Asahia voidaan pitää taijin, yiquanin ja qigongin kaltaisten kiinalaisten taitojen pikkuveljenä tai ehkä pikkuvelipuolena, koska sillä on myös suomalaisia vanhempia. Oli sitten kyse pikkuveljestä tai velipuolesta on tärkeää huomata, että veljillä on paljon yhteistä ja pikkuveljellä paljon opittavaa vanhemmiltaan ja isommilta veljiltään. Itse käytän jatkuvasti kokemustani taijissa, yiquanissa ja qigongissa ymmärtääkseni paremmin asahia. Silti huomaan, kuinka ymmärrykseni asahistakin on edeleen vajavaista. Samalla kuitenkin jatkuvasti myös huomaan, miten kaikki ne erilaiset taidon tasot, kategoriat ja ajatustavat, mitä käytetään näiden kiinalaisten taitojen ymmärtämiseksi, soveltuvat suoraan myös asahin ymmärtämiseksi ja asahi-taidon syventämiseksi.  Syvä-asahissa käytän jatkuvasti tätä menetelmää.

Annan esimerkiksi tasapainon. Voimme kuvata tasapainon harjoittamista fysiologisin ja anatomisin termein, jolloin puhutaan esimerkiksi dynaamisesta ja staattisesta tasapainosta. Tasapaino nähdään osana yleisempää liikehallintaa. Yksi tasapainon fysiologinen määritelmä on, että se on kyky kontrolloida kehon asentoa, massaa tai painopistettä tukipinnan suhteen lihasvoiman ja eri aistijärjestelmistä tulevan tiedon avulla. Tasapainoon vaikuttavat sellaiset asiat kuten kehon koordinaatiokyky ja ketteryys. Tasapainoa voidaan harjoittaa asettamalla keho tasapainon kannalta haasteellisiin ympäristöihin. Jos nostan toisen jalkani irti maasta, kehon tukipinta pienenee niin pieneksi, että tasapainon ylläpitäminen vaikeutuu huomattavasti. Siksi taijin tapaiset liikuntamuodot ovat erinomaisia tasapainoharjoituksia.  Parasta tasapainoharjoittelua on, jos haasteelliseen tilanteeseen liitetään myös koko kehon koordinaatioharjoitus, missä siis vartalo ja kädet tekevät myös omia liikkeitään. Silloin tasapainohaasteesta tulee vielä vaikeampi.

Edellä kuvattu puhetapa ja kuvaus liittää tasapainon kehon fysiologiaan ja anatomiaan. Kuva laajenee radikaalisti, jos otankin huomioon sen, miten kiinalaisissa taidoissa puhutaan tasapainosta. Länsimainen ajattelu ylipäätään tarkastelee ilmiöitä erillisinä, mahdollisimman pieniin yksiköihin analysoituina osina.  Analyysi tarkoittaa juuri kokonaisuuden osiin purkamista, palastelemista mahdollisimman pieniin osiin. Ajattelemme, että näin ilmiön todellisuus paljastuu parhaiten, kun näemme, millaisista palasista se koostuu. Samalla kuitenkin kokonaisuus helposti katoaa näkyvistä. Tämä onkin yleinen kritiikki länsimaista ajattelua ja tiedettä kohtaan. Kriitikot vaativat kokonaisvaltaisuutta, holistisuutta, mistä nykyään paljon puhutaankin.

Tasapainosta puhuttaessa puhutaan kehon aistijärjestelmästä, proprioseptiikasta, vestibuaarisesta järjestelmästä, lihashermojärjestelmästä jne. Lännessä pidämme hyvänä asiana sitä, että olemme pystyneet analysoimaan esiin tällaisia erillisiä, mutta yhdessä toimivia osajärjestelmiä ja harjoittelussakin pyrimme kohdistamaan harjoituksen johonkin erityiseen kohtaan kehomme monimutkaisista systeemeistä.

