Johdantoa

Asahia on helppo pitää tavallisena terveysliikunnan muotona,
mutta sitä se ei ole. Asahin syntytapa ja sen liikkeiden historia tekee siitä
hyvin moniulotteisen. Tämä asahin monitasoisuus ei ole ilmeinen harrastajalle,
jolla ei ole pitkää kokemusta esimerkiksi kiinalaisissa sisäisissä
kamppailutaidoissa. Heille
hartianpyöritys näyttää hartianpyöritykseltä, käsien heiluttelu käsien
heiluttelulta, mutta kamppailutaitojen näkökulmasta tämä on illuusio.
Tosiasiassa asahi pitää sisällään kaikki keskeiset nk. ”sisäisen voiman”
harjoitusmenetelmät. Koska suunnittelen parhaillaan koulutuspäivää, jonka teema
on ”Asahi, kamppailutaidot ja ’sisäinen voima’”, yritän tässä artikkelissa
avata, mistä tässä on kyse. Jos on kiinnostunut asahista vain terveysliikunnan
näkökulmasta, tämä juttu kannattaa ehkä ohittaa.

Kun kokoonnuimme päättämään asahin ensimmäisestä
liikesarjasta, olin valmistellut tapaamisen huolella. Minulla oli valmis
ehdotus itse asiassa viisitasoisesta liikuntajärjestelmästä, mikä perustui
viiteen kiinalaiseen qigong-menetelmään. Ensimmäinen taso perustui
Baduanjin-liikesarjaan. Ehdotuksessani oli kuitenkin tämän liikesarjan lisäksi
viisi muuta osiota: rentous-osio, hartioita ja selkää avaava osio, kaksi
seisomiseen perustuvaa osiota ja askel/ kävelyharjoitus osio. Yleisesti voisi
todeta, että kaikki nämä muut osiot olivat sellaisia, että olin jo vuosia
tehnyt niitä kamppailupuolella eräänlaisina valmistavina harjoituksina. Myös
Baduanjin oli tällainen. Teimme sitä aina taiji-harjoitusten alussa.
Kamppailutaidoissa on usein niin, että erilaiset lämmittely- tai valmistavat
harjoitukset sisältävät taidon tai tyylin tärkeimmät periaatteet, vaikka tätä
ei useinkaan ääneen sanota. Olin itse tutkinut 1990-luvulla paljon sitä, miten
karatesta näytti ikään kuin puuttuvat sellaiset ”sisäisen voiman” harjoitukset,
joita kiinalaisissa menetelmissä vielä harjoiteltiin. Näytti siltä, että
karatessa oli kyllä jäljellä ikään kuin jälkiä niistä, mutta itse menetelmät
olivat kadonneet. Tästä syystä karaten tekninen suoritustapa oli hyvin
ulkoista. Ulkoinen ja sisäinen viittaavat tässä kiinalaiseen tapaan erottaa
kamppailutaidot sen mukaan, miten niissä voimaa käytetään.

Olin paljon tutkinut nk. ”sisäisen voiman mekaniikkaa” ja
kehitellyt erilaisia sisäistä voimaa kehittäviä harjoituksia. Tavallaan oli onni, että asahi-ryhmän muut
jäsenet pudottivat suuren osan ehdottamistani Baduanjin-sarjan liikkeistä pois,
mutta hyväksyivät asahiin mukaan muut suunnittelemani osiot. Ottamalla mukaan muutaman Baduanjin-liikkeen,
jakamalla jonkin liikkeen kahteen osaan, muuntelemalla hieman osioitteni
järjestystä ja kehittelemällä pari lisäliikettä asahin perusliikesarja oli
valmis.

