Asahissa on paljon periaatteita ja niitä kuvaavia
käsitteitä, joita on vaikea ymmärtää, jos asiaa katsoo länsimaisen liikunnan
näkökulmasta. Yksi näistä on ”voima-asahin” taustalla oleva harjoitusperiaate.
Voimasta meille tulee ensimmäiseksi mieleen, miten sitä kehitetään
painoharjoittelulla. Otetaan paino käteen ja tehdään jokin liike. Asahin
liikkeitäkin voidaan tehdä painon kanssa, mutta silloin kyse on tavallisesta
länsimaisesta voimaharjoittelusta. Asahin näkökulma on syvempi.

Asahin kolmannen sarjan kolmas ”rentousliike” antaa tästä
mallinomaisen esimerkin. Siinä kuvitellaan liikettä vastustava kuminauha, jota
venyttämällä saadaan aikaan kehon jännitys- ja rentoustilan vaihtelu. Vastus
liikkeeseen otetaan siis mielikuvan avulla kehon sisältä, ei ulkoisilla
painoilla. Tämä on aivan oma voimanharjoittelun menetelmänsä, jota on kehitetty
erityisesti kiinalaisissa kamppailutaidoissa. Sen perusta on satoja vuosia
sitten Shaolin-pohjaisissa kamppailutaidoissa kehitetty voimaa tuottava
qigong-menetelmä yijinjing. Sama voimanhankintamenetelmä on edelleen näkyvissä
joissakin karaten liikesarjoissa, joissa myös työskennellään kehon sisäisesti
tuotettua vastusta vasten. Samoin yi quan menetelmä perustuu pitkälti tähän
tapaan tutkia jännityksen ja rentouden vaikutusta kehossa.

Toin tämän periaatteen asahiin, koska se oli minusta menetelmänä
eräänlainen sisäisen voimantuoton äiti. Tosin länsimaisen liikunnan
viitekehyksessä sitä on vaikea tulkita, jos siitä ei ole kokemusta. Yleensä meillä
on kokemusta vain ulkoisesta painosta ja sen avulla työskentelystä.

Kun työnnän autoa ojasta, mitä tämä tilanne minulta vaatii.
Ainakin kolme asiaa: 1. kehoni hyvän linjauksen niin, että jalkojen voima voi
siirtyä mahdollisimman suoraan vartalon kautta käsiin; 2. taidon tuottaa voimaa
koko kehosta, sen ”kolmesta jousistosta”, jalat, vartalo, kädet; 3. taidon tai
kyvyn jännittää koko keho maksimaalisesti tuottamaan voimaa. Asahin perusliikesarjoissa
harjoitellaan aina kahta ensimmäistä periaatetta: linjausta ja koko kehon
liikkeen taitoa. Kolmatta periaatetta harjoitetaan selkeästi ja
systemaattisesti vain kolmannen sarjan rentousosion kolmannessa liikkeessä.
Syvä-asahin voima-harjoituksissa tutkimme ja harjoittelemme tätä periaatetta
tarkemmin ja enemmän. Kyse on siis voiman vapauttamisesta. Voima vapautuu
työntöön tai kamppailutaidoissa iskuun koko kehon liike-energian ja jännityksen
tuloksena.

Suhteessa siihen, miten lihastoimintaketjut jännittyessään
käyttäytyvät, voidaan erottaa kolme voimaharjoittelun tapaa: 1. Liike on
konsentrinen, jolloin lihas supistuessaan lyhenee. Tarkemmin pitäisi puhua koko
kehon läpi kulkevista lihasjännekalvoketjuista, mutta yksinkertaistan nyt asiaa
ja katson sitä vain lyhyeltä matkalta. Normaali painoharjoittelu on tätä.
Hauiskäännössä hauislihas jännittyy ja lyhenee. 2. Liike on isometrinen,
jolloin lihas supistuessaan ei muuta pituuttaan. Tätä harjoitustapaa tehdään
voimaharjoituksena vähän. Eniten sitä ehkä käytetään kuntoutuksen puolella.
Aasialaisissa kamppailutaidoissa tosin sitäkin käytetään systemaattisesti
esimerkiksi seisomalla pitkiä aikoja syvissä asennoissa (ratsastusasento,
jousipyssyasento). 3. Liike on eksentrinen eli lihas jännittyy mutta samalla
pitenee. Todellisuudessa edellä kuvatut vaiheet ovat jatkuvasti käytössä kun
vaikkapa kävelemme, puhutaan venymis-lyhenemis –syklistä, jossa on myös
hetkellinen isometrinen vaihe.

Asahin voimaharjoittelu perustuu tähän kolmanteen tapaan eli
kyseessä on eksentrinen liike, jossa lihas jännittyy ja pitenee, mutta tämä
lihaksen jännittyminen ja piteneminen ei aiheudu ulkoisesta painosta vaan se
saadaan aikaan nk. antagonistisilla eli vastakkaisilla lihaksilla. Nämä
lihakset aktivoidaan työskentelemään käyttämällä esimerkiksi kuminauhan
mielikuvaa, jota ”vasten” liike tehdään.

Mitä siis asahin kolmannen sarjan rentousliikkeen alussa
tapahtuu? Otan mielikuvan, että kaulani takaa kulkee iso kumirengas, jonka
sisään asetan myös kämmeneni. Samanlainen kumirengas kulkee koko kehoni ympäri
jalkapohjista päälakeen. Tarkastelen nyt vain käsien liikettä. Työntäessäni
käsilläni kumirengasta kireämmäksi ojentajalihakseni supistuu (ja siihen
liittyvä koko ketju). Kumirenkaan mielikuva ja ajatus vastuksesta jännittää
samalla myös hauislihakseni (ja siihen liittyvän koko ketjun), joka siis
jännittyessään nyt pitenee (eksentrinen liike). Tunnen sen elastisena
vastuksena liikkeessä. Vastakkainen lihastoimintaketju eli antagonistiset
lihakset ottavat liikettä vastaan ja jännittyessään venyvät, joka tuntuu
elastiselta, kuminauhamaiselta liikelaadulta. Kun sitten peruutan liikkeessä,
annan jännityksen laueta, koko systeemi taas rentoutuu. Kun taas toistan
liikkeen, koen liikkeessä elastisen vastuksen.
Sama tapahtuu koko kehon alueella kiristäessäni koko kehon ympäri
kulkevaa kumirengasta. Näin saan
harjoiteltua jännityksen ja rentouden vaihtelua koko kehossa ja siihen
liittyvää koko kehon läpi kulkevaa elastista voimaa. Urheilussa tätä kutsutaan
plyometriseksi harjoitukseksi. Urheilupuolella tällainen sykli tosin tuotetaan
ulkoisella voimalla, joko kehon painolla tai ulkoisella painolla. Kuntopallon
heittoharjoitus on tällainen plyometrinen harjoitus tai vaikkapa punnerrus, jossa kämmenet lyödään yhteen punnerrusten välissä.

Käsittelen näitä ”voima-asahin” periaatteita tarkemmin
kahdessa asahi-kirjassani: Asahi – tietoisen liikkeen taito ja Asahi II –
syväsukellus kehomieleen. Syvä-asahin teemakoulutuksissa perehdymme tähän periaatteeseen myös tarkemmin.