Katsotaanpa edellä kuvaamani järjestystä vähän tarkemmin.

1. Normaalin hengityksensä tiedostamista voi helpottaa
asettamalla esimerkiksi toisen kämmenensä vatsalle ja toisen rintalastalle ja
katsomalla, miten kädet liikkuvat hengityksen myötä. Ongelma hengityksen
suhteen on, että kun kiinnitämme siihen huomiota, niin sen automaattisuus
katoaa. Tietoisuus tuo mukanaan yleensä myös jonkinasteisen kontrollin, mutta
tätä voi pyrkiä välttämään. Voi pyrkiä vain aistimaan hengitystään muuttamatta
sitä mitenkään. Jos vatsalla oleva kätesi on liikkumaton ja rinnalla oleva kätesi
liikkuu hengityksen tahdissa, se tarkoittaa että ole ”rintahengittäjä”. Tällä
viitataan siihen, että hengität pääasiassa kylkiluu- ja solisluuhengitystä,
jolloin pallea ja vatsa pysyvät aika lailla paikallaan. Monet meistä
hengittävät näin.

Hengityksen harjoitteluun on monta näkökulmaa. Ehkä yksi
monien menetelmien jakama näkemys on, että hengitystä ei pidä pakottaa. Sitä ei
pidä ikään kuin vääntää väkisin uuteen muottiin. Harjoittelussa on edettävä
omaa kehoa kuunnellen, jännityksiä vähitellen tiedostaen ja niitä hiljalleen
purkaen. Virheelliset hengitystekniikat johtuvat usein jännityksistä, joita
olemme tottuneet pitämään yllä. On tärkeää opetella tunnistamaan jännittynyt ja
rento lihas. Hiljalleen jännittynyt vatsanseutu voi silloin alkaa vapautua, ja
hengityskin siirtyä enemmän pallean ja vatsan suuntaan. Koska kapean vyötärön
malli on syvään iskostunut yleisestikin ajatteluumme, voi omien kehoideaalienkin
tiedostaminen auttaa jännitysten purkamisessa. Jos pidämme yllä mielikuvaa
kapeasta vyötäröstä, kehomme pyrkii toteuttamaan tämän idean. Jotta voimme
vapauttaa kehomme, meidän tulisi ensin vapauttaa mielemme. Olemme kokonaisia
kehomieliä. Hengityksessä tämä näkyy erityisen hyvin.

2. Palleahengityksen löytämiseksi on hyödyllistä tehdä
erikseen palleahengitysharjoituksia. Kuvaan niitä asahi-kirjoissani ja hyviä
ohjeita löytyy myös monilta nettisivuilta.

3. Oikeastaan kohdat 3. ja 4. liittyvät yhteen. Asahin alun
laaja hengityksen tasausliike on mielestäni erittäin hyvä harjoitus
syvähengityksen opettelemiseksi ja sen eri vaiheiden tiedostamiseksi. Olen
kuvannut tämän harjoituksen tarkasti ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” – kirjassani,
mutta koska kukaan ei yleensä lue kirjoja, kuvaan sen vielä tässä. Kyseessä on
hyvin rauhallinen ja hidas säädellyn syvähengityksen harjoitus.

Asahin liikesarjat sekä alkavat että loppuvat nk. ”laajaan
hengitystä tasaavaan liikkeeseen”. Ne
ovat malliesimerkkejä, miten harjoitellaan tietoista ja säädeltyä
syvähengitystä. Kuvaan seuraavaksi asahin alun laajan hengitystä tasaavan
liikkeen tarkemmin. Tee koko hengitysliike nenän kautta. Asahissa ylipäätään pyrimme hengittämään koko
ajan nenän kautta. Hengästyessä uloshengityksen voi tehdä myös suun kautta.

(1) Seiso perusasennossa. Puhalla ensin keuhkot miltei
tyhjäksi käyttämällä apuna myös vatsalihaksia. Anna vatsan painua kasaan. Aisti
jännitystä vatsalihaksissasi. (2) Lähde
hyvin hitaasti kohottamaan käsiäsi ulkokautta ylös. Vapauta sitten vatsasi ja
anna pallean pudota ja aloittaa pallea/vatsahengitys. Aisti, miten vatsasi
pullistuu ikään kuin pallo, joka suuntaan. (3) Jatka sisäänhengitysliikettä ja
aisti, miten keuhkojen keskiosa alkaa myös täyttyä ja kylkiluusi leviävät. Tämä
on kylkiluuhengitysvaihe. (4) Jatka koko ajan käsiesi kohottamista hitaasti
ylös. Nyt ne ovat noin hartioiden korkeudella. Vedä vielä keuhkojen yläosiin
ilmaa ja aisti, miten ylävartalosi lihakset aktivoituvat, solisluuta ja hartiat
hieman kohoavat. Nyt kätesi ovat aivan ylhäällä ja keuhkosi miltei täynnä
ilmaa. Älä kuitenkaan käytä tässäkään liiallista voimaa. Tee rennosti. (5) Anna
keuhkosi hitaasti tyhjentyä nenän kautta. Älä siis tyhjennä keuhkojasi
nopeasti, vaan säätele uloshengitystäsi pitäen se rauhallisena ja tasaisena.
Tuo samalla käsiäsi hitaasti vartalon edestä alas. Aisti, miten hengitysliike
alkaa itsestään hidastua ja anna sen pysähtyä kohdassa, missä se itse niin
haluaa. Olet nyt pysähtynyt (6) hengityskierron alimpaan tasapainopisteeseen.
(1) Jatka sitten uloshengitystäsi käyttäen hyväksi myös vatsalihaksiasi ja anna
vatsasi painua sisään. Olet nyt siinä vaiheessa, mistä aloit harjoituksen ja
voit jatkaa vapauttamalla vatsalihaksesi ja palleasi ja antamalla
sisäänhengityksen tapahtua. Alla olevassa kuvassa tämä on hengityskierron vaihe
1.