Mitä sitten jäi jäljelle? Miltei kaikki nk. sisäistä voimaa
harjoittavat liikkeet ja osiot. Jotta ymmärtäisi, mitä nämä liikkeet ja osiot
harjoittavat, pitää ensin lyhyesti selittää, mitä tarkoitetaan
kamppailutaidoissa sisäisellä voimalla ja miten sitä ylipäätään harjoitetaan
vanhoissa kiinalaisissa sisäisissä taidoissa. Kirjoitin tästä 1997 kirjan ”Zen-karate”,
missä selitän näitä käsitteitä ja tuon niitä karaten yhteyteen. Pitää myös
todeta, että olin tottunut tekemään myös Baduanjin-harjoitusta sisäisen voiman
mekaniikalla ja syvällä hengityksellä, joten siitäkin oli itselleni jo tullut
sisäistä voimaa harjoittava liikesarja, vaikka se alun perin onkin etupäässä
terveyssarja. Olin oppinut sarjan zen-harjoituksena, joten tietoisen liikkeen
meditatiivinen ulottuvuus oli myös jo silloin harjoituksessani aina läsnä.

Kamppailutaidoissa kutsutaan sisäiseksi voimaksi sellaista voiman
tuottamisen tapaa, missä näyttää siltä, että saadaan isoja voimia aikaan
pienellä ponnistuksella. Tekniikka tai tekeminen ylipäätään ei näytä kovin
voimakkaalta, mutta vastustaja tuntee, että iso voima kohdistuu häneen. Jotkut
todella taitavat opettajat näyttävät vapauttavan isoja voimia miltei ilman
mitään ponnistusta. Tästä syystä tämä voiman käytön tapa on synnyttänyt
ympärilleen paljon mystiikkaa ja sekaannusta. Toinen syy tähän on myös se, että
kiinalaiseen ja japanilaiseen perinteeseen kuuluu parhaiden opetusmenetelmien
piilottaminen ja niiden opettaminen vain harvalle sisäpiiriläiselle. Vasta
viime vuosikymmeninä on tarkemmin alettu analysoida tätä voiman ja kehon käytön
tapaa. Pääasiassa sitä ovat tehneet länsimaiset opettajat. Idässä asian ympärillä
on edelleen usein salaperäisyyden verho. Tämä on sekä historiallisesti,
kulttuurisesti, käsitteellisesti ja teknisesti niin monimutkainen asia, että
tässä en voi mennä siihen syvällisesti. Olen kirjoittanut tästä paljon muualla.
Yksi ongelma on, että tieteellisestä näkökulmasta mitään sisäistä tai ulkoista
voimaa ei ole, on vain erilaisia kehon käytön tapoja. Kyse on enemmänkin
taidosta käyttää kehon ja mielen kykyjä. Nämä kyvyt, että ne saadaan esiin, voivat
tosin olla ankaran ja pitkän harjoittelun takana. Erityisesti kiinalaisissa
kamppailutaidoissa näitä kykyjä on satojen vuosien ajan tutkittu ja analysoitu
ja kehitetty niiden harjoittamiseen erilaisia menetelmiä, joita lännessä emme
vielä hyvin tunne tai tunnista.

Sisäisen voiman periaatteita

Seuraavassa luettelomaisesti niitä kehon käytön
periaatteita, mitä sisäisen voiman käyttöön erikoistuneet taidot pyrkivät
kehittämään. Kannattaa siis muistaa,
että kyse on nimenomaan erilaisista taidoista. Mielen taitoja luettelossa ei
ole, vaikka ne ovat myös olennainen osa tällaista harjoittelua. Järjestys on sattumanvarainen. Luettelen
seuraavassa periaatteen tai taidon ja kuvaan lyhyesti siihen liittyvän
esimerkkiharjoituksen tai harjoitusmenetelmän.

1. Kehon painopisteen hallinta. Painopiste pitää voida saada
nopeaan liikkeeseen mihin suuntaan vain. Sama pätee raajojen painopisteeseen.
Tämä vaatii kehon rentoutta ja liikelaajuuksien avoimuutta. Kehon painon
sitominen tekniikkaan tuo siihen valtavan voiman.

