Uusin asahi-kirjani alkaa olla valmis. Vielä pitää ottaa kuvat ja löytää kustantaja. Tuo prosessi saattaa vielä kestää vuoden verran, mutta suurin työ on nyt takana. Alla kirjan johdanto, josta selviää kirjan sisältö, joka tuskin enää paljon muutuu.

Johdanto

Tämä kirja on jatkoa kahdelle edelliselle asahia
käsitteleville kirjoilleni: Asahi –
tietoisen liikkeen taito
(Docendo 2014) ja Asahi II – syväsukellus kehomieleen (Docendo 2016). Asahi-menetelmä
perustuu kolmeen liikesarjaan, joista kahta ensimmäistä käsittelin
perusteellisesti edellä mainituissa kirjoissa. Tässä kirjassa syvennyn
tarkemmin asahin kolmanteen liikesarjaan. Kuvaan kirjan ensimmäisessä luvussa jokaisen
liikkeen kuudesta näkökulmasta tai tasosta. Perusteissa
tarkastelen liikettä aloittelijan näkökulmasta. Annan liikkeen suorittamisen perusohjeet.
Sen jälkeen syvennyn liikkeiden yksityiskohtiin,
jotka tulevat tärkeiksi, kun asahia on harrastettu vähän pidemmän aikaa.
Kolmanneksi osiossa mieli mukaan,
annan vinkkejä, miten voi paremmin pitää huomion suunnattuna liikkeiden
yksityiskohtiin ja liikekokemukseen. Tämä asahin taso, missä keskitytään
erityisesti huomion suuntaamiseen ja mielen harjoittamiseen, käy tärkeämmäksi,
kun harrastaja edelleen etenee asahi-taidossaan. Neljänneksi kuvaan liikkeelle
yhden tai useamman liikevariaation. Liikkeiden variaatiot auttavat ymmärtämään
perusliikettä, mutta tuovat mukanaan harjoitteluun myös vaihtelua. Ne opettavat
myös analysoimaan asahin liikkeitä ja osoittavat kohti asahin luoviakin
liikemahdollisuuksia. Viidenneksi annan opettajille ohjeita liikkeiden
kohdista, mitkä saattavat olla harrastajille vaikeita. Kuudenneksi ja
viimeiseksi olen kirjoittanut jokaiseen liikkeeseen liittyen muutaman
runonomaisen säkeen, eräänlaisen arvoituksen, jonka avulla asahin harrastaja
voi vielä pyrkiä syventämään ymmärrystään asahin syvemmistä tasoista. Asahi ei
ole vain terveysliikuntaa, vaan se on monitasoinen ja harjoituksen myötä
jatkuvasti syvenevä somaattinen menetelmä, joka antaa harrastajalleen
terveyttä, mutta myös kehon hyvään kannatteluun ja voimantuottoon liittyviä
taitoja.

Kirjan toisessa luvussa palaan asahin liikeperiaatteisiin.
Olen käsitellyt niitä kaikkia jo aiemmissa kirjoissa, mutta nyt annan jokaiseen
periaatteeseen liittyvän liikesarjan. Nämä periaatteisiin liittyvät liikesarjat
toimivat samalla tavalla kuin asahin varsinaisetkin sarjat, antavat mallin ja
muistille tuen, jonka avulla periaatteita on helppo opetella ja kerrata. Ilman
näitä liikeperiaatteita ja niiden noudattamista asahi kadottaa luonteensa ja
muuttuu pelkäksi terveysjumpaksi. Olen tässä luvussa ajatellut erityisesti asahin
opettajia, joilla on haastava tehtävä opettaa liikuntaa, joka näyttää päällisin
puolin helpolta, mutta jonka oikeaoppinen tekeminen vaatii vuosien työn. Asahi
ei ole vain fyysisten liikkeiden suorittamista, jotta saisimme niiden
terveysvaikutukset, vaan se on taito, jossa opetellaan monia syvällisiä kehon
hyvään linjaukseen ja kannatteluun sekä voimantuottoon ja huomion suuntaamiseen
liittyviä periaatteita. Asahi on ensisijaisesti taito ja liikekokemus, mikä
syntyy asahin liikkeiden ja niiden taustalla olevien periaatteiden
saumattomasta yhteydestä. Tämä luku antaa erityisesti asahin ohjaajille
työkaluja näiden periaatteiden opettamiseen ja omaksumiseen, mutta myös
edistyneet asahin harrastajat saavat luvusta välineitä oman asahi-taitonsa
kehittämiseen.

