Yli kuukausi sitten julkaisin Asahi-Akateminan FB-sivuilla vanhan (5.12.2005) suunnitelmani siitä, millaisia jatkokoulutuksia asahi voisi sisältää. Yksi teemoista oli ”Asahi ja itsesuojelu”. Kuvaus kuuluu näin: ”Itsestään huolehtimiseen kuuluu myös itsensä puolustaminen. Tämä olisi asahiin perustuva itsepuolustusseminaari tavallisille ihmisille, joissa opetellaan Asahin periaatteita itsensä suojelun kannalta.”  Olen viime aikoina suunnitellut tähän teemaan liittyvää koulutuspäivää. Koulutuksen nimi voisi olla ”Asahi ja arjen turvallisuus”.

Viime aikoina olen pohtinut paljon asahin ja itsesuojelun näkökulmaa. Miksi puhun ”itsesuojelusta” enkä ”itsepuolustuksesta”. Näin siksi, että itsepuolustuksen käsite on suppeampi. Yleensä sillä tarkoitetaan toimintaa väkivaltatilanteessa. Itsesuojelun tai turvallisuuden käsitteet ovat laajempia, vaikka samalla pitää todeta, että itsepuolustuksen käsitettäkin käytetään myös laajassa mielessä. Itsensä suojelemisessa on tärkeää estää turvattomat tai vaaralliset tilanteet ennakolta. Hyvinvoinnin käsitekin saa tässä laajemman merkityksen. Hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei tarkoita vain huolehtimista siitä, että emme sairastu, vaan se tarkoittaa myös sitä, että pyrimme välttämään tilanteita, missä hyvinvointimme voi vaarantua vaikkapa väkivallan tai muun uhan seurauksena.

Tämä on myös vanha kiinalainen käsitys hyvinvoinnista. Siksi kiinalaisessa perinteessä terveystaidot ja itsepuolustustaidot ovat kulkeneet käsi kädessä. On tietysti itsestään selvää, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, seuraus voi olla, että sen jälkeen et enää ole terve. Terveydestään huolehtiminen tarkoittaisi silloin, että et anna kenenkään satuttaa itseäsi. Sama pätee läheisiisi. Heidän terveydestään huolehtiminen tarkoittaa, että et anna satuttaa heitäkään. Tässä mielessä kiinalaiset ovat kauan yhdistäneet sekä terveystaidot että itsepuolustustaidot. Taiji on hyvä esimerkki tästä. Siinä sekä terveystaidot että itsepuolustustaidot yhdistyvät samaan liikesarjaan. Asahia voidaan tarkastella samasta näkökulmasta.

Uhka on suhdekäsite

Turvallisuusajattelu perustuu uhka-analyysiin. Nyt me elämme aikaa, missä sairastumisen uhka on todellinen. Itsestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimista voidaan ja sitä pitää katsoa mahdollisimman laajasta näkökulmasta. Käyn seuraavassa läpi erilaisten terveyteemme liittyvien uhkien analyysin peruskäsitteitä ja ajatuksia. Turvallisuus ja uhkien ehkäiseminen on äärimmäisen monimutkainen asiakokonaisuus ja tässä voi syventyä lyhyesti vain aivan perusteisiin.  Tällaisten peruskäsitteiden ymmärrys voi olla kuitenkin aivan olennaista oman hyvinvointimme suojaamisessa.

Aivan ensimmäiseksi on huomattava, että uhka on suhdekäsite, missä on kolme elementtiä. Niiden jokaisen tiedostaminen on uhkan toteutumisen ehkäisemisen perusta. Nämä kolme elementtiä ovat uhkan aiheuttaja, uhkan laatu ja uhkan kohde.  Tämän lisäksi uhka toteutuu aina jossakin paikassa ja jonakin aikana (kuva alla). Jos haluamme suojella itseämme uhkilta, tavoitteena on tietysti aina uhkan toteutumisen ennaltaehkäiseminen.  Uhkan ennaltaehkäisemisen perusta on ymmärtää ja tiedostaa nämä uhkan elementit ja muuttamalla niitä vaikuttaa niin, että uhka ei toteudu.

1. Uhkan aiheuttaja. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on monia erilaisia uhkia ja niiden aiheuttajia. Henkilökohtaisellakin tasolla tapahtuva turvallisuusajattelu perustuu niiden tiedostamiseen. Tavallisempia uhkia ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot, väkivalta, mutta myös vakavat sairaudet. Tässä puhun kohdasta kaksi, eli uhkan laadusta. Kun ymmärrämme uhkan laadun, voimme tarkemmin tarkastella sen aiheuttajaa. Nykyisessä pandemiatilanteessa uhkan aiheuttaja on covid-19 –virus.

2. Uhkan laatu viittaa uhkaan tapahtumana. Se tarkoittaa silloin vakavaa sairastumista, auton alle jäämistä tai väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutumista. Tämä on se tapahtuma, joka pyritään estämään toteutumasta.