Harjoitus: Siirrä painoa jalalta toiselle ja anna
painopisteen piirtää alakaari. Kuvittele, että painopisteesi liikkuu kuin pallo
maljassa, nousee reunaa ylös ja putoaa sieltä alas jne. Tällaisia harjoituksia
tehdään esimerkiksi taijissa ja aikidossa.

2. Koko kehon liike, joka ottaa tukensa maasta. Englanniksi
käytetään joskus termiä ”ground force”. (Esim. Mike Sigman, ”peng” -voiman
analyysi.) Jos tekniikkani suuntautuu ylöspäin, voima siihen on otettava
jaloista, selästä ja käsistä. Aloittelija työskentelee lähinnä käsillään.

Eräänlaisen tämän periaatteen alakohtana voisi pitää koko
kehon yhteyttä ja sen säilyttämistä monimutkaisessa liikkeessä. Optimaalinen
voiman käyttö vaatii tekniikasta, mihin sitä käytetään, monimutkaista kehon
liikettä. Koko kehon liikemekaniikan oppiminen vaatii paljon harjoitusta. Tässä
monimutkaisempi esimerkki: ota pitkä keppi ja kuvittele eteesi lattialle iso
puurokattila. Hämmennä sitten kepillä puuroa ja katso, miten kehosi liikkuu.
Jos voima tulee tähän liikkeeseen koko kehostasi, huomaat, miten painopisteesi
pyörii samaan suuntaan kuin alin kätesi, mutta yläkätesi pyörii eri tahdissa ja
sitä tukee ylävartalon painopiste, joka pyörii käden kanssa samaan tahtiin.
Tämä vaatii elastista selkää. Tällaisen liikemekaniikan oppiminen ei ole
itsestään selvää. Harjaantumaton ihminen tekee tällaisen hämmennysliikkeen
pääasiassa käsillään. Koko kehon yhteys liikkeessä tarkoittaa taitoa yhdistää
kehon eri osat, jotka ovat synnyttämässä voimaa. Koska voimme tehdä käsillä
lukemattomia liikkeitä tai tekniikoita, niiden taustalla oleva voima muodostuu
myös kehossa lukemattomilla eri tavoilla.
Joissakin kamppailutaidoissa niitä harjoitellaan ikään kuin mallien
kautta, joita ovat erilaiset pysty- ja vaakaympyrät. Olennainen osa tämän
taidon harjoittamista on hidas ja tietoinen liike ja kehon sisäisten aistien
herkistäminen (proprioseptiikan harjoittaminen). Hitaassa liikkeessä on aikaa
aistia, miten liike muodostuu.

Harjoitus: Kaikkien nk. ”sisäisten kamppailutaitojen”
liikesarjat tehdään tällä periaatteella.
Eli sitä harjoittavat vaikkapa taijin liikesarjat, yi quanin shi-li
–harjoitukset jne. Koko kehon yhteyttä ja voimaa harjoitellaan seisomalla
asennoissa. Tämä on yksi keskeinen
miltei kaikki kiinalaiset kamppailutaidot yhdistävä harjoitus. Seistään
erilaisissa asennoissa pitkiä aikoja. Harjoitus tuottaa kokemuksen, missä koko
keho ikään kuin sulautuu yhdeksi lihakseksi. Tämän kautta se myös kykenee
käyttämään koko kehon yhdistettyä voimaa liikkeessä. Harjoitus on hyvin
monitasoinen ja syvällinen.

3. Juurruttamisen periaate. Edellinen periaate toimii
kahteen suuntaan. Voin vapauttaa voimaa ojentamalla jalat, selän ja kädet.
Mutta jos joku työntää minua, voin muuttaa hänen voimansa suunnan kohti maata
samaa kehon reittiä.

Harjoitus: Monissa kamppailutaidoissa työnnetään paikallaan
seisovaa paria ja pari ohjaa työntövoiman maata kohti. Kaikissa nk. push-hand
–harjoituksissa tämä periaate on läsnä.

