Ensimmäisessä asahi-kirjassa ”Asahi – terveysliikuntaa kaikille”, kuvasin asahin yhdeksi periaatteeksi mielikuvien aktiivisen käytön.  Myöhemmin olen sijoittanut sen yhdeksi alakohdaksi siihen, miten asahin liikkeen laatu syntyy. Mielikuva on joka tapauksessa yksi keskeinen asahi-työskentelyssä käytettävä periaate tai menetelmä. Mielikuvia käytetään terapioissa, rentoutusmenetelmissä ja yleisesti myös urheilun henkisessä valmennuksessa. Urheilun puolella se on käytetyin henkisen valmennuksen menetelmä. Mielikuvan käytön periaate on: mikä kuvitellaan mielessä, tulee todeksi kehossa. Tämä ei tietenkään toteudu täydellisesti, mutta vaikutus on sen suuntainen. Tutkimusnäyttöä periaatteen paikkansa pitävyydestä on saatu esimerkiksi monien urheiluun liittyvien taitojen kohdalla. Taitojen opettelussa mielikuva on tehokas apu. Kehollisten taitojen opettelussa mielikuvaa voidaan käyttää kahdella tapaa. On olemassa ulkoinen ja sisäinen mielikuva. Ulkoisella mielikuvalla tarkoitetaan sitä, että henkilö näkee itsensä tekemässä jotain ikään kuin toisen silmin. Hän siis ikään kuin katsoo itseään sivusta. Sisäinen mielikuva on liikkeeseen liittyvien kinesteettisten aistimusten kuvittelua. Siinä henkilö kuvittelee, miltä liike sisäisesti tuntuu. Taitojen opettelussa on hyvä opetella käyttämään kumpaakin tapaa.

Harjoitteluvaiheessa mielikuva auttaa liikesarjojen mieleenpainamisessa. Asahia on vaikeaa tehdä, jos ei muista liikesarjoja. Tavallaan ensimmäinen tehtävä asahia opetellessa on opetella muistamaan liikkeet sarjana. Sarjoja on helppo käydä läpi mielessä missä vain, kun on joutoaikaa, vaikkapa bussissa tai bussipysäkillä. Kun sitten olet oppinut muistamaan asahin liikesarjat, voit edelleen opetella tekemään liikkeet paremmin mallisuorituksen mukaan harjoittelemalla liikkeitä mielessäsi. Oikean mallikuvan saamiseksi on tärkeää katsella liikkeitä esimerkiksi videolta, mutta parempi tietysti on, jos sinulla on muistikuva opettajasi suorituksesta.

Asahia tehdessä ja liikkeitä opetellessa käytämme mielikuvia monessa tarkoituksessa. Kuvaan seuraavassa niistä tärkeimpiä.

1. Liikkeen oikea muoto.

Mielikuva auttaa liikkeen oikean muodon saavuttamisessa. Kun esimerkiksi ”nostamme palloa maasta” ja kuvittelemme käsiemme väliin pallon, kätemme kaareutuvat luonnollisella tavalla pallon ympärille. Mielikuva antaa siis liikkeelle oikean rakenteen. Samalla pitää huomata, että on tärkeää, että mielikuva on oikea. Esimerkiksi pallon nostossa, jos kuvittelemme pienen pallon kämmentemme väliin, kyynärpäät putoavat helposti alas ja kainalot sulkeutuvat ja oikeaa rakennetta ei saavuteta. Pallon nostossa edessämme on iso pallo, johon tartutaan sivuilta ja annetaan käsien kaartua pitkälle pallon alle, jolloin käsivarsien linja on pyöreä ja kainalotkin avautuvat. Sama ohje pätee myös sarjan viimeisessä asennossa. Siinä ei seistä pallo kämmenten välissä ja kainalot kiinni, jolloin taas harjoituksen idea menetetään. ”Kannattele palloa vatsan edessä” –asennossa pallo on iso ja se lepää alhaalla olevien kämmenten päällä rintaa vasten niin, että käsivarret ovat pyöreät ja kyynärpäiden voima suuntautuu sivulle.

Pidämme palloa kämmenten välissä myös esimerkiksi perussarjan sivutaivutuksessa. Tämä antaa liikkeelle hyvän muodon. Jos pallon ajatus menetetään, kämmenet kääntyvät helposti esimerkiksi eteenpäin tai yläkäsi ajautuu liikkeen aikana liikaa eteen ja vartalo alkaa kiertyä väärään asentoon. Mielikuvan avulla voidaan siis helpottaa pysymistä liikkeen oikeassa muodossa.