3. Uhkan kohde voi myös vaihdella. Se voi olla yksittäinen ihminen (minä), joukko (läheiseni), yhteiskunta tai jokin abstraktimpi asia, kuten instituutio (terveydenhoitojärjestelmä) tai esimerkiksi demokratia.

Rakenna monitasoinen suoja uhkia vastaan

Voidaan ajatella, että itsensä suojaaminen uhkilta perustuu siihen, että uhkia tai tiedossa olevaa uhkaa vastaan rakennetaan ikään kuin monitasoinen suojamuuri, jonka jokaisen seinämän läpi uhka joutuu tunkeutumaan ennen kuin se pääsee ”iholle” ja oikeasti toteutumaan. Alla oleva kuva havainnollistaa tätä ajattelua. Tämä ajatustapa pätee sekä itsepuolustukseen, että itsensä suojelemiseen yleisemmin.

1. Tietoisuuden hallinta.  Ensimmäinen ja ehkä tärkein suoja on tietoisuus. Turvallisuusajattelussa puhutaan tilannetietoisuudesta (situational awareness).  Kamppailutaidoissa asia saatetaan ilmaista toteamalla, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, olet jo tehnyt virheen. Harjoituksen tarkoituksena on luoda sellaista tilannetietoisuutta, että väkivallan uhkat eivät saa mahdollisuutta toteutua.  Tietoisuudella viitataan tällä tasolla moneen asiaan, joita seuraavassa lyhyesti ja luettelomaisesti.

1. Turvallisuusajattelun ottaminen mukaan omaan maailmankuvaan. Tällä tarkoitan yleistä tilanteiden ja tapahtumien tarkastelua ja tiedostamista turvallisuuden näkökulmasta. Jotta tämän pystyy toteuttamaan, siihen on oltava motivaatio. Usein se löytyy vasta ikävien tapahtumien seurauksena.

2. Tietoisuuden eri tarkkaavaisuusasteiden tai moodien ymmärtäminen, harjoittelu ja käyttöönotto.  Yksi helppo ajatustapa on liikennevalojen värikoodit: vihreä, keltainen ja punainen. Vihreä: ei uhkia; keltainen: uhkan mahdollisuus läsnä; punainen: uhka toteutumassa.  

Kaikkia näitä moodeja pitää sitten tutkia monesta näkökulmasta, joita ovat ainakin filosofinen, psykologinen ja kehollinen. Mitä tämä tarkoittaa? Esimerkki: uhka on väkivaltatilanne, missä olen hengenvaarassa. On ennalta ajateltava, mitä olet valmis sellaisessa tilanteessa tekemään. Tämä on tavallaan filosofinen kysymys, koska kyse on äärimmäisestä tilanteesta, missä joku yrittää vahingoittaa sinua vakavasti ja selviäminen vaatii sinulta myös samaa. Kyse on myös psykologinen. Miten voin ja voinko ylipäätään valmistaa mieltäni tällaiseen tilanteeseen? Kysymys on tietysti myös kehollinen ja tekninen: mitä kehollisia taitoja ja valmiuksia minulla on selvitä tilanteen vaatimasta kamppailusta. Esimerkki näyttää uhkatilanteiden äärimmäisen monimutkaisuuden ja samalla myös äärimmäisen vaikeuden.

3. Selviytymismoodin tiedostaminen (survival mode). Tällä tarkoitan erikseen sitä mielentilaa, minkä selviytyminen vakavasta uhasta vaatii. Tätä on vaikea harjoitella, mutta se on hyvä tiedostaa.

4. Liitän tietoisuuden kategoriaan myös tiedon suodattamisen tärkeyden. On pyrittävä erottamaan uhkaan tai uhkiin liityvä misinformaatio tutkitusta tiedosta. Misinformaatioon luottaminen saattaa johtaa vääriin toimenpiteisiin ja turvallisuutesi vaarantumiseen. Esimerkki: ketä kuuntelet pandemiatilanteessa, virologia vai diplomi-insinööriä? Ole siis tietoinen erilaisista informaation lähteistä ja siitä, että ne eivät ole samanarvoisia.

Totesin edellä, että on järkevää rakentaa ikään kuin monitasoinen suojamuuri uhkia vastaan. Tietoisuus on ensimmäinen, tärkein ja myös kaikki muut tason lävistävä elementti.

