Tavoitteeni ei ole saada niin paljon asahi-ohjaajia
maailmalle kuin mahdollista, vaan tavoitteeni on saada maailmalle niin hyviä
asahi-ohjaajia kuin mahdollista. Siksi olen kehittänyt asahi-ohjaajille nyt
kymmenen jatkokoulutuspäivää, joissa he voivat syventää asahi-taitojaan.

Olen kehittänyt asahia nyt viisitoista vuotta. Yhteensä olen
harjoittanut, opettanut ja tutkinut liikettä, liikuntaa, kehollisuutta,
kehomielen yhteyttä noin 50 vuotta. Asahin pääkehittäjänä olen voinut laittaa
asahiin paljon siitä, mitä olen elinikäisen harjoitteluni kautta oppinut. Asahi
ei ole syntynyt 15 vuotta sitten, vaan käytännössä kaikki sen harjoitukset,
osiot ja liikeperiaatteet olivat olemassa omassa harjoittelussani jo kymmeniä
vuosia aikaisemmin. Kaikki tämä työ
näkyy Asahi Health –menetelmässä, mutta erityisesti olen tuonut tätä
kokemustani esiin Syvä-asahissa, missä asahin liikkumisen ja harjoittamisen
tapaan perehdytään syvemmin. Tätä ohjaajien syventymistä asahin syvälliseen
liikkumisen ja itsensä harjoittamisen tapaan olen halunnut tukea järjestämällä
paljon eri teemoihin keskittyviä jatkokoulutuksia, joita on nyt kymmenen. Mistä
näissä jatkokoulutuksissa on kysymys? Ja
miten niitä voi olla niin paljon? Tässä lyhyt kuvaus:

1. Asahin kertauspäivä.
Päivän aikana kerrataan kaikki asahin kolme liikesarjaa ja korjataan ohjaajien
virheitä. Kaikki asahin ohjaajakoulutukset ovat lähtökohdaltaan liian lyhyitä.
Se on iso ongelma. Kahdessa tai neljässä
päivässä ei voi oppia kokonaan uutta ja outoa liikkumisen tapaa, mitä hidas
tietoinen liike miltei kaikille liikunnan harrastajillekin on. Se vaatii
vuosien harjoittelun. Vastuu omasta
kehityksestä ja harjoittelusta jää tietysti aina opettajien omalle vastuulle.
Usein käy niin, että ohjaajat muuttavat liikkeitä niin, että niitä on vaikea jopa
tunnistaa asahiksi. Ohjattu kertaus on
välttämätöntä asahin liikkeiden ja liikkumisen tavan oppimiseksi.

2. Asahin periaatteiden
päivä
. Opetan omissa neljän päivän ohjaajakoulutuksissani kaikki asahin
keskeiset periaatteet, mutta neljässäkin päivässä niitä on aikaa tutkia ehkä
yksi aamupäivä. Opittavaa materiaalia on niin paljon. Asahin liikkumisen tapa on peräisin kiinalaisesta
kamppailutaidosta taijiquanista. Pelkästään koko kehon liikkeen biomekaniikan
oppiminen vie vuosia. Kyse ei ole pelkästään jalkojen pumppaavasta liikkeestä
vaan koko kehon läpi kulkevan kineettisen ketjun tiedostamisesta ja
käyttämisestä liikkeessä. Joskus 90-luvulla pidin kamppailutaitojen
harrastajille viikonvaihdeleirejä pelkästään tästä periaatteesta. Asahi
sisältää koko kehon liikkeen lisäksi ison joukon myös muita vaikeita liikettä
kannattelevia periaatteita. Koulutuspäivässä ne käydään läpi niihin
kehittämieni liikesarjojen avulla. Pitää tietysti paikkansa, että päivässä
niitä ei voi oppia, mutta jos niitä ei koskaan harjoittele, niitä ei voi oppia
lainkaan.

3. Asahi ja
tietoisuustaidot
. Olen halunnut pitää tämän päivän, että saisin edes vähän
jaettua sitä, mikä tekee asahin kaltaisesta tietoisesta liikkeestä yhdenlaisen
itsekasvatuksen muodon. Meditatiivinen liike, jos sen kokemukselliset
periaatteet ymmärretään, voi olla sellaista. Ympärillämme vellova
mindfulness-vouhotus tekee kuitenkin tästä teemasta vaikean opettaa. Netti on
nytkin täynnä erilaisia McMindfulness ja Asahi –kursseja. Kehomielen
harjoittaminen ei ole mitään pikaruokaa. Tätä ajatusta on miltei mahdoton saada
nykyään läpi. Tämäkin koulutus kestää vain päivän, joten tehtävä on tietysti
mahdoton, mutta yritän silti. Olen kirjoittanut pari kirjaa näistä teemoista.

