”Niska-hartia –osio.
1. Hartianpyöritys. Hartian pyörittäminen tai itse asiassa minkä kehon osan
tahansa pyörittäminen koko kehon liikemekaniikalla oli asia, jota olin paljon
harjoitellut taijin yhteydessä. Erityisesti chen-tyylin nk. ”silk reeling
excersice” (chan si gong) on tämän harjoituksen taustalla.”

On hartian pyöritystä ja hartian pyöritystä.

Muistan yhden leirin Jalamon Ilpon salilta Turusta, missä
eräs kiinalainen opettaja pyysi minua näyttämään vähän taiji-liikesarjani
alkua. Aika taisi olla 90-luvun puolta väliä. Leiri oli muistaakseni karate-leiri, mutta
opettaja oli sekä karaten että Yang-tyylin taijin opettaja. Tein työtä
käskettyäni ja näytin muutaman liikkeen. Hänen kommenttinsa oli jäätävä: ”This
is not taiji, this is taiji-mechanics.” Olin kuitenkin aika tyytyväinen hänen
kommenttiinsa, koska tuolloin pyrin kovasti ymmärtämään juuri taijin
mekaniikkaa, ja se näkyi läpi. Kokenut taijin tekijä pystyy toteuttamaan taijin
mekaaniset periaatteet niin pieninä ja sisäisinä, että niitä on miltei mahdoton
havaita. Tämä on myös se syy, miksi niitä on myös niin vaikea oppia, varsinkin
kun kiinalaisessa opetustavassa ei paljon selitetä, vain tehdään.

90-luvulla saattoi jo netistä löytää artikkeleita monista
taijihin liittyvistä teemoista. Silloin tosin ei ollut Googlea, käytettiin Alta
Vistaa ja muita hakukoneita. Löysin
netin kautta Mike Sigmanin ja hänen taijin mekaniikkaa käsittelevät
artikkelinsa. Ne olivat tuohon aikaan poikkeuksellisia. Niissä Sigman pyrki
avaamaan kiinalaisia käsitteitä länsimaisen mekaniikan ja fysiikan avulla.
Erityisesti hän pyrki selittämään taijissa keskeistä ”peng” –käsitettä kehoon kohdistuvien voimien
ja niiden suuntaa kuvaavien vektorien avulla.
Hän kuvasi, miten parin työntövoima otetaan vastaan manipuloimalla hänen
voimansa vektorien suuntaa ja ohjaamalla ne oman kehon kautta jaloista
maahan. Tuohon aikaan tämä oli
radikaalia, koska kiinalaiset eivät koskaan selittäneet käsitteitään näin.
Yleensäkään he eivät selittäneet, vaan näyttivät. Minua Sigmanin analyysit
auttoivat paljon ymmärtämään koko kehon liikemekaniikkaa, mitä taijissa ja itse
asiassa muissakin kamppailutaidoissa pyrittiin toteuttamaan. Koko 90-luvun pyrin ymmärtämään kiinalaisiin
ja japanilaisiin kamppailutaitoihin liittyvää mekaniikkaa ja voimantuottoa ja
kirjoitin teemasta paljon. Zen-karate –kirjassani käsittelin tätä teemaa
karaten kannalta ja Zenshindojon Huomioita-lehteen kirjoitin useita tätä teemaa
käsitteleviä artikkeleita. Sitä mukaan kun aloin asia ymmärtämään pyrin sitä
myös opettamaan. Pidin tuohon aikaan paljon parin päivän mittaisia ”sisäisen
voiman mekaniikkaa” käsitteleviä leirejä kamppailutaitojen harrastajille.

Jossain vaiheessa hakeuduin myös yhdelle Mike Sigmanin
leirille, jonka hän piti Lontoossa. Jos oikein muistan, siellä teimme myös
chen-tyylin ”silk reeling” (chan si gong) –harjoituksia. Peng-linja piti oppia
säilyttämään liikkeen joka pisteen aikana. Liike saattoi olla käden, hartian
tai vaikka lonkkanivelen pyöritys. Ideana oli että jos pari työntää
pyöritysliikkeen aikana sinua, niin opit pitämään hänen voimansa maahan
suunnattuna ympyräliikkeen jokaisesta pisteestä. Samalla opit ottamaan koko
kehon voiman maasta asti liikkeen jokaiseen pisteeseen. Tällä idealla asahinkin
hartianpyöritys tulisi tehdä.

”Silk reeling” tarkoittaa silkkilangan kelausta tai
puolausta silkkitoukan kotelosta. Silkkilanka on hyvin ohutta, jolloin liikkeen
pitää olla tasaista ja jatkuvaa ilman pysähdyksiä, jotta lanka ei katkeaisi.
Tällaista pitäisi olla myös taijin/ asahin liikkeen. Samalla liikkeen tulee olla koko kehon
liikettä jaloista vartalon kautta käsiin.

