”8. Jätä heiluri pois ja tee fa-li kamppailuasennosta mihin suuntaan vain, millä voimalla ja liikepituudella vain. 9. Vie fa-li mihin tahansa kamppailutekniikkaan.”

Zhang Chang Wang kirjoittaa kirjassaan ”Tie terveyteen ja hyvinvointiin” sivulla 140, missä hän kuvaa fa-lita, näin: ”Mitä sujuvampaa rentouden ja jännityksen vaihtelu on, sitä suurempi on vastaavasti ulos saatettu voima ja voiman nopeus.” Tähän kaikki edellä olevat harjoitukset ja niiden suoritustapa tähtäävät. Muutos rentoudesta jännitykseen ei voi olla sujuvaa, jos lähtökohta ei ole mahdollisimman rento. Voi olla, että rentoutta voi oppia myös vain seisomalla, mutta helpommin sitä oppii, jos harjoitukseen liitetään dynaamisia rentousharjoituksia.

Edellä kuvatuissa harjoituksissa edetään laajoista liikkeistä kohti lyhyitä liikkeitä. Tämä tarkoittaa etenemistä helposta kohti vaikeaa, vaikka yi quanin yhteydessä pitääkin todeta, että helppokaan ei ole aivan helppo. Mutta tämä on pedagogisesti järkevä etenemissuunta. Ajatus ei tietenkään ole omani. Esimerkiksi Jan Diepersloot, joka toi yi quanin Suomeen 1995, opetti samalla idealla seisomiseen liittyvän ”sisäisen liikkeen”. Hän lähestyi seisomista shi-lin kautta. Aluksi tehtiin shi-li-harjoitusta laajoin liikkein. Sitten liikerataa lähdettiin hiljalleen lyhentämään ja lyhentämään. Jolloin ulkoinen liike hiljalleen pysähtyi, mutta liike jatkui kehon sisässä. Näin siirryttiin ulkoisesta liikkeestä kehon sisäiseen liikkeeseen. Hän kuvasi tätä muutosta liikkeen energiasta kohti energian liikettä.  

Samaa ajatustapaa voidaan käyttää lähestyttäessä fa-litä. Ulkoinen pitkä liike voidaan ikään kuin jalostaa ”puhtaaksi fa-liksi”, missä liikkeellä ei ole pituutta lainkaan. Fa-li tehtynä tavallaan puhtaasti periaatteen tasolla, ilman ulkoista liikettä, siis liikkeen pituutta tai sovelluksen muotoa, on vaikein tapa, miten fa-lin voi ylipäätään tehdä. Koko fa-lin harjoituksen idea on siinä, miten se viedään kamppailutekniikan voiman käytön moottoriksi. Se saa itse asiassa merkityksensä siitä, miten sitä sovelletaan, ja kamppailusovellukset, iskut, heitot, potkut jne. vaativat kaikki erilaisia voiman käytön ja vapauttamisen tapoja. Yi quanissa pätee sama kuin muissakin kamppailulajeissa, että on opeteltava vapauttamaan tai käyttämään voimaa eri tavoin tilanteesta ja tekniikasta riippuen. Fa-li ei tarkoita vain räjähtävää voimaa lyhyessä tekniikassa. Se tarkoittaa myös voiman keskittämistä pitkään tekniikan, esimerkiksi iskun osumakohdassa. Ei ole kamppailutaitoa, missä tekniikat ovat vain viisi tai kymmenen senttimetriä pitkiä. Yi quankaan ei ole sellainen. Siksi fa-lin harjoittelua tulee tehdä ”mihin suuntaan vain, millä voimalla ja liikepituudella vain.” Samoin on myös tärkeää viedä ” fa-li mihin tahansa kamppailutekniikkaan”. Fa-li on kamppailutekniikan voiman moottori, jonka pyrimme yi quanissa kehittämään huippuunsa.

Itse en näe, että on olemassa erikseen ”terveyspuolen” yi quania ja ”kamppailupuolen” yi quania, ja että terveyspuolella fa-li ei ole niin tärkeä. Kaikilla harjoituksilla, niin seisomisasennoilla kuin shi-lin muodoilla, on omat kamppailusovelluksensa. Seisomisharjoitus opettaa koko kehon yhtenäisen voiman (hun yuan li). Shi-li –harjoituksissa opimme saattamaan tämän voiman liikkeelle ja fa-li harjoituksissa opettelemme käyttämään sitä nopeasti. Tämä prosessi on jatkumo, missä kaikki kohdat ovat yhtä tärkeitä.

Jos seuraat tätä progressiota askel askeleelta, niin luulen, että fa-li ei tule tuottamaan sinulle mitään ongelmia. Muutaman vuodenhan tällaiset prosessit aina kestävät, mutta niin pitääkin. Kannattaa edetä askel askeleelta, tehdä yhden vaiheen harjoituksia niin paljon ja niin kauan, että todella ymmärtää, mistä asiassa on kysymys. Jokaiseen edellä kuvaamani vaiheeseen liittyy paljon harjoituksia, joista olen tässä antanut vain esimerkin. Jos saan aikaiseksi, yritän järjestää tästä kuviosta pidemmän seminaarin, missä käymme tarkemmin läpi tässä kuvattuja vaiheita, niiden periaatteita ja niihin liittyviä harjoituksia.