2. Ympäristön hallinta. Ympäristöllä tarkoitetaan tässä laajasti situaatiota, mihin liittyy fyysisen ympäristön lisäksi myös tilanteen kulttuuriset ja muut abstraktit komponentit (Ks. Lauri Rauhalan situaation analyysi.) Perustavaa ympäristön hallintaa on tiedostaa uhkan paikka ja aika ja pysytellä niistä poissa. Tämä on ehkä tärkein neuvo, mitä henkilökohtaisen uhkan torjumiseksi voi kenellekään antaa. Älä ole läsnä siellä, missä uhka on mahdollinen tai jo toteutumassa. Epidemiaan sovellettuna se tarkoittaa, että on pysyttävä poissa paikoista, joissa todennäköisesti covid-19 virusta voi olla ilmassa.  Silloin voit välttää kaksinkertaisen uhan: et saa virusta itse ja sinusta ei tule viruksen levittäjä. Matkustamisturvallisuuden kannalta tämä kohta tarkoittaa esimerkiksi, että jos matkustat vieraaseen kaupunkiin, otat ennalta selvää vieraan kaupungin vaarallisimmat kujat ja vältät niitä. Jotkut paikat tulevat turvattomiksi vasta tiettyyn aikaan. Tiedosta nämä ajat.

Ympäristön hallintaan kuuluu myös paikan kulttuuristen tapojen tuntemus. Niiden noudattaminen lisää turvallisuuttasi ja noudattamatta jättäminen vähentää sitä.

Ympäristön hallintaan liittyy myös tiedostaa, mitä kannat päälläsi tai taskuissasi ja se, mitä näet ympäristössäsi sellaista, mitä voit käyttää uhkatilanteessa hyväksesi. Tähän liittyy myös kysymys ennalta varustautumisesta. Esimerkki: voinko pukeutumisellani (suojamaskeilla ym.) suojata itseäni tai muita? Kannanko mukanani taskulamppua, kun liikun syyspimeässä?

3. Kehon hallinta. Koska lähdin liikkeelle asahista, niin haluan jakaa kehon hallinnan vielä kahteen kategoriaan, niin kuin teemme asahissakin. Tämä jako on perusteltua myös itsesuojelun näkökulmasta. Erotan kehon hallinnan yleisesti ja teknisen taidon erityisesti. Kehon hallinnalla tarkoitan asahin periaatteita ja niiden hallintaa. Asahin periaatteet ovat peräisin taijista ja siis kamppailutaidosta. Koko kehon voimantuotto, hyvä tasapaino, keskilinjan hallinta, hengityksen hallinta jne. ovat kaikki tärkeitä yleisiä taitoja myös itsensä puolustamisen tai suojelemisen näkökulmasta. Kamppailutilanteessa on esimerkiksi tärkeää pysyä pystyssä. Hyvä tasapaino ja kyky vajota ja juurtua auttavat tässä. On myös tärkeää pystyä vapauttamaan voimaa nopeasti koko kehosta, jos tilanne sellaista vaatii. Näin voidaan luoda se tila ja aika, mikä mahdollistaa juoksemisen pois paikalta.

Asahissa harjoiteltava hyvä pystylinjaus, voimakas kehon kannattelun taito, on myös tärkeä periaate itsesuojelun kannalta. Jos kannattelemme itseämme hyvässä ja voimakkaassa asennossa, emme näyttäydy ulospäin uhrilta. Voimme viestiä asennollamme ja liikkumisemme tavalla voimaa ja päättäväisyyttä, mikä voi auttaa pitämään saalistajat loitolla.

4. Tekninen taito. Teknisellä taidolla tarkoitan konkreettisia liikkeitä, joita voidaan soveltaa itsepuolustustilanteessa. Asahin perusliikesarjoissa on monia tällaisia liikkeitä. Ne voidaan nostaa sieltä esiin ja ottaa erikseen harjoittelun kohteeksi. Olen käynyt läpi asahin perusliikesarjan ja suunnitellut sen jokaiselle liikkeelle parin kanssa harjoiteltavan itsesuojelusovelluksen. Koko sarja voidaan tehdä myös käyttämällä näiden sovelluksien mielikuvia. Sarjan nimi on vielä työn alla, mutta aivan kuten olen Syvä-asahissa käyttänyt nimiä Asahi Somatics tai Asahi Rentous, tästä sarjasta on tulossa ehkä Asahi Itsesuojelu. Palaan koulutukseen tarkemmin sitten, kun tällaiset asiat taas käyvät ajankohtaisiksi.

Esitin edellä neliportaisen suojan, jonka varassa voimme opetella ymmärtämään itsesuojelun perusteita. Tämä on vasta alustavaa pohdintaa ja se varmaan tarkentuu vielä. Jos vielä liitän nämä ajatukset meneillään olevaan kriisiin, sen kannalta painottuvat kaksi ensimmäistä: tietoisuuden hallinta ja ympäristön hallinta. Mutta samalla on tärkeää myös pitää huolta kehostaan ja mielestään, kehomielestä. Asahi terveysliikuntana, somaattisena menetelmänä ja kehomieliharjoituksena on vahva itsestähuolehtimisen väline aivan samoin kuin monet muut joogan, taijin tai qigongin tapaiset liikuntamuodot. Kannattaa myös muistaa, että reipas kävely, lenkkeily, samoilu metsässä jne. ovat vähintään yhtä tärkeitä itsesuojelun keinoja erityisesti näinä ikävinä aikoina.