Kun kuvaamme yleisellä tasolla asahin isoveljiä, serkkuja ja muita sukulaisia, voimme todeta, että niiden liikkeessä pyritään kehon, mielen ja hengityksen harmoniaan, tasapainoon.  Ja zadam! … Tasapainon käsite rävähti auki aivan uusiin ulottuvuuksiin. Tässä tuli tehtyä määritelmä, joka liittää koko taidon hyvin laajaan tasapainon ja harmonian käsitteeseen, tekee mieli sanoa holistiseen tai kokonaisvaltaiseen käsitykseen siitä, mitä tasapaino ylipäätään voisi tarkoittaa, kun puhutaan ihmisestä. Samalla tuli nostettua esiin ajatus, että kaikkia näitä tasapainoja, kehon, mielen ja hengityksen, voidaan harjoittaa samassa harjoituksessa ja yhtä aikaa, mikä on urheilulähtöiselle ruumiinkulttuurille vieras ajatus.

Edelleen, jos tuntee kiinalaista perinnettä, tietää, että kehon, mielen ja hengityksen kokonaistasapainon lisäksi siellä kuvataan myös kaikki nämä osa-alueet erikseen ja määritellään, mitä tarkoitetaan kehon tasapainolla, hengityksen tasapainolla ja mielen tasapainolla. Harjoitus koostuu kolmesta asiasta, joista jokaisella on oma harmoniansa. Jos rikomme näiden kolmen asian yhteistä harmoniaa tai jonkin yhden elementin harmoniaa, harjoituksen vaikutus ei toteudu tai se voi olla myös negatiivinen ja tulla esiin päänsärkynä, huimauksena, kipuna jne.

Kehon harmonia. Yritänpä kuvata nämä kolme harmoniaa tai tasapainoa nyt lyhyesti asahin tasapainoharjoittelun kannalta. Lähden liikkeelle kehon harmoniasta. Kuvauksesta huomaamme, että asahin jokainen liike on tasapainoharjoitus, mutta tasapainolla tarkoitetaan silloin jotakin laajempaa, kokonaisempaa kuin vain kykyä seistä pitkiä aikoja yhdellä jalalla. Kaikki nämä tasapainoon liittyvät ulottuvuudet ovat tietysti myös tärkeitä asahin tasapainoliikkeidenkin kannalta.

Kehon tasapainon kannalta on tärkeää, että selkä on asetettu oikeaan asentoon ja hyvään pystylinjaukseen. Lantio, hartiaseutu ja pää asettuvat neutraaliasentoon ja keskilinja asettuu funktionaalisesti optimaaliseen asentoon. Jos jalat ovat rinnakkain perusasennossa, se tarkoittaa suoraan maan vetovoimaa vasten asettumista; jos kyseessä on työntö tai muu liike, keskilinja asetetaan siirtämään voima jaloista vartalon kautta käsiin. Jännitykset pudotetaan pois ja pyritään löytämään sellainen liikerentous, mitä tehtävä liike edellyttää. Keho myös juurtuu maahan niin, että sen tukipinta pidetään sopivan laajana.

Kehon tasapainon rikkominen tarkoittaa näiden periaatteiden rikkomista. Esimerkiksi selän linjaus ei ole suorassa jaloista tulevan voiman suunnan kanssa; keho on paikallisesti jännittynyt (esim. hartiajännitys); pää kallistuu pois optimaalisesta linjasta selkärangan jatkeella, tukipintaa ei tiedosteta ja noustaan tarpeettomasti päkiän tai kantapään varaan jne.

Hengityksen harmonia. Hengityksen harmonialla tarkoitetaan sitä, että liike on rauhallisen ja syvän hengityksen tukemaa. Hengitys tapahtuu ensisijaisesti pallean liikkeen kannattelemana ja vasta toissijaisesti muiden hengityslihasten avustamana. Hengityksen tasapaino rikkoutuu, jos hengitystä joutuu pakottamaan. Pakotettu hengitys voi synnyttää esimerkiksi päänsärkyä. On etsittävä oma rauhallinen hengitysrytmi, joka kannattelee liikettä. Aloittelijan on hyvä muistaa, että hengitys voi kulkea aina liikkeiden taustalla myös täysin vapaasti, jolloin pakottamista ei voi tapahtua. Taidon kasvaessa hengitys alkaa kannatella liikettä luonnollisella tavalla itsestään.