Itseltäni meni kymmenkunta vuotta harjoitusta ja tutkimusta,
että opin tämän liikkumisen tavan. Koko tämä ”sisäisen voiman mekaniikka”
löytyy nyt asahin liikkeiden taustalta. Nyt puhun ”kokemuksellisesta
biomekaniikasta”, millä tarkoitan samaa asiaa, mutta korostan asian
kokemuksellista luonnetta. Tätäkään
asahin periaatetta ei tulisi ottaa liian kevyesti. Hartiaakin voi pyörittää siis
monella tavalla.

”Simpukkaliike. Kehitin sen avautumisen ja sulkeutumisen
taidon opettamiseksi. Zen-karate -kirjassani yritin opettaa tätä avautumisen ja
sulkeutumisen mekaniikkaa karateihmisille.”

Tämä on oikeastaan jatkoa tuohon
edelliseen tarinaan. Taijin ”klassikoissa” todetaan, että ”on vain avautuminen
ja sulkeutuminen, yin ja yang”. Muistan
joskus 90-luvun lopussa kysyneeni Zhangilta, yi quan –opettajaltamme, miten
avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet kuvaavat yi quania. En enää tarkasti
muista hänen vastaustaan, mutta idean muistan: siinä on kaikki. Kaikkien
kamppailutaitojen perusmekaniikka voidaan kiteyttää noihin käsitteisiin. Se
tarkoittaa silloin sitä, että jos ei ymmärrä avautumisen ja sulkeutumisen
periaatteita, ei myöskään ymmärrä koko kehon liikkeen mekaniikkaa.

Mutta jotta voidaan sanoa, että
jokin liike on avautuva tai sulkeutuva, pitää ymmärtää, mikä avautuu ja mikä
sulkeutuu. Pitää olla mielessä malli, johon nämä käsitteet liittyvät. Olen
kirjoittanut tästä asahi- kirjoissani ja esimerkiksi blogi-sarjassani ”Asahi ja
kokemuksellinen biomekaniikka” . Koska ihmisen keho on niin monimutkainen,
malleja voi olla monia. Itse käytän sekä ”kolmen jousen mallia” että
”vipuvarsimallia”. [Ks. blogi.] Toisen mallin avulla on helpompi selittää
joitain liikkeitä kuin toisen. Asian tekee vielä monimutkaisemmaksi se, että
kehon kolme ”jousta” voivat olla yhtä aikaa erilaisessa liikkeessä: yksi jousi
voi avautua samalla kun kaksi muuta jousta sulkeutuvat jne.

Kehitin simpukkaliikkeen
yhdenlaiseksi avautumisen ja sulkeutumisen periaatteiden malliksi. Nyt
jälkikäteen pitää todeta, että taisin tehdä siitä liian monimutkaisen, koska
liikkeessä käsien ja selän sulkeutuminen ja avautuminen ovat selkeitä, mutta
käsien liike voidaan tehdä monella erilaisella avautumisen ja sulkeutumisen
idealla. Toisaalta se ei haittaa, vaan antaa tekijälle mahdollisuuden tiedostaa
vielä tarkemmin käsien liikkeiden vaiheita. Teimme tämän liikkeen asahin
alkuaikoina aika pystystä, siis vajoamis- ja sulkeutumisvaiheessa emme menneet
kovin alas. Itse teen nykyään liikkeen laajempana ja vajoan syvään alas, jotta
jalatkin saavat liikkeessä hyvän voimaharjoituksen. Jos liikkeen tekee lyhyempänä, on mahdollista
antaa kaikkien jousien avautua ja sulkeutua yhtä aikaa.

Tähän vielä lopuksi vähän
googlaamista vaativa asahi-koan: sulkeutuminen = fleksio + adduktio +
sisärotaatio; avautuminen = ekstensio + abduktio + ulkorotaatio.

”Päänkääntö. Tämä on suoraan ba-duan-jin –sarjan liike.”

Perustin asahin ensimmäisen sarjan
ensimmäisen suunnitelman kiinalaiseen ba-duan-jin – liikesarjaan. Olin oppinut
sen zen-opettajani Engaku Tainon Italian
Orvietossa sijaitsevassa zen-luostarissa, kuten olen jo kertonut. Ba-duan jin on yksi Kiinan tunnetuimmista
qigongin muodoista. Kiinassa on satoja qigong-koulukuntia, jotka jakautuvat
karkeasti kolmeen luokkaan harjoituksen päämäärän mukaan. On olemassa
terveydellisiä, kamppailutaitoihin liittyviä ja uskontoihin liittyviä qigongin
muotoja tai koulukuntia. Ba-duan-jin on tyypillinen terveysharjoitus, vaikka
siinä onkin joitakin kamppailullisia ulottuvuuksia. Tainon kanssa teimme sitä
zen-harjoituksena eli puhtaasti liikemeditaationa.

