Asahin liikeperiaatteet ovat pääosin peräisin taijista, ”kiinalaisesta aamuvoimistelusta”. Taijissa on myös samoilla periaatteilla tehtäviä pariharjoituksia, missä pehmeää ja tietoista liikettä tehdään yhteistyössä parin kanssa.  Tällaisessa harjoittelussa opitaan aistimaan parin liikettä ja siihen liittyvää voimaa ja harjoitus antaa erilaisia kamppailutaidoissa tärkeitä valmiuksia. Asahi ei ole kamppailutaito, mutta parin liikkeen aistimisella ja ohjaamisella on muitakin kuin kamppailullisia ulottuvuuksia. Kevyt kontakti antaa mahdollisuuden tutkia ja oppia monia asioita. Olen teettänyt joitakin pariharjoituksia asahin jatkokoulutuksissa, missä on tutkittu esimerkiksi keskilinjaa ja sen liikkeitä parin kanssa.  Kehittäessäni Syvä-asahia olen tuonut jatkokoulutuksiin paljon sellaista asahiin liittyvää lisämateriaalia, mikä auttaa asahi-ohjaajia näkemään hitaan ja tietoisen liikkeen monia ulottuvuuksia.  Ohjaajat vievät sitten tätä materiaalia ohjauksiinsa siinä määrin kuin he itse sitä omaksuvat ja ryhmät kykenevät tai haluavat ottaa vastaan.

Olen joskus saanut kuulla, että asahin tulisi olla sillä tavalla yksinkertaista, että jokaisen ”mökinmummon” tulisi pystyä se omaksumaan ja tekemään sitä heti ja saamaan sen terveyshyödyt. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta en ajattele ollenkaan näin. Minulle se on vasta alku. Olen nyt noin 15 vuoden ajan kehittänyt asahia ja pyrkinyt tekemään siitä sellaisen tietoiseen liikkeeseen perustuvan somaattisen menetelmän, että ”mökinmummojen” lisäksi sitä haluavat tehdä myös liikunnan ja terapian ammattilaiset, joita kiinnostaa kehomieliyhteys ja ylipäätään ihmistä eheyttävä liike ja sen eri tasot. Siksi olen myös kirjoittanut paljon tällaisen liikkeen teoriasta. Tällaista menetelmää ei opita muutaman päivän kursseilla. Olenkin kehittänyt Syvä-asahiin kymmenkunta jatkokoulutuspäivää, joissa Syvä-asahi –nimistä somaattista menetelmää voi opiskella.

Viimeisen noin vuoden aikana olen tutkinut asahin liikkeitä kepin kanssa. Tästä työstä on kehittynyt ”keppi-asahi”, jonka periaatteet ja sarjat ovat nyt valmiita. Keppi-asahia kokeillaan jo joissakin asahi-ryhmissä.  Olen viime aikoina alkanut enemmän ajatella myös taijin pariharjoitusideoiden liittämistä asahiin, jolloin tuloksena olisi eräänlainen ”pari-asahi” tai ”kontakti-asahi”. Taijin ja aikidon pariharjoituksethan ovat toimineet ennenkin länsimaisen liikkeen, lähinnä tanssin innoittajana. Näistä lähtökohdista kehittyi mm. kontakti-improvisaatio 1970- luvulla. Asahiin taijin pariharjoitusajatus on helppo liittää, koska asahi noudattaa jo alun perin taijin liikeperiaatteita ja monet asahin rentousliikeosion liikkeistä ovat suoraan taijin liikkeitä, joita tehdään myös parin kanssa. Näitä ovat erityisesti ”Huangin viisi rentousliikettä”, joista osa on myös asahin liikkeiden taustalla. Löysin arkistoistani jo vuonna 2006 päivätyn suunnittelupaperin, missä yksi otsikko on ”pari-asahi”.

Asahia ohjatessa on kaksi tilannetta, missä kontakti pariin syntyy usein spontaanisti. Kun ohjaaja opettaa jonkin liikkeen liikerataa, hän saattaa ohjata oppilastaan kuljettamalla tämän käsiä omin käsin. Tästä syntyy spontaanisti tilanne, missä oppilas peilaa opettajan liikettä kontaktin avulla. Tämä on itse asiassa hyvä tapa opettaa joitakin liikkeitä. Toinen on tilanne, missä ryhmä tekee asahia ringissä. Silloin usein käy niin, että esimerkiksi perussarjan ensimmäisessä selkäliikkeessä oppilaat kiertyvät toisiaan kohti ja painavat kämmenensä vastakkain. Syntyy kontakti. Usein tästä syntyy myös keskustelua, että asahiahan voisi tehdä näinkin, parin kanssa. Itse olen näissä tilanteissa vastannut, että ”on työn alla”. Nyt tämä työ on viety aika lailla loppuun.