Mielen harmonia. Mielen harmonia tarkoittaa mielen rauhoittamista ja huomion suuntaamista liikkeen ohjaamiseen. Mieli voi olla suuntautunut hengityksen aistimiseen ja liikkeen ohjaamiseen hengityksen avulla. Rauhallinen ja tyyni mieli on sama kuin tasapainossa oleva mieli. Tietoinen liike, mitä asahi on, tarkoittaa juuri sitä, että mieli on mukana kaikissa liikkeissä. Asahia ei tehdä niin, että ajatellaan samalla muita asioita, jutellaan treenikumppanin kanssa tai kuunnellaan podcastia korvakuulokkeista. Nämä ovat esimerkkejä liikkeestä, jota teemme automaattisesti tai vain pinnallisesti ohjaten. Asahi on siis täysin erilaista harjoittelua kuin vaikka lenkkeily tai kävely kaverin kanssa leppoisasti jutellen. Asahin jokainen liike on myös mielen keskittymisen harjoitus. Samalla se on myös vaikuttamista siihen tapaan, miten mieli toimii. Keskittymällä harjoitukseen kehitämme monia mielen ominaisuuksia, kuten keskittymiskykyä, tyyneyttä, kykyä itsetarkkailuun jne. Asahi on kehon ja mielen yhdistävää kehomieliharjoittelua, missä yhtenä tavoitteena on aina myös mielen tasapaino. Tasapainoliikkeissä mielen suuntaaminen kehon aistimiseen on erityisen tärkeät ja jopa välttämätöntä. Tasapainoliikkeissä katse kannattaa suunnata johonkin kiinteään kohteeseen ja mieli on pidettävä myös paikallaan, jotta kehon tasapaino säilyy. Jos mieli heiluu, kehonkin tasapaino menetetään helposti.

Tasapainon käsite on tässä siis laajennettu kehon tasapainosta hengityksen tasapainoon ja mielen tasapainoon. Näin liikkeestä tulee kokonaisvaltainen, koko ihmistä harjaannuttava harjoitus.  Kokonaisvaltainen käsitys tasapainosta ei siis ole pelkästään mitään fysiologista tasapainoa, kykyä seistä yhdellä jalalla, vaan se on koko hengittävän kehomielen tasapainoa. Tällainen liikkeen syvällisyys tekee asahista ja asahin kaltaisista harjoituksista myös terapeuttista, koko ihmistä eheyttävää liikettä. Tasapaino saa tässä siis hyvin syvällisen merkityksen.

Lopuksi harjoitussarja, missä opetellaan myös tasapainon kannalta tärkeä vajoamisen periaate:

1. Seiso asahin alkuasennossa jalat rinnatusten, polvet joustavina, lantio keskellä. Tuo kädet sivuille ja kuvittele tarttuvasi kiinni kaiteista. Siirrä paino toisella jalalle ja anna toisen jalan kantapään hieman irrota maasta, kun jalka rentoutuu. Aisti, miten keskilinjasi kulkee nyt tukijalan jalkapohjan (tukipinta) läpi maahan. Kuvittele keskilinja paksuksi pylvääksi, joka lävistää koko kehosi päälaesta jalkapohjan läpi syvälle maahan. Siirrä paino hitaasti toiselle jalalle ja tee sama harjoitus. Siirrä painoa jalalta toiselle tällä tavalla useita kertoja ja aisti hyvää pystylinjausta ja miten keskilinjasi kulkee aina tukijalan lävitse. Seisot siis vuorotellen yhdellä jalalla, mutta niin, että toinen jalka jää rennosti koskettamaan lattiaa.

2. Jatka harjoitusta niin, että siirrät nyt toisen jalan tukijalan jalkaterän päälle niin, että kosketat päkiällä tukijalan varpaita. Tee tämä siirto kolmessa vaiheessa: a. Tee ensin kuten edellä, tuo paino toiselle jalalle. b. Vajoa sitten hieman alas taivuttamalla polvea ja lonkkaa. Yhdistä vajoaminen rentoutumiseen eli vajoat hieman ja samalla rentoudut vielä enemmän. c. Siirrä sitten vapaa jalka hitaasti tukijalan jalkaterän päälle. Jää aistimaan asentoasi ja tasapainoasi. Seisot nyt yhdellä jalalla ja toinen jalka tukee hieman asentoa, mutta on myös tukipinnan päällä. Aisti, miten nilkkasi pienet ja nopeat liikkeet pitävät sinua pystyssä. Seiso asennossa vähä aikaa ja palaa sitten takaisin perusasentoon. Toista toiselle jalalle. Tee useita toistoja kummallekin puolelle.