4. Kehon hyvä linjaus voiman suuntaan. Kun keho vapauttaa
voimaa esimerkiksi työntöön, iskuun tai muuhun liikkeeseen, se pitää linjata
optimaalisella tavalla. Kun työnnät autoa ojasta, jaloista tuleva työntövoima
pitää ohjata selkään ja sieltä käsiin niin, että nojataan sopivasti eteenpäin.
Selkä asetetaan jalan linjalle. Myös lantio asetetaan keskelle. Tässä on nk.
”lantion neutraaliasennon merkitys”. Hyvä linjaus antaa myös koko kehon
rakenteellisen voiman.

Harjoitus: Kaikkien kiinalaisten sisäisten taitojen
liikesarjoissa harjoitellaan myös hyvää kehon linjausta, lantion neutraaliasentoa
jne. Myös seisomisharjoitukset harjaannuttavat kehon linjauksen aistimiseen.
Ylipäätään kyseessä on kehon sisäisen aistijärjestelmän (proprioseptiikka)
harjoittamisesta.

5. Avautumisen ja sulkeutumisen käsitteet. Kun harjoitellaan
kaikkia edellä kuvattuja taitoja, sitä helpottaa, jos meillä on havainnollinen
malli kehosta ja sen toiminnasta. Yksi
tällainen malli, mikä jälleen tulee kamppailupuolelta, on kolmen jousen malli.
Kehon nähdään koostuvan kolmesta jousistosta, joita ovat jalkojen jouset, selän
jousi ja käsien jouset. Nämä jouset voivat avautua ja sulkeutua eli ojentua ja
mennä kasaan. Voima vapautuu kehosta
tällä mekaniikalla. Kun työnnän autoa ojasta, kaikki jouset avautuvat. Kun
valmistan kehoni tähän liikkeeseen, jousien pitää ensin sulkeutua.

Harjoitus: Vanha kiinalainen kamppailutaitoihin liittyvä
sanonta kuuluu: ”On vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang.” Kaikki
kamppailutaitojen liikesarjat harjoittavat avautumisen ja sulkeutumisen
taitoja. On myös yksittäisiä harjoituksia, jotka keskittyvät pääasiassa tähän
periaatteeseen. Kyseessä on koko kehon liikemekaniikan peruskuvaus ja taito.

6. Voiman tuoton kannalta on tärkeää osata jännittää koko
keho. Kun katsotte painonnostajaa, niin hänen koko kehon jännityksensä on
ankara. Samoin kun työnnät autoa ojasta, se ei ole mahdollista, jos et saa
kehoasi jännittymään. Ja jotta voit saada kehosi jännittymään, sinun on ensin
oltava rento. Iso osa
kamppailutekniikoista perustuu kehon nopeaan jännittämiseen, esimerkiksi isku.
Kamppailutaidoissa onkin kehitetty erilaisia harjoituksia, missä koko kehon
jännityksen ja rentouden vaihtelua harjoitellaan systemaattisesti.

Harjoitus: Hyvä esimerkki tästä on Shaolinin yijinjing,
jonka jokainen liike tehdään toistamalla jännityksen ja rentouden vaihtelu
useita kertoja. Yi quanissa koko kehon jännitystä harjoitellaan omana
harjoituksenaan.

7. Eksentrinen, venyttävä jännitys. Tämä liittyy myös
edelliseen kohtaan. Sisäistä voimaa kuvataan yleensä niin, että se erotetaan
paikallisesta lihasvoimasta ja puhutaan koko kehon jänteiden, kalvojen ja
muiden kehon elastisten rakenteiden synnyttämästä voimasta. Tätä harjoitellaan
tekemällä eksentristä, siis kehon lihas-jänne-kalvorakennetta venyttävää ja
samalla jännittävää liikettä. Fysiologisin termein kyse on plyometrisestä
harjoituksesta, jossa vastus liikkeeseen otetaan kehon sisältä, ei ulkoisesta
painosta.

