisen taso, josta
saavat iloa ja hyötyä käytännössä kaikki asahin harrastajat. Itse asiassa
kaikki muut edellä kuvaamani asahin tasot ovat sellaisia, että monet voivat
kokea ne vieraina ja terveysliikunnan taso on se, missä he haluavat nimenomaan
liikkua. Tämä on hyvä niin. Asahin syvyys ja sen monet edellä kuvaamani ulottuvuudet
tekevät siitä kuitenkin harjoituksen, jota voi soveltaa moneen lähtöön. Sitä
voi tehdä vain terveysliikuntana, mutta se taipuu helposti myös monien
ulottuvuuksiensa ansiosta vaikkapa terapian tai itsensä syvällisemmän
tutkimisen avuksi. Omissa asahin ohjaaja- ja jatkokoulutuksissani yritän antaa
monipuolisen kuvan kaikista näistä asahin ulottuvuuksista ja työskentelen
jatkuvasti kaikkien näiden asahin ulottuvuuksien kehittämiseksi.



Keppi-asahia voimatangolla

Asahi Posted on to, heinäkuu 18, 2019 14:05:10

Kun tekee asahia kepin kanssa, kepin painoon kiinnittää
huomiota välttämättä. On hyvä aloittaa kevyellä kepillä. Esimerkiksi joka
rautakaupasta löytää sopivia kevyitä harjanvarsia. Asahin liikesarjoissa ja
venytyssarjassa kepin painolla ei oikeastaan ole paljon merkitystä. Jos tekee
kepin pyöritysliikkeitä, voi huomata, että hieman painavampi keppi helpottaa
joitain liikkeitä, koska keppi pyrkii jatkamaan pyörimisliikettään.
Pyörimisliikkeen aiheuttama keskipakoisuusvoima vie liikettä eteenpäin. Tässä
yhteydessä tarkoitan painavammalla kepillä esimerkiksi 28 tai 32 millistä
puukeppiä. Normaalit harjanvarret saattava olla esimerkiksi 23 mm. Tällainenkin
ero tuntuu, kun kepin laittaa pyörimään.

Keppi-asahia tehdessä tulee kuitenkin myös mieleen, entä jos
keppi olisikin oikeasti vähän painavampi, vaikkapa muutaman kilon. Tällöin kyse
on painotangosta tai voimatangosta, joita saa ostaa eri painoisia väliltä 2 –
10 kg. Nyt pitää heti varoittaa, että voimatangon kanssa tehty asahi tuottaa
tietysti voimaharjoituksen ja siihen pätevät kaikki voimailuvälineillä
tehtävään harjoitukseen liittyvät lainalaisuudet ja myös riskit, jotka
liittyvät esimerkiksi vapailla painoilla harjoitteluun. Painoa ei esimerkiksi pidä pudottaa päähänsä.
Se on rautaa ja sattuu varmasti. Kun tämä on sanottu, voidaan kuitenkin
ajatusta painavammasta kepistä pohtia vähän tarkemmin.

Välineet kuten kuntopallo, painopallo ja voimatanko
asettuvat samaan kategoriaan. Kaikkien niiden avulla on mahdollista lisätä
voimisteluliikkeiden vastusta sopivan kokoisen painon avulla. Silloin
tarkoituksena on antaa keholle hallitusti lisähaastetta liikkeeseen niin, että
liikkeen suoritustapa ei kuitenkaan muutu. Monimutkaisiinkin liikkeisiin voidaan
ottaa mukaan lisävastusta tällaisilla välineillä. Usein tässä yhteydessä
puhutaan funktionaalisesta harjoittelusta, koska ajatuksena on, että kevyt lisäpaino
vahvistaa liikesuoritusta ja samalla vahvistaa kehon toiminnallista
suorituskykyä. Kuntouttavassa
fysioterapiassa käytetään usein vastaavia välineitä. Kyse siis ei ole mahdollisimman
suurista painoista tai ylipäätään maksimivoiman harjoitteista vaan kehon
toiminnallisen voiman harjoitteista. Asahiin liitettynä tämä tarkoittaa asahin
monimutkaisten liikkeiden tekemistä pienen lisävastuksen kanssa. Sopiva vastus vahvistaa parhaimmillaan koko
kehon toiminnallista voimaa. Tämän tyyppisessä harjoittelussa ei ole tarkoitus
käyttää isoja painoja, vaan itselle sopivan liikevastuksen antamaa painoa, joka
mahdollistaa liikkeen tekemisen oikealla liikemekaniikalla. Liian iso paino aiheuttaa
sen, että liikkeen voima otetaan pääasiassa paikallisilla lihaksilla, eikä koko
kehosta, niin kuin on asahissa tarkoitus. Voimavälineenä keppi on asahin
kannalta paras mahdollinen, koska voimakepillä asahia tehdessä voidaan helposti
toteuttaa kaikkia asahin perusperiaatteita: liikkeet voidaan tehdä koko
keholla, hallitusti ja hitaasti hengitysliikkeen kannattelemana.