Ba-duan-jin tarkoittaa ”kahdeksaa
brokadia” eli kauniisti kirjailtua silkkikangasta. Liikkeitä sarjassa on siis kahdeksan.
Kyseessä on erittäin vanha harjoitus. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät jo
1100-luvulta. Koska kyseessä on jo noin 1000 vuotta vanha harjoitus, siitä on
olemassa lukemattomia versioita. Jokaisesta liikkeestä on huimasti erilaisia variaatioita.

Kirjoitin kirjan ”Taiji – liikettä
hiljaisuudessa, hiljaisuutta liikkeessä” vuonna 1989. Esittelin siinä taijin
24-askeleen liikesarjan, mutta myös Tainolta oppimani version ba-duan-jin
–liikesarjasta. Teimme sitä taiji-tunneilla ja opetin sen myös
karateoppilailleni. En saanut kaikkia kahdeksaa ba-duan-jinin liikettä asahin
perusliikesarjaan, koska muut asahin työryhmän jäsenistä (Ilpo, Ykä ja Keijo)
pitivät liikkeitä liian vaikeina, mutta neljä nykyisistä asahin perussarjan
liikkeista ovat siitä peräisin, joista yksi on tämä päänkääntöliike.

Kyseessä on neljäs ba-duan-jinin
liike ”Käännä pääsi ja katso taakse.” Alkuperäinen liike ei sisällä jalkojen ja
selän avautuvia ja sulkeutuvia liikkeitä. Lisäsin ne siihen, jotta liike
noudattaisi ”sisäisen voiman mekaniikkaa”. Pään kiertovenytykseen ja käsien ja
vartalon venytykseen tuli luonnollisesti ojentuva ja avautuva liike. Tästä
loogisesti seurasi, että välivaihe on sulkeutuva ja vajoava. Alun perin opetin
ja tein tämän liikkeen kädet niin kuin olin sen itse oppinut Tainolta, jolloin
kädet nousevat ylös käden sisäsyrjät, siis peukalon puoleiset syrjät ylöspäin
ja laskevat kämmenet alaspäin. Muut rupesivat tekemään sitä samalla käsien
liikkeellä kuin teimme hengityksen lyhyen tasausliikkeen. Ero oli pieni ja
annoin olla.

Löysin netistä liikkeelle nimeksi
myös ”Viisas pöllö kääntää päänsä ja katsoo taakse.” Tästä muistui mieleeni
eräs asahi-ohjaajien koulutus, missä eräs osallistuja kertoi lähteneensä
edellisestä koulutuksesta kotiinsa autolla ja hän oli matkalla huomannut, miten
niska oli täysin vapaa ja pää kääntyi kuin pöllöllä. Tämä olisi varmaan ”asahia
autoilijoille” –sarjan perusliike.

”Selkäosio. 1. Kierto ja työntö. Alkuperäisessä
suunnitelmassani simpukkaliike oli ainoa selkäliike. Päätimme, että jokaisessa
osiossa on kolme liikettä, joten piti miettiä kolme selkäliikettä.
Ensimmäiseksi liikkeeksi tuli Ilpon jostakin hänen qigong-sarjastaan poimima
liike. Alun perin siihen liittyi kierron lisäksi sivutaivutus taakse, kun pallo
työnnettiin yläviistoon taakse. Yhtäaikainen takataivutus ja kierto eivät ole
terveellisiä selälle ja liikettä muutettiin niin, että jätettiin takataivutus pois.
2. Sivutaivutus ja 3. Pallon kierto.
Nämä tulivat ba-duan-gin liikesarjan yhdestä monimutkaisesta liikkeestä, joka
päätettiin jakaa kahtia: sivutaivutukseen ja pallon kiertoon. Alkuperäisessä
ba-duan-gin liikkeessä sivutaivutus tehdään kurottamalla vuorotellen kumpaakin
kättä korkealle ylös. Siitä muodostui sivutaivutus. Pallon kiertoliike on sama
kun osa tästä ba-duan-gin liikkeestä.”

Käsittelen tässä kaikki
selkäliikkeet yhdessä nipussa, koska ensimmäisen liikkeen historiallista
taustaa en tunne. Ilpo ehdotti tätä liikettä ja se muistaakseni perustui
johonkin Ilpon oppimaan qigong-sarjaan, jota en tarkemmin muista. Kaksi
seuraavaa selkäliikettä, selän sivutaivutus ja selän kierto tulivat Tainolta
oppimastani ba-duan-jinin liikkeestä. Kyseessä oli ba-tuan-jinin kuudes liike
”Ojenna kätesi maata kohti ja tartu varpaisiin.” Liike sellaisena kuin sen
esittelin oli työryhmän mukaan liian vaikea ja päädyimme jakamaan sen kahtia:
sivutaivutukseen ja vartalon kiertoon. Olen liittänyt alkuperäisen käsien ylöskurottamisliikkeen
asahin tuoliversion selkäsarjaan. Teimme aikoja sitten myös asahin
”toimistoversion”, jossa selän sivutaivutus tehdään myös näin eli vuorotellen
ylös kurottaen ja kylkeä venyttäen. Napataan omena korkean puun oksasta.