Näin tehtynä hengityksen laaja tasausliike toimii säädellyn
ja tietoisen syvähengityksen mallina, joka opettaa ja harjoittaa pallea/vatsa-,
kylkiluu- ja solisluuhengityksen ja niiden yhdistämisen yhdeksi syväksi koko
keuhkot tuulettavaksi hengitykseksi.
Tämä on malli, minkä mukaan kaikki asahin liikkeet voidaan yhdistää
syvähengitykseen

5. Otin edellä esiin seuraavassa kohdassa ”osittaisen
syvähengityksen”. Tällä tarkoitan sitä, että emme tee asahissa jatkuvasti niin
syvää hengitystä, kuin sarjan alun ja lopun hengitysliikkeissä. Muut asahin
liikkeet toteuttavat syvähengityksen ideaa, mutta vain osittain. Tarkoitan
tällä sitä, että kun laajoissa hengitysliikkeissä koko keuhkojen
hengitystilavuudesta täytetään ehkä noin 90 %, niin esimerkiksi sarjan osioiden
välien ”lyhyissä hengitystä tasaavissa” liikkeissä suuruus on ehkä noin 60-70
%. Tämä on kuitenkin iso ero
lepohengitykseen, missä hengitystilavuudesta käytetään vain noin 10-15 %. Tässä
mielessä koko asahin liikesarja on yksi pitkä hengitysharjoitus.

Kun teet lyhyen hengitystä tasaavan liikkeen, niin tee
siinäkin kaikki muut edellä syvähengityksen yhteydessä kuvaamani vaiheet paitsi
jätä keuhkojen yläosa osittain täyttämättä. Älä siis käytä niin paljon
sisäänhengityksen varatilaa, kuin varsinaisessa syvähengityksessä. Kun hengität
sisään, tunnet vatsasi laajenevan ja kylkiluittesi kohoavan, tunnet myös
keuhkojesi yläosan alkavan täyttyä, mutta älä jatka siitä enää
sisäänhengitystä. Hartiat ja solisluut eivät kohoa, vaan hengitys kääntyy tässä
kohtaa uloshengitykseksi. Teet siis kuitenkin suhteellisen syvän hengityksen
alkaen vatsalta, nousten ylös kylkiin, mutta ei enää paljoa siitä ylöspäin.

6. Seuraavaksi ehdotan, että hengitys liitetään mukaan
sarjan yksinkertaisimpiin liikkeisiin, kuten hartianpyöritys, joka on ympyrä. Tällaisiin
liikkeisiin hengitys on helppo kytkeä samalla periaatteella, kuin teimme
edellisessä kohdassa hengityksen lyhyen tasausliikkeen kohdalla. Yksi hyvä tapa on tehdä vuorotellen
hartianpyöritystä ja hengityksen lyhyttä tasausliikettä ja siinä huomata, että
hengityksen suhteen liikkeillä ei ole mitään eroa: sisäänhengitys kohottaa
kädet tai hartian, uloshengitys laskee ne.

7. Viimeisessä kohdassa hengitys kannattelee kaikkia asahin hitaita
liikkeitä. Rentousosion nopeissa liikkeissä hengitys voi olla kytketty
liikkeisiin tai se voi kulkea vapaasti riippuen liikkeen muodosta. Ravistukset
tapahtuvat luontevasti uloshengityksellä.

Tässä vaiheessa liike on hidasta ja tietoista ja hengitys
kulkee liikkeen tukena ikään kuin sitä kannatellen. On tärkeää huomata, että
liike kulkee hengityksen rytmissä eikä päinvastoin. Helposti voi käydä niin, että
uloshengitys lähenee jo loppuaan, mutta liikettä on vielä paljon jäljellä. Silloin
hengitystä joutuu pakottamaan. Jos näin käy, hengityksen ja liikkeen rytmi on
ollut väärä. On etsittävä rytmi, missä hengitys ikään kuin työntää liikettä
eteenpäin rauhallisesti ja sitä on riittävästi jäljellä, kun liike lähenee
loppuaan. Kokemus opettaa, mistä tässä tarkemmin on kyse.

Liikkeen ja hengityksen rytmittämiseen on monta tapaa. Yksi
tapa on, että sisäänhengitys kannattelee liikettä, missä keho avautuu, laajenee
ja uloshengityksellä keho sulkeutuu tai supistuu. Monet asahin liikkeet
noudattavat tätä periaatetta. Mutta näin ei aina ole. Jos käytämme liikkeessä
voimaa, esimerkiksi työnnämme, niin voima vapautetaan yleensä uloshengityksellä
ja siihen valmistaudutaan sisäänhengityksellä. Koska liikkeen ja hengityksen
suunta ei ole siis itsestään selvä, on jokaista liikettä tarkasteltava
erikseen. Liikkeet ovat hengityksen suhteen siis myös yksilöllisiä siinä
tavassa, miten hengitys asetetaan liikettä kannattelemaan. Jotta hengitys voi
kannatella hidasta ja pitkää liikettä, on hengitysrytmiä hidastettava. On myös
tutkittava, onko luontevaa tehdä jokin liike yhdellä, kahdella vai kolmella
hengityksellä jne. Yleisesti voisi
sanoa, että asahin hengitys on hidasta ja rauhallista syvähengitystä/
osittaista syvähengitystä, missä liike, hengitys ja keskittyminen intensiivisesti
kohtaavat.