2. Periaatteiden harjoitteleminen

Harjoittelemme asahin liikeperiaatteita ja niiden noudattamista myös mielikuvien avulla. Kun etsimme kehon hyvää pystylinjausta, se kannattaa kuvitella jonkin konkreettisen mielikuvan avulla. Jos kuvittelet pääsi päälle vesilasin, kehosi ojentautuu itsestään pystyyn. Ajatuksena on antaa mielikuvan vaikuttaa kehoon eikä vääntää kehoa väkisin periaatteen mukaiseen asentoon tai liikkeeseen. Kun haluat tulla tietoiseksi keskilinjan liikkeistä, kuvittelee keskilinjasi isoksi lyijykynäksi, jolla voit sitten piirtää lattiaan viivan, pyöräyttää pisteen tai painaa sen lattian sisään. Näin opit pystylinjausta ja koko kehon liikettä. Kun opettelet palleahengitystä, kuvittele, että hengität sisään isoon palloon, joka sijaitsee aivan alavatsalla lantiokorin päällä. Aistit miten tämä pallo laajenee ja supistuu. Tämä mielikuva toimii hyvin vatsa/palleahengityksen avaamisessa. Kun pyörität käsiäsi ja haluat rentoutua, kuvittele kätesi naruksi tai köysiksi, jotka vartalon kiertoliike vain vetää perässään ja saa ne iskeytymään vartaloa vasten. Kun etsit koko kehon virtaavaa liikettä, kuvittele, että olet itse suuri joki, joka on jatkuvassa virtaavassa liikkeessä. Kun haluat aistia sitä, miten jalkasi juurtuvat maahan, kuvittele että jalkasi täyttyvät hiekalla, mutta ylävartalosi ja käsivartesi ovatkin ilmaa. Nyt jalkasi suorastaan painuvat maan sisään, mutta liike käsissäsi tuntuu ilmavalta ja kevyeltä. Nämä ovat kaikki esimerkkejä asahin periaatteiden viemisestä liikkeeseen mielikuvien avulla. Keksi aktiivisesti tällaisia mielikuvia. Kaikki mielikuvat, joista koet olevan hyötyä, ovat hyviä.

3. Liikkeen erilaisten laatujen tutkiminen

Erotan tämän erikseen, vaikka kyse on ehkä jatkosta edelliseen. Tekemällä samaa liikettä, mutta muuttamalla mielikuvaa, voit muuttaa liikekokemusta ja liikkeen laatua. Jos käytät painavampaa mielikuvaa, joudut käyttämään voimakkaampaa liikettä. Tee perussarjan ensimmäinen selkäliike paperipallolla, puupallolla ja rautapallolla, niin huomaat, miten liikkeen laatu muuttuu. Voima-asahissa käytämme tätä periaatetta systemaattisesti hyväksi. Jos haluat harjoitukseen enemmän voimaelementtiä, niin mielikuvalla sitä voi saada.

Tee liikesarjaa ensin normaalisti, kuvittele sitten että teet sitä vedessä ja lopuksi, että teet sitä juoksevassa tervassa. Huomaat, miten voiman käyttö muuttuu aina mielikuvasta toiseen siirryttäessä. Tämä on hyvä tapa tutkia, ei vain voimakkaampaa liikettä, vaan myös sitä, miten liike ylipäätään muodostuu jaloista ylös kohti käsiä. Eli tällainen mielikuva opettaa myös liikkeen mekaniikkaa.

Muuttamalla mielikuvaa myös liikkeen muoto muuttuu. Tee perussarjan toinen selkäliike ensin pallon mielikuvalla, vaihda se sitten mielikuvaan, että olet vedessä aalloissa heiluva kasvi. Huomaat miten liikkeesi vapautuu ja pallon muoto putoaa pois. Mielikuvissa vain mieli on rajana.

4. Mielen rauhoittaminen

Erilaissa rentousmenetelmissä käytetään mielikuvia sekä kehon että mielen rentouttamiseksi. Tämä tehdään yleensä selällään maaten.  Saman voi tehdä myös seisten. Asahin viimeinen asento, missä seistään pallo vatsan edessä, sopii tähän hyvin. Kun itse lopetan asahin liikesarjan, käyn läpi yleensä seuraavia tai niiden kaltaisia mielikuvia.  Kun kädet laskeutuvat palloasentoon ylhäältä, etsin ensin hyvän rakenteen. Se tarkoittaa kehon hyviä linjauksia. Annan pallon laskeutua hitaasti alaspäin, mutta samalla työnnän jaloilla vartaloa ylöspäin ja annan jalkojen ja selän hieman ojentua. Tapahtuu siis kaksi vastakkaista liikettä kädet laskeutuvat vielä pallon kanssa alas, samalla hartiat rentoutuvat ja laskeutuvat, mutta keskilinja kohoaa ylös jalkojen ja selän tukemana. Otan mielikuvan: voima keskeltä ylös, hartioista ja muualta alas. Tämä synnyttää hyvän ojennuksen ja rakenteen. Toinen mielikuva voi olla esimerkiksi vaatehenkari, mistä keho riippuu kuin vaate. Aistin sisäisesti linjauksen kakkosvarpaasta, polvien keskeltä lonkkaniveliin ja sieltä ristiluun kautta selkää pitkin ylös. Lopuksi aistin alas painuvia hartioita ja lapoja. Nyt keho on rento ja hyvässä rakenteessa. Sitten kohti mieltä, johon on monta mahdollisuutta. Yksi hyvä on vain jäädä aistimaan hengitysliikettä vatsalla. Mielikuva vatsan pallosta on tässä hyvä. Usein suuntaan sitten huomion sormenpäihin ja kämmeniin, joissa liikkeen jälkeen tuntuu lämpöä ja pientä väreilyä. Voin kuvitella, miten jokainen sormenpään solu on pienessä väreilevässä liikkeessä. Sitten laajennan hiljalleen tietoisuuden koko kehoon aistimalla joka solun värinää koko kehon alueella. Tätäkin kannattelee vastaava mielikuva. Tällaisessa kehotietoisuuden värisevässä kokemuksessa palataan hyvin konkreettisella tavalla siihen kokemukseen, miten elämä virtaa lävitsemme juuri tässä ja juuri nyt.