3. Jatka edellistä liikettä, mutta ota mukaan hengitys seuraavalla tavalla. Liitä uloshengitys vajoamiseen ja sisäänhengitys painon siirtoon. Esimerkki: lähde liikkeelle keskeltä. Hengitä ulos paikallasi. Hengitä sisään ja siirrä paino vasemmalle jalalle. Hengitä ulos, vajoa ja siirrä oikea jalka vasemman jalan päälle. Hengitä paikallasi kerran sisään ja kerran ulos (tai kaksi, kolme kertaa). Hengitä sisään ja ota askel oikealle. Hengitä ulos, siirrä paino oikealle jalalle, vajoa ja siirrä vasen jalka oikean jalan päälle. Hengitä paikallasi kerran tai pari sisään ja ulos. Tee taas askel sivulle sisäänhengityksellä ja jatka harjotusta.

4. Otetaan sitten mukaan käsien liike, tarkemmin lyhyt hengitystä tasaava liike. Liitä tämä liike sisään ja uloshengitykseen niin kuin perusliikesarjassa. Kun hengität sisään kohota kädet ylös, uloshengityksessä anna käsien laskeutua alas. Liität siis käsien liikkeen hengitykseen, painon siirtoon, vajoamiseen ja siirtymiseen yhden jalan seisontaan.  Jatkat siis edellistä harjoitusta, mutta painonsiirron ja sisäänhengityksen aikana kohotat kädet ylös ja vajoamisen ja jalan siirron aikana annat käsien laskeutua. Tee sitten yhdellä jalalla seistessäsi vielä pari kolme hengityksen tasausta, josta sitten jatkat siirtämällä painon toiselle jalalle jne.

5. Lisää liikkeeseen asahin ykkössarjan ensimmäinen tasapainoliike. Kun olet siirtänyt painon toiselle jalalle ja vajonnut alas, siirrä vapaa jalka tukijalan vieren ja piirrä sillä ja käsillä ympyrä niin kuin perusliikkeessä. Tuo se ympyrän jälkeen taas tukijalan rinnalle, astu se sisäänhengityksessä sivulle, kohota kädet, siirrä paino ja toista toisella jalalla. Tee aluksi vuorotellen yksi ympyrä kummallakin jalalla ja kokeile myöhemmin myös muutamaa ympyrää.  Näin tulet harjoitelleeksi asahin ensimmäisen sarjan tasapainoliikkeen alkuun hyvin tietoisen ja rauhallisen vajoamisen, mikä lisää liikkeen vakautta ja tasapainoa huomattavasti. Käytä vajoamisessa mielikuvaa, että vajoat ikään kuin lonkkasi sisään. Lonkan ympäristö rentoutuu ja tuntuu siltä, että reisiluun pää pääsee ikään kuin uppoamaan syvemmälle lonkkanivelen sisään. Mielikuva lisää lantion ja lonkan alueen rentoutta ja vakauttaa tasapainoa.

6. Lopeta harjoitus pallon kannattelun vatsan edessä ja jää aistimaan hengitysliikettä. Voit kuvitella, miten sisäänhengitys laajentaa ja uloshengitys supistaa palloa alavatsalla. Tämä rauhoittaa mieltä ja opettaa rentoa vatsa/palleahengitystä. Liike tuntuu vatsalla, keskustassa ja hengitys ja mielikin palaavat vatsan keskustaan. Asennossa vahvistamme kolmea harmoniaa: kehon, mielen ja hengityksen yhteyttä.  Kannattaa jäädä seisomaan tähän asentoon muutamaksi minuutiksi aistimaan sitä harmoniaa ja tasapainoa, minkä keskittyminen hengitysliikkeeseen tuottaa.