4. Asahin
liikevariaatiot ja voima- ja kunto-asahi
.
Tämän päivän aikana opettelemme asahin jokaiseen kolmen sarjan
liikkeeseen (joita on 40) ainakin yhden liikevariaation. Tämä laajentaa
opettajien tuntien suunnittelumahdollisuuksia vahvasti. Asahin kolme
perusliikesarjaa sisältävät kyllä tarpeeksi liikkeitä miltei mihin
tarkoitukseen vain, mutta erityisesti eritysryhmien vetäjät saattavat tarvita
lisämateriaalia vaikkapa tasapinon harjoittamiseen tai niska-hartiaseudun
avaamiseen. Päivän aikana myös analysoimme asahin liikkeet niiden pienempiin
elementteihin ja opettelemme, miten niitä voi yhdistää uusiksi
asahi-liikkeiksi. Tämän lisäksi päivän aikana tutkitaan myös kahta muuta
teemaa: asahia voiman harjoittamisen ja sykkeen nostattamisen välineenä. Nk. ”voima-asahi” perustuu kiinalaisten
kamppailutaitojen voimantuottomenetelmään, jossa opetellaan jännittämään
pitenevää lihasta. Opin tämän harjoitustavan 90-luvun alussa yhdeltä
Tampereelle muuttaneelta kiinalaiselta opettajalta. Hän opetti sitä
yijinjing-liikesarjan avulla. Tutkin silloin tätä periaatetta taijin, mutta
erityisesti myös karaten katojen yhteydessä. Tästäkin työstä syntyi yksi kirja:
”Zen-karate”.

Kehittäessäni asahia, sisällytin tämän voima-harjoitustavan
sen muutamiin liikkeisiin. Tutkimme koulutuksessa, miten kehon elastinen voima
saadaan esiin, miten sitä kehitetään ja miten sen voi ottaa mukaan miltei
kaikkiin asahin liikkeisiin. Olen myös kehittänyt asahin perusliikkeille
perustuvan sykettä nostavan liikesarjan, jolla voidaan helposti tehdä nk.
peruskuntotason harjoitus. Harjoitus vastaa vaikutuksiltaan reipasta kävelyä
tai hölkkää, mikä riittää sydämen ja verisuonten kunnon harjoittamiseen.

5. Asahi ja
kokemuksellinen biomekaniikka
. Olen erottanut tämän yhden asahin
periaatteen koko päivän koulutuksen teemaksi, koska koko kehon liike on niin
vaikea oppia. Totesin jo yllä, että pidin 90-luvulla tästä periaatteesta
viikonvaihteen mittaisia seminaareja kamppailutaitojen harjoittajille, lähinnä
karaten, aikidon ja taijin harrastajille. Periaate tulee asahiin lähinnä
taijista, mutta sitä toteuttavat monet nk. ”sisäiset” kamppailutaidot. Karate
ei ole yksi niistä. Tosin, karateakin voi tehdä tällä periaatteella.

6. Asahi ja rentous.
Myös tässä asahin periaatteessa on helposti tutkimista yhdeksi päiväksi.
Rentous ja erityisesti jännityksen ja rentouden vaihtelu ovat keskeisiä
kamppailutaitojen periaatteita, jotka liittyvät voiman tuottoon.
Yksinkertaistaen: painonnostajan pitää kyetä jännittämään itsensä
maksimaalisella tavalla nostaessaan ilmaan raskaan painon. Samoin nyrkkeilijän
pitää pystyä jännittämään itsensä osuman hetkellä. Kummatkin ovat esimerkkejä tavasta,
miten keho tuottaa voimaa. Jännitys ja rentous kulkevat ikään kuin käsi
kädessä. Räjähtävä voima vaatii kykyä rentoutua ja siirtyä siitä nopeasti
jännittyneeseen tilaan. Kehittäessäni asahia toin siihen paljon harjoituksia
taijista, missä erilaisia käsien heilutusliikkeitä tehden etsitään käsien ja
koko kehon rentoutta. Tutkin näitä periaatteita paljon 90-luvulla myös karaten
yhteydessä ja kehitin erilaisia karateen sopivia käsien heilutus ja
pyöritysliikkeitä. Ne ovat kaikki nyt osana asahin rentousosioita. Kirjassani
”Zen-karate” löytyy niistä kuvauksia. Asahissa rentous saa tietysti myös
laajemman merkityksen. Kehon optimaalisen käytön kannalta rentous ja hyvä
pystylinjaus ovat aivan olennaisia periaatteita.

7. Asahi ja
kiinalaiset menetelmät
. Niin kuin on
tullut jo tähän mennessä selväksi, asahi perustuu liikemateriaaliltaan ja
liikkumisen tavoiltaan kiinalaisiin menetelmiin (qigong, taiji, yi quan). Tämän
koulutuspäivän aikana käymme läpi asahin taustalla olevia menetelmiä:
baduanjin, yijinjing, taiji, yi quan, Huangin viisi rentousliikettä. Koen
tärkeäksi, että asahi-ohjaajat ovat myös tietoisia asahin taustasta ja
historiasta. On lapsellista kuvitella, että olisimme keksineet asahissa jotain
uutta. Yritän olla kuvaamatta asahia ”suomalaisena terveysliikuntana” niin kuin
monet tekevät, koska asahissa on lähtökohdiltaan tuskin mitään suomalaista.
Myös asahin terveysnäkökulma ”liike on lääke” on lännessä vasta muutaman
kymmenen vuotta vanha, Kiinassa yli 2000 vuotta.