Harjoitus: Tämä on tyypillinen kiinalainen voimaharjoitus,
jota edustaa esimerkiksi Shaolinin yijinjing, jota jo kuvasin edellisessä
kohdassa. Vastus liikkeeseen otetaan kehon sisältä antagonistisista
lihas-jänne-kalvoketjuista. Karaten joissakin katoissa näkyy edelleen jälkiä
tästä harjoitusmenetelmästä.

8. Rentous. Jos haluamme kehostamme irti räjähtävää voimaa,
lähtötilanteessa meidän on oltava mahdollisimman rentoja. Jos emme ole, tilanne
on sama kuin kehossamme olisi ikään kuin käsijarruja päällä. Monet
kamppailutaidot sisältävät systemaattista dynaamisen rentouden harjoittelua,
joita ovat erilaiset käsien ja koko kehon ravistelut ja heiluttelut.

Harjoitus: Hyvä esimerkki näistä harjoituksista on
taiji-mestari Huangin ”viisi rentousliikettä”. Kiinalaisiin kamppailutaitoihin
liittyy paljon erilaisia käsien pyörityksiä ja heilutuksia.

9. Keskustan voima. Tämä on vaikea käsite, mutta siinä
ajatus on, että koko kehon voima lähtee keskustan liikkeestä. Tällä voidaan
viitata moneen asiaan, joista yksi on painopisteen liike. Kun painopisteen
liike vie tekniikkaa, siitä lähtevää voimaa voidaan kutsua ”keskustavoimaksi”.
Toisaalta keskusta voidaan myös hahmottaa isoksi vatsan seudun palloksi, jonka
pyörivä liike synnyttää muut liikkeet. Erityisesti joissakin kiinalaisissa
kamppailutaidoissa käytetään tätä nk. dan-tienin pyörivää liikettä voiman
synnyttämiseksi.

Harjoitus: Ehkä paras esimerkki keskustaharjoituksesta on
Chen-tyylin taijihin liittyvä Chan Si Gong eli ”Silk Reeling Exercises”. Siinä
harjoitellaan erilaisia ympyräliikkeitä niin, että tekniikkaa johtaa keskustan
(dan tien) liike.

10. Syvähengityksen harjoitteleminen. Hengityksen
harjoittamisella on aina kaksi ulottuvuutta. Se on aina mielen harjoitus, koska
huomio keskitetään siinä hengityskokemukseen ja annetaan kaiken muun sisällön
poistua mielestä. Näin kehitetään mielen keskittymiskykyä, mutta myös taitoa
pudottaa pois mielen häiritsevä sisältö. Hengitysharjoituksilla voidaan myös
säädellä ja harjoitella vatsaontelon sisäistä painetta, mikä on voimantuoton
kannalta aivan olennaista. Painonnostajat käyttävät vyötä juuri siksi, että he
voivat painaa vatsaontelon paineen vyötä vasten. Ilman vyötä sama paine pitää
tietysti ottaa vastaan vatsalihaksilla. Hengitysharjoituksissa voidaan
keskittyä siis vatsaontelon sisäisen paineen hallintaan.

Harjoitus: Hyvä esimerkki tällaisesta harjoitustavasta
löytyy aikidosta. Esimerkiksi Koichi Tohei kuvaa tällaisia harjoituksia
muistaakseni kirjassaan ”Aikido in Daily Life”.

Yritin edellä kiteyttää kymmeneen kohtaan äärimmäisen
syvällistä ja monimutkaista asiaa. Luin juuri Ellis Amdurin kirjan “Hidden in Plain Sight, Esoteric Power
Training Within Japanese Martial Tradition”. Kirja antaa 470 sivullaan
hyvän kuvan siitä, miten monimutkaisesta ja hankalasta asiasta on kyse. Koko
kirja käsittelee sitä, miten japanilaisissa kamppailutaidoissa joko on opetettu
tai piiloteltu menetelmiä, jotka tähtäävät sisäisen voiman taitoihin ja miten
nämä taidot ovat pääasiassa näistä koulukunnista kadonneet. Esimerkiksi edellä kymmeneen kohtaan
kiteyttämäni luettelo sisältää sellaisia ”salaisuuksia”, että kyse voisi olla
jonkin vanhan ryuhan menkyo kaiden –dokumentista, sen
kuvauksesta tyylin salaisista periaatteista, joka siirretään tässä dokumentissa
vain tyylin seuraavan sukupolven opettajalle.