Asahin taustaa, osa 17

”Tasapaino-osio. 1.
Piirrä jalalla ympyrää. Alkuperäinen ehdotukseni oli yi quan –askel. 2.
Noustaan päkiöille ja venytetään. Tämä liike oli taas suoraan ba-duan-jin
–sarjasta. 3. Pallon nosto ja venytys. Keijo ehdotti tätä liikettä. Hän oli
tehnyt sitä tai vastaavaa jo aiemmin karaten yhteydessä.”

Tämä tarina
läheneekin sitten loppuaan. Olemme jo asahin perussarjan viimeisessä osiossa,
joka koostuu kahdesta tasapainoliikkeestä ja yhdestä venytyksestä.
Alkuperäisessä suunnitelmassani asahin ensimmänen taso sisälsi kuusi erillistä
osiota, joista yksi oli ”terveyskävely”. Monet kiinalaiset qigong-koulut
sisältävät erilaisia askellusharjoituksia. Hidas askel on myös taijin ja yi
quanin yksi perustava harjoitusmenetelmä. Kummassakin lajissa askel erotetaan
yleensä omaksi harjoituksekseen ja sitä tehdään myös irrallaan muista
harjoituksista ja muodoista. Hidas askel opettaa välttämättä hyvää tasapainoa
ja vahvistaa jalkoja, koska siinä joutuu välttämättä seisomaan pitkiä aikoja
yhdellä jalalla. Koko taijin liikesarja on jatkuvaa seisomista yhdellä jalalla,
koska askellus on niin hidasta. Ehdotin asahiin myös tällaista
askelharjoitusta. Koska asahista tuli lopulta paikallaan tehtävä
liikekokonaisuus, liikkuva askeltaminen ei siihen soveltunut. Ehdotinkin
tilalle yi quanin ideaa paikallaan tehtävästä askeleesta, missä otetaan askel,
mutta palautetaan jalka saman tien sivukautta takaisin, jolloin tuloksena on
jalan ympyräliike. Liikkeessä kädet ovat sivuilla ja pitävät kiinni ikään kuin
kaiteista. Keijon ajatuksesta lisäsimme liikkeeseen käsien ympyräliikkeen ja
liike oli valmis.

Toinen tasapainoliike, päkiöille nousu, tuli jälleen
ehdottamastani ba-duan-jin –sarjasta. Ilpo ehdotti liikkeen alkuun keinahdusta
kantapäille, joka otettiin mukaan ja liike oli valmis. Kolmas liike, venytys,
oli Keijon ehdotus. Otimme siihen mukaan pallon noston ensimmäisestä
selkäliikkeestä ja sen perään Keijon karate-harjoituksissaan käyttämän askeleen
ja venytyksen. Näin tämäkin liike oli sitten valmis.

Liikesarja päätyy seisomiseen kannatellen palloa vatsan
edessä. Alkuperäinen ehdotukseni oli, että ensimmäisen tason sarja päättyisi
seisomiseen wu-chi-asennossa, mikä on esimerkiksi taijin perusseisonta ja myös
oma qigong-menetelmänsä, wu-chi qigong. Toiselle tasolle suunnitelmiini oli
kuvattu seisominen pallo vatsan edessä, niin kuin teemme yi quanissa. Viimeisen
laajan hengitysliikkeen jälkeen oli kuitenkin luontevaa jäädä siitä
kannattelemaan suoraan palloa vatsan edessä, jolloin pallon kannattelu siirtyi
perussarjan viimeiseksi liikkeeksi.

Nyt kun olen alkanut pitämään asahin jatko-koulutuksissa mm.
”Asahi ja tietoisuustaidot” päivää, niin oli mielenkiintoista löytää aivan
ensimmäisestä asahi-suunnitelmastani (11.12.2004) viimeisenä kohtana otsikko
”Istu alas ja kuuntele kehoasi ja mieltäsi”. Suunnitelmaan olen kirjoittanut
tälle kohtaa: ” Sisältää hengitysharjoituksia, mielen keskittämisen
harjoituksia ja kehon kuuntelemisen harjoituksia: 1. Laske hengityksiä; 2.
Laske vain joka toinen hengitys; 3. Kuuntele hengitystä; 4. Kuuntele kehon lämpöä
ja elinvoimaa.” Eli suhteellisen normaalit zazenin ohjeet.