Kontakti, kosketus pariin on monimutkainen ja syvällinen asia. Kontakti ylipäätään on olemisemme perustaa. Olemme jatkuvasti kontaktissa ympäristöömme ja muihin ihmisiin. Voi sanoa, että aivan kuin ilman hengitystä ei ole inhimillistä elämää, ei myöskään ilman kontaktia. Eli jos alamme tietoisesti tukia kontaktia, käy samalla tavalla kuin tietoisessa hengityksen tutkimisessa. Huomamme, että se kannattelee meitä koko ajan. Olemme koko ajan kontaktissa johonkin. Jalkamme koskettavat maata, pakaramme tuolia, kätemme käsittelee esineitä. Kosketamme toisiamme eri tavoin. Kontakti maahan mahdollistaa liikkumisemme. Kehollisuutemme ylipäätään tarkoittaa kontaktissa olemista. Aistimme ottavat tätä kontaktia koko ajan, joista kosketusaisti on yksi. Kontaktissa on osittain samaa kuin hengityksessä, että emme useinkaan tiedosta sitä. Jalkapohjien kontakti maahan nousee esiin, jos kävelemme kesällä ulkona paljain jaloin, mutta yleensä kengät jalassa kulkiessamme otamme sen niin itsestäänselvyytenä, että emme aisti sitä lainkaan. Kenkä suojelee jalkaamme aistimuksilta. Nykyään tähänkin on havahduttu ja on tullut muodiksi kulkea paljain jaloin tai juoksennella poluilla paljasjalkakengissä, jotka sallivat paremman aistimuksen.

Asahin kaltaisessa tietoisessa liikkeessä kuuntelemme liikettämme sisäkautta. Harjoitamme silloin kehon sisäisiä aisteja.  Samaa tehdään esimerkiksi taijin-kaltaisissa taidoissa. Taijissa harjoitus täydennetään hyvin herkillä kehon ulkoista kosketusaistia harjoittavilla harjoituksilla, jossa opettelemme kuuntelemaan parin liikettä herkän kontaktin avulla. Näin saadaan aikaan hyvin tasapainoinen harjoitus, jossa harjoitellaan kehon sekä sisäisiä että ulkoisia aisteja. Esimerkiksi tunteiden tunnistamisen ja säätelyn kannalta on tärkeää oppia aistimaan kehon sisätilan aistimuksia, koska tunteet ylipäätään ovat hyvin kehollisia. Toisaalta tietoisuus on jotain, mikä kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Voisi sanoa, että kosketus on sen rajapinnan tutkimista, missä kulkee itsen ja toisen raja.

”Kontakti-asahissa” lähdemme lempeästi tutkimaan kontaktia pariin. Teemme sitä ensin yksinkertaisten perusharjoitusten avulla, missä käsiä pyöritetään erilaisia ympyröitä kontakti pariin säilyttäen. Samalla tulemme tietoiseksi siitä, miten voima muodostuu liikkeeseen, miten painopisteemme ja keskilinjamme liikkuu jne. Seuraavaksi teemme asahin perusliikkeitä kontaktissa parin kanssa peilaten parin liikettä. Tämä mahdollistaa monia liikkeen aistimisen kautta tulevia kokemuksia. Voimme vaihdella liikkeen ohjaajan ja ohjatun roolia, jolloin joudumme herkästi kuuntelemaan, missä kohtaa vaihto tapahtuu.  Kontaktissa tapahtuva liike on yhdenlaista kehollista dialogia, missä kuuntelemme toista liikkeen kautta häntä kunnioittaen. Välillä ohjaamme liikettä itse, välillä luovutamme ohjausvastuun toiselle ja seuraamme toista ilman kriittistä asennetta, ilman käsitteiden tuomaa arviointia. Asahissa voimme kehitellä lempeää tapaa harjoitella kontaktia yhdenlaisessa ei-aggressiivisessa, myötätuntoisessa muodossa ja tutkia, mitä se opettaa meille. Mitä se opettaa meille itsestämme, mitä toisesta ihmisestä. Kun kosketan toista, asetun kahden subjektin rajapinnalle: en koe toista ihmistä esineenä, vaan toisena subjektina, jolla on samanlaiset tunteet, ajatukset, ylipäätään samanlaiset kokemukset kuin minulla. Tämä kokemus on empatian perusta.  Kun otamme asahin liikkeeseen mukaan kosketuksen, astumme askeleen syvemmälle siihen asahin ulottuvuuteen, mikä tekee siitä eheyttävän harjoituksen.