Entä sitten asahi?

Mutta – mikä hienointa! Asahissa siirrämme kaiken tämän
tiedon juuri sinulle, jos olet valmis sen vastaanottamaan! Tiedän, että tämä
valmius vaatii vuosien valmistavan budo-harjoittelun ja ehkä myös jonkin verran
ihmettelyä tai oudoksuntaa siitä, mistä budon teknisessä harjoittelussa
ylipäätään on kyse. Vaatii siis ehkä
eräänlaisen nöyrän hämmennyksen tilan, että tällaista tietoa ylipäätään pystyy
omaksumaan.

Käyn seuraavassa lyhyesti läpi, miten edellä kuvatut
periaatteet on ikään kuin sisäänrakennettu asahin joihinkin harjoituksiin ja
liikeperiaatteisiin. Koska asahi saa liikeperiaatteensa taijista, joka on yksi
kiinalaisesta sisäisestä taidosta, on siis vain luonnollista, että asahi nämä
sisältää. Teen jälleen yhdenlaisen yksinkertaistetun luettelon. Käyn läpi edellä kuvaamani listan taidoista
ja nostan esiin siihen liittyviä asahin harjoituksia. Asahin harjoitusten
luettelo ei pyri olemaan täydellinen. Annan siinä esimerkkejä. Esitän asian
taulukon muodossa:

Sisäisen
voiman periaate

Asahin
liike/ osio/ liikeperiaate

1. Kehon
painopisteen hallinta

Sarja 1, 3.
rentousliike: Liikkeessä siirretään painopistettä jalalta toiselle ja
pudotetaan alas painon ollessa takana. Vrt. aikidon ”soutuharjoitus”.

Sarja 2:
toinen rentousliike, missä harjoitellaan painopisteen pudottamista.

2. Koko
kehon liike

Suurin osa
asahin liikkeistä toteuttaa tätä periaatetta. Esimerkki: Sarja 1:
päänkääntöliike tai vaikkapa ensimmäinen selkäliike. Koko kehon voimaa
harjoitellaan asahissa myös sarjan lopun seisomisharjoituksessa.

3.
Juurruttamisen periaate. Tasapaino.

Kaikissa
asahin liikkeissä haetaan hyvää tasapainoa, mutta juuruttamiseen liityvää
vajoamista harjoitellaan esim. ensimmäisen sarjan kolmannessa
rentousliikkeessä ja tasapaino-osion kahdessa ensimmäisessä liikkeessä.

4. Kehon
linjaus.

Linjausta
harjoitellaan kaikissa asahin liikkeissä, mutta erityisesti esim. ensimmäisen
sarjan selkäliikkeen työnnössä ja ensimmäisessä tasapainoliikkeessä.
(Funktionaalinen keskilinja.)

5.
Avautuminen ja sulkeutuminen

Periaate on
mukana suurimmassa osassa asahin liikkeitä, mutta hyvä esimerkki on
ensimmäisen sarjan simpukkaliike, mikä on kehitetty avautumisen ja
sulkeutumisen malliliikkeeksi.

6.
Jännityksen ja rentouden vaihtelu

Asahia
tehdään hienovaraisella jännityksen ja rentouden vaihtelulla. Tätä
periaatetta erityisesti harjoitetaan toisen ja kolmannen sarjan kolmannessa
rentousliikkeessä. Voima-asahissa periaate viedään miltei kaikkiin asahin
liikkeisiin. Periaatetta harjoitellaan asahissa sekä hitaasti, että nopeasti.