Seuraavassa muutamia perusohjeita, joita suosittelen
noudatettavaksi:

– En suosittele voimatankoharjoittelua aivan aloittelijoille, vaan kokeneimmille
harrastajille, jotka hallitsevat jo kehon linjaukset, selän asennot, polvien
linjaukset, koko kehon liikemekaniikan jne.

– On tärkeää, että teet liikkeet koko kehon
liikemekaniikalla, niin kuin asahia on aina tarkoitus tehdä. Käteen otettu
keppi voi viedä huomion kehon oikeasta mekaniikasta ja liikettä tehdään vain
käsillä ja muu keho unohtuu. Kun kepillä on sitten vähän enemmän painoa vaikka
vain kilo tai kaksi, liikkeestä tulee helposti vain paikallisilla lihaksilla
tehtyä. Silloin liikkeen perustana oleva asahin liikemekaniikka katoaa. Tämä on
yksi ja tärkein syy, miksi en suosittele yhtään painavampaa keppiä
aloittelijalle. On ensin opeteltava asahin oikea liikkumisen tapa, että sen
päälle voi rakentaa voimakkaamman liikkeen.

– Pidä paino pienenä, 1-2 kg on hyvä.

– Sido selkä suoraksi ja tue keskusta kaikissa liikkeissä
niin kuin tekisit vapailla painoillakin.

– Tee selkäosion liikkeet hyvin hallitusti keskusta tuettuna
ja anna selän liikkeen olla pieni.

– Ole tietoinen myös olkanivelistäsi äläkä vie liikettä
liikelaajuuden yli. Painavampi keppi vie helposti liikettä mennessään. Ole
tietoinen tästä.

– Tee liikkeet korostetun hitaasti ja hallitusti syvän
hengityksen kannattelemana ja pysy huolellisesti liikkuvuutesi puitteessa.

– Älä tee liikettä, jos se aiheuttaa kipua. Tämä pätee
kaiken asahin suhteen. Kuuntelemme aina huolellisesti omaa kehoamme ja liikumme
sen rajoitusten, mutta myös mahdollisuuksien mukaan.

– Älä unohda mitään asahin perusperiaatteita, vaikka
kädessäsi on keppi tai hieman painavampi voimatanko. Pidä asahi asahina
välineestä riippumatta.

– Ole varovainen, jos teet keppi-asahin pyöritysliikkeitä
voimatangolla. Ne voivat olla ranteellesi liian rasittavia.

– Ole voimatangon kanssa ylipäätään hyvin varovainen, että
et särje sillä itseäsi, harjoituskavereitasi tai ympäristöäsi.

Lue edellä annetut ohjeet huolella ja noudata niitä.
Sitten voitkin ottaa vähän rennommin. Voimatankoja käytetään erilaisissa
keppijumpissa, aerobicissa ja esimerkiksi fysioterapeuttisena apuvälineenä. Ei
asiassa sen kummemmasta ole kyse. Googlaa ”voimatanko, harjoituksia” niin saat
hyvän kuvan välineen käytöstä yleisemmin. Tässä linkki yhteen oppaaseen: https://www.treenikauppa.fi/treenioppaat/kuinka-harjoitella-aerobic-painotangolla-oikein.html
Keppi-asahin ensimmäisesta sarjasta on
hyvä aloittaa! Esimerkki videolla, missä teen pari toistoa per liike kolmen
kilon voimatangolla. Vaikka käsissäsi on muutaman kilon tanko, pidä silti asahi
asahina ja pyri noudattamaan liikkeissä kaikkia asahin periaatteita. Pääset videoon klikkaamalla alla olevaa kuvaa.



Seuraava »