Olen viime päivinä lueskellut Yao Zongxunin kirjaa: Yiquan, kiinalainen moderni kamppailutaito, joka on monella tapaa hyvin mielenkiintoinen. Palaan kirjaan myöhemmin, mutta nyt ajattelin jatkaa tuota edellistä blogia, missä käsittelin yiquanin tahdon tai mielen (yi) käsitteen kolmea tasoa. Yao kuvaa kirjansa kolmannessa, seisomista (zhan zhuang) käsittelevässä luvussa hienolla tavalla myös sitä, miten seisominen on mielen harjoitusta. Seuraavassa pitkä ja vapaa tulkinta luvun alusta:

”Seisominen on yiquanin perusta. Hermosto ohjaa kaikkea ihmisen käyttäytymistä, myös lihaksia, jotka supistuessaan liikuttavat luustoa. Luut toimivat vipuvarsien tavoin. Näin liike on mahdollinen. Taitoihin liittyy aina myös harjoitus. Asiassa on kaksi puolta: keho ja mieli. Kumpikaan ei yksin riitä, tarvitaan kumpaakin. Seisominen on paras tapa ratkaista tämä ongelma.  Kehon ja mielen yhteyden muodostaa yi, intentio, tahto. Intentio tai tahto tarkoittaa toimintaa. Seisominen on koko kehon toimintaa. Ihminen on yksi kokonaisuus. Voimme erottaa jalat, kädet, pään, vartalon jne., mutta ne eivät ole erillisiä. Vaikka voimmekin harjoittaa kehon osia erikseen, sei ei ole järkevää.  Zhan zhuang -menetelmässä keho, mieli ja toiminta yhdistetään yhdeksi harjoitukseksi. Harjoitus on myös mielen harjoitusta. Kokemus on osittanut, että ilman sitä on mahdotonta oppia taitoa, missä ’kaikki liikkuu’ tai, ’kun ravistat yhtä oksaa, sata oksaa liikkuu’. Nyrkkeilyn perusmenetelmä on harjoittaa tyyneyttä, keskittää ajatuksensa, rentouttaa keho, ottaa oikeasuhtainen asento, käyttää tyyneydessä ajatusta ja antaa mielen ohjata. Seiso suhteellisen liikkumatta ja aisti mikroliikkeet, jotka syntyvät mielen halusta liikkua ja pysähtyä, pysähtyä ja liikkua.

WXZ sanoi usein: pieni liike on parempi kuin suuri liike, pieni liike on huonompi kuin liikkumattomuus, mikä on jatkuvaa liikettä. Tällaisessa kehossa, mikä liikkuu ja ei liiku, dynaamisuus ja staattisuus hyödyntävät toisiaan. Harjoituksella opit tuntemaan hengityksen ja kehon yhteyden, ulkopuolella olevan vastuksen. Syntyy epätasapainoja, jotka korjaantuvat ja uusia, jotka jälleen muuttuvat. Olet välillä yhtenäinen ja epäyhtenäinen ja käytät mieltä yhdistämään sen, mikä tuntuu eroavan. Henki on laaja ja voimakas.

Seisomisen menetelmässä etsimme voimaa voimattomuudesta, taitoa taitamattomuudesta. Yhdistä ulkoinen ja sisäinen, mieli ja keho, henkinen ja fyysinen, abstrakti ja konkreettinen, veri ja luut. Koko kehosta tulee yksi, koko keho puhdistuu ja jalostuu.”

Yao kuvaa kirjan samassa luvussa myös kaksi harjoitusta, jotka auttavat kehon ja mielen yhtenäisyyden löytämiseksi.

Harjoitus 1. Heiluri

Ensimmäisen harjoituksen nimi on ”heiluri” tai ”ravistus” ja ohje kuuluu näin. Seiso aluksi perusasennossa. Heilu sitten mielessäsi kevyesti oikealle ja vasemmalle. Tee liike hitaasti ja tasaisesti kuvitellen ympärillesi veden ja sen vastuksen. Voit aluksi antaa liikkeen näkyä ja viedä se hiljalleen näkymättömäksi.

Harjoitus 2. Kierto

Tee kuten edellä, mutta liike on kiertoliike vasemmalle ja oikealle. Tee kummatkin harjoitukset mielellä ja aisti, miten koko keho liikkuu. Olet liikkumaton, mutta voit tuntea mikroliikkeet. Seisot vedessä ja tunnet veden ympärilläsi. Vastus riippuu ponnistuksesi suuruudesta. Kärsivällinen harjoittelu tuottaa tuloksen.