7.
Eksentrinen, venyttävä jännitys

Asahissa
jännitys tehdään aina hieman venyttäen. Erityisesti kolmannen sarjan kolmas
rentousliike on tämän periaatteen harjoittamista. Voima-asahissa viemme
periaatteen koko sarjaan.

8. Rentous

Asahin
jokainen sarja alkaa rentousosiolla, mistä löytyy kattava kokoelma dynaamisen
rentoutuksen harjoituksia.

9. Keskustan
voima

Asahin
erilaiset pallon pyöritysliikkeet tehdään vartalon painopisteen
pyörityksellä. Esimerkiksi ensimmäisen sarjan kolmas selkäliike tehdään
pyörittämällä keskustaa.

10.
Syvähengitys

Koko asahin
liikesarja tehdään syvähengityksellä tai osittaisella syvähengityksellä.
Parhaan esimerkit ovat kaikkien sarjojen alun ja lopun laajat hengitystä
tasaavat liikkeet. Vatsaontelon paineen lisäys tapahtuu iskevissä liikkeissä,
kuten ”isku hiekkavalliin.

Edelle koottu taulukko selittää varmaan, miksi joskus asahin
ohjaajakoulutuksissa käy niin, että sinne tullut budon harrastaja usein toteaa,
että nyt hän ymmärtää enemmän sitä, mitä he hänen budo-lajissaan tekevät, mutta
kukaan ei ole koskaan selittänyt sitä. Budon ja myös kiinalaisten
kamppailutaitojen ongelma on, että liikettä ja sen periaatteita ei yleensä
analysoida edellä kuvatulla tavalla. Koko tällainen analyysi ja käsitteet ovat
hyvin länsimainen tapa lähestyä näitä lajeja. Kiinalaiset tai japanilaiset
opettajat eivät opeta näin. He näyttävät tekniikan ilman sanoja ja oppilaan
pitää osata kopioida oikea liikkumisen tapa. Opetus tapahtuu esimerkillä, ei
verbaalisesti. Perinteisessä aasialaisessa opetustavassa sanoja vältellään ja
kysyjä saa lyhyitä vastauksia. Vasta viime vuosina ja vuosikymmeninä tällainen
lähestymistapa on yleistynyt ja sitä ovat tehdään pääasiassa länsimaiset
opettajat. Tutkin itse paljon näitä asioita 80-luvulta tuonne 2000-luvun alkuun
ja harjoittelin ja kehittelin niihin liittyviä harjoitusmenetelmiä, jotka
näkyvät nyt asahissa tavalla ja syystä, minkä edellä olen kuvannut.

Olen sitä mieltä, että asahi olisi ihanteellinen sisäisen
voiman harjoitus niille budon harrastajille, jotka haluavat löytää lajiinsa
ikään kuin uuden moottorin. Tein itse tämän karateeni 90-luvulla ja voin
kertoa, että se toimii. Kuorta eli muotoja ei tarvitse vaihtaa. Tekniikat ja
muodot voivat säilyä samoina, mutta tekniikoiden takana toimiva moottori, kehon
voiman tuoton tapa, voidaan vaihtaa rennompaan, taloudellisempaan,
tehokkaampaan ja räjähtävämpään muuttamalla harjoittelun metodologia. Siihen
asahi antaa mahdollisuuden. Huomaa esimerkiksi, että asahin edellä kuvatut
liikkeet voidaan ottaa omiksi harjoituksikseen ja laajentaa harjoitussarjoiksi
erilaisten variaatioiden avulla.

Kehittelen parhaillaan koulutusta teemalla ”Asahi,
kamppailutaidot ja sisäinen voima”. Koulutuksessa käymme systemaattisesti läpi
tämän artikkelin ideoita, tutkimme asahin perusliikesarjaa, mutta sovellamme
sen liikkeitä enemmän edellä kuvattuun harjoitusmetodiin soveltuvaksi. Koulutus
antaa mahdollisuuden opetella harjoitussarja, johon on sisäänrakennettu kaikki
keskeiset sisäisen voiman harjoittamisen elementit.