Kolmannessa luvussa keskityn asahiin tietoisen liikkeen
näkökulmasta. On monia tapoja harjoittaa liikkeen ja kehon aistimisen avulla
huomion suuntaamista. Tämä asahin taso liittää asahin vanhoihin joogan,
qigongin tai taijin tapaisiin vanhoihin meditatiivisiin perinteisiin. Yhdellä
tasolla asahi on yksi liikemeditaation muoto. Olen käsitellyt kehomielen
harjoittamista tietoisuustaitojen näkökulmasta tarkemmin kirjassani Mindfulness – tietoisuuden harjoittamisen
taito
(Docendo 2013), johon tästä teemasta kiinnostuneiden lukijoiden
kannattaa tutustua. Tuossa kirjassa pyrin antamaan laajemman historiallisen ja
filosofisen viitekehyksen siitä, mihin tällainen kokonaisvaltainen kehon ja
mielen harjoittaminen yleisemmin liittyy. Kysehän on yhdestä itsensä tutkimisen
ja itsensä kasvattamisen tavasta. Harjoittamalla kehomieltään ihminen pyrkii
aina ymmärtämään paremmin itseään ja ihmisenä olemista yleisemmin. Tässä
kirjassa näkökulmani on tekninen. Annan tässä luvussa useita konkreettisia
tapoja, miten mieli pidetään kohdistuneena kehon liikkeeseen ja sen
vivahteisiin.

Tietoiseen liikkeeseen liittyy kaksi perustavaa näkökulmaa,
joita kumpaakin käsittelen tässä luvussa. Ne ovat (1) tietoisuus liikkeestä ja
(2) liikkeen sisäinen kontrolli. Liiketietoisuus tarkoittaa, että aistimme
liikkeen tuntemusta liikeradan jokaisessa pisteessä. Liikkeen aistiminen, kehon
”kinestesia” on ikään kuin kartta, josta voimme oppia näkemään aina pienempiä
ja pienempiä yksityiskohtia. Se tekee tietoisen liikkeen harjoittamisen
erittäin mielenkiintoiseksi ja motivoivaksi. Liikekokemus on siis syvenevä.
Liikkeen sisäisellä kontrollilla tarkoitetaan sitä, että liikettä ohjataan
hallitusti sen liikeradan jokaisen pisteen kautta. Hyvin helposti liike menee
eteenpäin automaattisesti. Tästä automatiikasta tietoisessa liikkeessä pyritään
pois. Tarkoituksena on löytää eräänlainen hienovarainen tahdonponnistus tai
tahdonvoima, jolla liikettä ohjataan jatkuvasti ja tietoisesti eteenpäin. Tämä
vaatii liikkeen radikaalia hidastamista ja jatkuvaa huomion tietoista
suuntaamista. Kyseessä on eräänlainen katkeamaton ja saumaton kehon ja mielen
yhtäaikaisen ponnistuksen ylläpito. Tämä on myös syy siihen, miksi tietoinen
liike toimii harjoituksena jossa liikutaan kehon ja mielen erillisyydestä kohti
kehomielen yhteyttä.

Neljännessä luvussa käsittelen voima- ja kunto-asahia. Kirjassani
Asahi –tietoisen liikkeen taito, sen
neljännessä luvussa käsittelin jo voima-asahin periaatteita. Kuvaan tässä
luvussa tarkemmin Syvä-asahin kunto-sarjan ja anna sille myös variaatiosarjan.
Kunto-asahissa ajatus on, että asahin liikkeitä voi tehdä myös niin
dynaamisesti, että syke nousee peruskuntotasolle. Kuntosarjan voi tehdä esimerkiksi
puolessa tunnissa niin, että syke pysyy koko tämän ajan peruskuntotasolla.
Käytännössä se tarkoittaa syketason vaihtelua noin välillä 110 – 130. Kuntosarja
nostaa sykettä, mutta vahvistaa myös jalkoja, koska monissa liikkeissä sykkeen
nosto syntyy siitä, että liikkeessä käydään kyykyssä. Kyykyn syvyyden voi säädellä
omien voimien mukaan. Annan tässä luvussa ohjaajille myös muutaman esimerkin
siitä, miten voima- ja kunto-asahi-tunnin voi rakentaa.