Käytän seuraavaa harjoitusta usein ”Funktionaalinen kehotietoisuus” -kurssillani:

Harjoitus 3. Nilkan heiluri

Seiso hartioiden levyisessä asennossa polvet hieman joustavina, lantio keskellä, kädet rentoina sivuilla. Tämä on asahin perusasento. Kuvittele päkiän, kantapään ja nilkan muodostama kolmio tai oikeastaan pyramidi ja aisti, miten koko ylävartalosi paino asettuu tämän pyramidin huipun eli nilkan varaan. Aisti nilkan saranaa heilumalla hyvin hienovaraisesti eteen ja taakse. Ikään kuin herkistät aistimuksesi tälle liikkeelle ja sen saranakohdalle. Pysäytä sitten liike. Ota sitten mielikuva, että pohkeesi jännittyy ja lyhenee ja aisti, mitä tapahtuu, mutta älä tee mitään. Jännitä pohjetta ja akillesjännettä rytmisesti, mutta vain mielessäsi. Ole varovainen tässä harjoituksessa, sillä saatat lähteä kaatumaan taaksepäin aika voimakkaastikin.

Asahissa teemme usein tällaista harjoitusta:

Harjoitus 4. Keskilinjan vastus

Seiso hieman normaalia leveämmässä asennossa. Kuvittele keskilinjasi lyijykynäksi ja lähde piirtämään sillä hitaasti lattiaan vaakaviivaa. Siirrät siis hitaasti painoasi vasemmalle ja oikealle pitäen keskilinjan hyvin pystyssä. Toista rauhallisesti vaikkapa kymmenen kertaa. Kuvittele sitten, että keskilinjasi kynä uppoa maahan puolen metrin syvyyteen ja maa on paksua savea tai tervaa. Jatka harjoitusta, mutta nyt joudut raahaamaan kynää savessa. Aisti, miten liike muuttuu. Mielikuva luo siihen vastuksen.

Kun mitataan ihmisen suggestioherkkyyttä, käytetään myös samantapaisia harjoituksia, missä katsotaan, miten voimakasta fyysistä liikettä pelkkä mielikuvan ottaminen tuottaa. Tässä esimerkki:

Harjoitus 5. Sormus liikkuu

Kiinnitä noin 20 cm langanpätkä sormukseen. Aseta kyynärpääsi pöydälle ja riiputa sormusta pöydän yläpuolella. Kuvittele, että sormus lähtee pyörimään myötäpäivään. Älä tee mitään, vain katsot ja aistit. Voit tehdä tämän harjoituksen mihin liikesuuntaan vain.

Harjoitus 6. Pyöritä dan-tien -pistettä

Vielä viimeinen vastaava harjoitus taijin maailmasta, jota muistan itse tehneeni paljon joskus kolmekymmentä vuotta sitten. Seiso perusasennossa kädet rentoina alhaalla. Kuvittele, että dan-tien -pisteesi (kehon painopiste vatsalla) lähtee pyörimään ympyrää. Käy läpi rauhassa liikkeen kolme tasoa:  horisontaali-, vertikaali- ja sagittaalitason ympyrät. Seiso herkässä asennossa, pyöritä mielessäsi dan-tien pistettä ja aisti, miten liike laajenee koko kehon liikkeeksi.

Näillä muutamalla harjoitusesimerkillä halusin nostaa esiin Yaon idean, että mielikuvan vaikutusta kehoon, siis mielen ja kehon yhteyttä, voi näin erikseenkin harjoitella. Harjoituksen tuoma kokemus luo myös luottamusta mielikuvan voimaan. Tällaiset harjoitukset opettavat itse asiassa montaa asiaa. Ensinnäkin on seistävä täysin rentoina hyvin herkässä asennossa ja herkällä asenteella. On suuntauduttava aistimaan kehoa ja mieltä. Kyse on siis tietoisuudesta. Olen kirjoittanut paljon siitä, miten tietoinen liike on jotakin, missä tietoisuus ja liike yhtyvät. Yiquanissa lähdemme nimenomaan liikkeelle tästä: mieli ohjaa liikettä, eli tietoisuus on mukana liikkeessä; kyseessä on siis tietoinen liike. Lisäämällä harjoitukseen erilaisia mielikuvia ikään kuin tehostamme vielä lisää tätä yhteyttä. Edellisen kaltaiset harjoitukset opettavat meitä tiedostamaan myös hyvin hienovaraisia mielikuvan ja liikkeen yhteyksiä, joita yiquanissa käytämme systemaattisesti hyväksi.