8. Asahi ja
hengittämisen taito
. Asahi on hengityksen kannattelemana tehtävää tietoista
liikettä. Hengitys on teema, jota yhden päivän aikana ehtii raapaisemaan vain
pintaa. Oma hengitykseen ja hengityksen ja liikkeen suhteen harjoittaminen on
lähtöisin 1980-luvun puolivälistä, jolloin tapasin zen-opettajani Engaku Tainon
ja aloin harjoittaa Rinzai-zeniä hänen johdollaan. Olen tehnyt sitä siitä asti.
Taino opetti sekä staattista (istuen tehtävää) että liikkeeseen liittyvää
hengityksen tarkkailua ja harjoittamista. Liikemenetelminään hän käytti joogaa,
taijita ja qigongia. Tämän koulutuspäivän aikana pyrimme tutustumaan
hengityksen harjoittamiseen monesta näkökulmasta ja avaamaan ylipäätään
ajatusta siitä, mitä ”kokemuksellisella hengittämisellä” tarkoitetaan. Tästäkin
teemasta on vuosien varrella syntynyt yksi kirja: ”Taidon filosofia – filosofin
taito”, missä tietoisen hengityksen harjoittamista tarkastellaan hyvin
laajasti.

9. Keppi-asahi.
Keppi-asahinkin lähtökohta on kamppailutaidoissa. Ei taida olla kiinalaista
kamppailutaitoa, jota ei harjoitettaisi myös kepin kanssa. Olen viimeisen
puolen vuoden ajan päivittäin kehittänyt harjoitustapaa, missä asahin kaikki
liikkeet voidaan tehdä kepin kanssa. Kepin avulla asahin liikkeisiin saadaan
monia erilaisia ulottuvuuksia, mitä paljas käsi ei anna. Liikkeiden
tietynlainen intensiteetti ja sisäinen voima lisääntyvät, venytykset tehostuvat
jne. Kepin käsittely antaa myös mahdollisuuden opetella suhteellisen vaativaa
taitoa, missä kehittyminen voi antaa uusia ja hienoja positiivisia kokemuksia.

10. Kahdeksan liikkeen
taiji-liikesarja
. Nyt julkaisemani kymmenennen jatkokoulutuspäivän teema on
taijin 8-askeleen liikesarja. Koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti
asahi-ohjaajille ja harrastajille, mutta sinne saavat osallistua muutkin
aiheesta kiinnostuneet. Niin kuin edellä on tullut jo moneen kertaan ilmi,
asahin liikeperiaatteet ja itse asiassa koko asahin liikekokemus on peräisin
pääasiassa taijista. Jos ei ole kokemusta kiinalaisista taidoista (qigong,
taiji, yi quan jne.) asahin hidas ja tietoinen liikkumisen tapa voi olla vaikea
oppia ja ymmärtää. Kiinalaisten taitojen harjoittaminen antaa asahille
loistavan pohjan. Tämän kurssin aikana käymme läpi taijin lyhyimmän virallisen
liikesarjan, missä on laskutavan mukaan 8-10 liikettä. Se on vähemmän kuin
asahin liikesarjoissa. Päivässä voi
oppia muistamaan liikkeet ja edetä siitä omaan harjoitteluun. Jos vielä omalla
paikkakunnalla sattuisi olemaan taiji-seura, liikesarjaa voi syventää seurojen
kursseilla kokeneiden opettajien johdolla. Monet Yang-tyylin taijin harrastajat
tekevät tätä liikesarjaa.

Lopuksi vielä yksi asia. Niin kuin yllä on tullut ilmi, olen
laittanut asahiin aika lailla koko elämäni liikekokemuksen ja liikkeen
tutkimisen tuloksen. Ajattelen, että tämä paketti alkaa nyt olla aika lailla
valmis ja keskityn jatkossa Asahi Health – ja Syvä-asahi –ohjaajien
kouluttamiseen, jotta saisin siirrettyä asahin menetelmän seuraaville
sukupolville. Heti kun rupesin ajattelemaa näin, huomasin, että ehkä vielä yksi
ponnistus pitää tehdä. On yksi liikkeen ulottuvuus, mikä sisältyy
harjoittelemiini kiinalaisiin taitoihin, mutta joka vielä puuttuu asahista. Se
nostaisi asahin liikekokemuksen vielä uudelle tasolle. Keppi-asahin
kehitystyössä kului noin puoli vuotta. Ehkä palaan tähän asiaan kesän lopulla,
tai myöhemmin. Ensimmäiset kokeilut tuntuvat innostavilta.