Kirjassani Asahi II –
syväsukellus kehomieleen
kuvasin, miten asahin perusliikesarjan voi tehdä
tuolilla istuen. Vein sarjan myös netin YouTube-palveluun. Sarjaa käytetään
paljon erityisesti senioriryhmissä. Käsillä
olevan kirjan viidennessä luvussa annan tavan, miten asahin perusliikesarjan
voi tehdä lattialla maaten tai vaihtoehtoisesti vuoteessa. Liikesarjalla on
monia sovelluksia. Asahin perussarjat tehdään seisten ja jos jalkavoimaa ei
ole, ne saattavat tuntua raskailta. Siksi voi olla joskus paikallaan jatkaa
tekemistä tuolilla istuen. Aina emme myöskään pysty istumaan tuolilla. Voimme
joutua vuodepotilaaksi. Vaikka olisimme sidottuja vuoteeseen, se ei tarkoita,
että emme voisi tehdä mitään liikuntaa. Koko liikesarjan tekemine voi olla
liian rasittavaa, mutta aina voi valita liikkeen tai liikekokonaisuuden, mitä
pystyy tekemään. Tässä luvussa kuvaan asahin perussarjan liikkeistä sellaisia
variaatioita, että ne soveltuvat maaten tehtäviksi. Myös asahin
ryhmäharjoituksessa voi tulla tilanteita, että ohjaaja haluaa teettää joitakin
liikkeitä makuulta. Luvussa kuvattu liikesarja antaa tähän malliesimerkkejä.

Kuudennessa luvussa annan ohjaajille vinkkejä, miten voi
rakentaa mielenkiintoisen ja monipuolisen asahi-tunnin. Luvusta saavat vinkkejä
myös sellaiset aktiiviset ja kokeneet asahin harrastajat, jotka haluavat ohjata
asahin perusteita esimerkiksi työpaikoillaan työtovereilleen. Asahi on
rekisteröity tuotemerkki ja kaupallisia ryhmiä voivat ohjata vain koulutetut
asahi-ohjaajat. Mikään ei kuitenkaan estä kokeneiden asahin harrastajien
vetämästä esimerkiksi työpaikoillaan taukoliikuntatuokioita. Asahi perustuu
liikesarjoihin, jolloin mikä tahansa asahi-tunti voi aina koostua niistä.
Joskus on hyvä idea irrottaa liikesarjoista esimerkiksi kolmen liikkeen
”moduuleja” ja koostaa niiden avulla harjoitus, joka kohdistuu eniten vaikkapa
niska-hartiaseutuun. Toimistotyöläisille tällaisten lyhyidenkin
liikekokonaisuuksien tekeminen päivittäin työpäivän lomassa olisi erityisen
tärkeää. Jatkuva istuva työ jumittaa helposti niska-hartiaseudun ja selän.

Seitsemännen luvun nimi on ”Asahin tie ja taito”. Nostan
siinä esiin yleisiä teemoja siitä, millaista on asahi-taidon harjoittaminen. Kuvaan
asahia somaattisena menetelmänä ja selitän, miten asahi liityy sellaisiin idän
liikeperinteisiin, joissa taitoa harjoitellaan erilaisten muotojen avulla. Japanilaiset
käyttävät tästä käsitettä kata, kiinalaiset
käsitettä quan. Asahissakin
liikkeiden ja liikesarjojen samana pysyvä muoto mahdollistaa liikkeiden ja
niiden harjoittamisen syvällisen ymmärryksen. Jos liikkeet aina vaihtuvat,
niiden tarkoitusta on vaikea ymmärtää.

Olen laittanut asahin kaikki perussarjat nettiin
YouTube-kanavalleni, josta asahin harrastajat voivat helposti katsoa
mallisuorituksen. Myös tämän kirjan materiaaleja löytyy samasta paikasta. Asahi
on kymmenessä vuodessa levinnyt yhdeksi suosituimmista liikuntamuodoista kansalais-
ja työväenopistoissa. Erityisesti opistojen kurssien kautta asahi on
tavoittanut ja joka vuosi tavoittaa tuhansia hyvinvoinnistaan kiinnostuneita
suomalaisia. Asahin ohjaajat tekevät arvokasta työtään myös monilla
terveydenhuollon alueilla. Asahia käytetään kuntoutuksessa, fysioterapiassa,
kivunhoidossa, mielenterveystyössä, seniorityössä, eritysryhmien liikunnassa
jne. Tämän kirjan myötä kolmiosainen
kirjasarjani asahi-menetelmästä, sen muodoista ja perusteista saa päätöksen.
Pidän näitä kolmea kirjaa asahin käsikirjoina, jotka toivottavasti kuluvat
kulmistaan hiirenkorville tiedonhaluisten ohjaajien ja aktiivisten harrastajien
käsissä.