Kun harjoitamme kehoamme, käymme esimerkiksi lenkillä, emme
yleensä ajattele harjoitusta mielen harjoituksena. Ylipäätään mielen
harjoittamisen näkökulma on meille lännessä vaikea. Olemme kyllä tottuneet
harjoittamaan ruumistamme, joka siis nähdään mielen vastakohtana, emmekä
yleensä yhdistä ruumiinharjoitusta mielen harjoittamiseen. Meillä voi olla
jokin hämärä intuitio siitä, että kehon harjoittaminen liittyy tahtoon ja
tahdonvoimaan ja että tahdon kautta kehon harjoittamisella ja mielen
harjoittamisella voi olla yhteys.  

On mielenkiintoista huomata, millaisia mielen tekniikoita
käytämme irrottaaksemme itsemme vielä perusteellisemmin ruumiistamme –
nimenomaan fyysisen harjoituksen aikana. Hyvän esimerkin tästä tarjoavat
kuntosalien valtavat screenit kuntopyörien tai cross-training –laitteiden edessä.
Harjoituksen aikana ei vain kuunnella musiikkia vaan katsotaan musiikkivideota
tai elokuvaa. Kun huomio suunnataan tällä tavoin kehon ulkopuolelle elokuvan
juoneen tai screenin maisemiin, emme edes huomaa, miltä harjoitus tuntuu
kehossa. Tämä on tarkoituskin. Kun suuntaamme huomion kehon ulkopuolelle,
voimme ottaa vastaan rasitusta helpommin. Kehon harjoitus tulee suoritettua
siinä samalla, kun olemme katsoneet elokuvan. Kyse on kohtuullisen
täydellisestä irtaantumisesta kehosta rasituksen aikana. Kyse on mielen
tekniikasta, jolla tavallaan vahvistamme ruumis-sielu dualismiamme. Kehoa on
helpompi kurittaa, kun suuntaamme mielemme muualle. Kyse on myös mielen
tekniikasta, jolla kova fyysinen rasitus on helpompaa ottaa vastaan.

Mutta voimme ottaa monta muutakin mielen asennetta
harjoitukseen – tietoisesti – riippuen harjoituksen päämäärästä. Olen
kirjoittanut tästä muualla enemmän asahi-kävelyn yhteydessä, enkä mene tähän
tässä syvempään. Totean vain, että voimme käyttää myös mielen tekniikkaa, jossa
pyrimme aistimaan tarkasti kehon tuntemuksia, suuntaamme siis huomiomme
kehomielemme sisäisiin kokemuksiin. Tämä mielen tekniikka avaa meille uusia
kokemuksia kehomielestämme. Huomion suuntaaminen kehotietoisuuteen voi avata
mielenkiintoisia kokemuksia esimerkiksi siitä, miten keho tasapainottaa itseään
monimutkaisten liikkeiden aikana. Pelkkä juoksuaskel ja sen kuunteleminen voi
avata kokemuksen, miten kädet ja ylävartalo hienovaraisesti ja tarkasti tekee
monimutkaiset vastaliikkeensä, jotta tasapaino juostessa säilyy. On
mielenkiintoista seurata vaikkapa vasemman jalan ja oikean käden yhteistyötä. Yleisemmin
tällainen liikkeen tutkiskelu avaa kehomme rakennetietoisuutta,  asentotietoisuutta ja muita
kehotietoisuutemme ulottuvuuksia.

Juoksuaskeleen ja hengityksen tietoinen yhdistäminen on yksi harjoitus.
Voimmme esimerkiksi laskea neljä askelta uloshengitykseen ja kaksi
sisäänhengitykseen. Tässä teemme itse asiassa ”istumista juostessa”.  Yi quanin harrastajille tällainen ilmaisu on
tuttu. Yi quanissahan teemme seisomisharjolitusta myös istuen, maaten, kävellen,
jopa juosten