Vielä teki mieli jatkaa tätä tarinaa yiquanin mielen (yi) käsitteestä länsimaisesta näkökulmasta. Olin nuorena tai oikeastaan jo lapsena (noin 15-vuotiaasta lähtien) kiinnostunut hypnoosista. Luin kaikki siihen aikaan saatavilla olevat hypnoosia käsittelevät kirjat, joita ei ollut paljon. Jarl Fahler oli julkaissut paksun kirjan ”Hypnoosi” (Tammi 1963), jonka luin läpi monta kertaa. Sen lisäksi hän oli julkaissut ohuen kirjasen ”Hypnoosin tekniikka” (Tammi 1968). Kolmas kirja oli Sidney Petrien ja Robert B. Stonen: ”Hypnoosi auttaa” (Gummerus 1973). Fahlerin hypnoosin tekniikka käsittelevä kirja tuli opeteltua aika lailla ulkoa, koska se kuvasi hypnoosin perustekniikat.

Koko ikäni kestänyt kiinnostukseni kehon ja mielen suhteeseen lähti varmaankin näistä kirjoista ja erilaisista suggestioon liittyvistä harjoituksista, joihin tuolloin tutustuin ja kokeilin. Pääsin sitten myöhemmin opiskelemaan Tampereen yliopistoon filosofiaa, mutta ajatukseni oli suuntautua psykologiaan ja sen kautta opiskella enemmän hypnoosiin ja suggestioon liittyviä ilmiöitä. Liityin alle kaksikymppisenä Suomen Hypnoosiyhdistykseenkin ja muistan, että kirjoitin Jarl Fahlerille, yhdistyksen puheenjohtajalle kirjeen, missä tiedustelin, miten tätä alaa voisi opiskella. Hän vastasi postikortilla ja kehotti suuntautumaan psykologiaan. Yritinkin sitä sitten yliopistossa, mutta törmäsin heti ensimmäisellä psykologian peruskurssilla taistolaiseen opettajaan, joka käytti koko peruskurssin marxilaisen heijastusteorian opettamiseen. Sellaista oli elämä 1970-luvulla Tampereen yliopistossa. Psykologian opintoni päättyivät valitettavasti siihen. Opiskeluajoilta on jäänyt mieleeni, että autoin erästä ystävääni, joka harrasti urheiluammuntaa, valmistautumaan kilpailutilanteisiin hypnoosin avulla. Sitä en muista, että oliko harjoituksistamme mitään hyötyä.

Tämä taustana sille, että kun sitten karaten yhteydessä ja myöhemmin taijin ja yiquanin yhteydessä törmäsin mielikuvaharjoitteluun, niin asia oli minulle hyvin tuttua. Hypnoosissa ja rentoustekniikoissa käytetään jatkuvasti erilaisia mielikuvia, joita kutsutaan suggestioiksi. Hypnoosissa ja rentoututustekniikoissa ihmisen mieltä ohjataan mielikuvien avulla. Suggestio tarkoittaa yhdenlaista verbaalista ehdotusta, millä luodaan mielikuva, jonka tarkoitus on muuttaa kohdehenkilön kokemusta. Kaikki yiquanin harjoituksessa käytetyt mielikuvat ovat suggestioita, joiden tarkoituksena on saada aikaan erilaisia aistimotorisia vaikutuksia.

En ollut koskaan kuullutkaan yiquanista, kun jo harjoittelin, miltä tuntuu, kun kuvittelet pallon kämmentesi väliin. En muista enää tarkasti, mutta harjoitus kuvattiin varmaankin jossakin Fahlerin kirjoista. Harjoitusohje kuului niin, että nosta kätesi rinnan eteen kämmenet vastakkain ja kuvittele, että käsiesi välissä on elastinen ilmapallo. Purista palloa kämmenillä ja aisti pallon elastisuutta. Voit kokeilla tätä heti ja huomata, miten mielikuva toimii ja luo sitä vastaavan aistimotorisen tuntemuksen. Tarkoitan tällä sitä, että puristavaan liikkeeseesi tulee todella ainakin hienovarainen elastisen vastuksen tuntu. Tee liike hyvin hitaasti ja herkällä otteella. Hypnoositutkimuksesta tiedämme, että mitä suggestioherkempi ihminen olet, sitä helpommin reagoit tällaisiin aistimotorisiin mielikuviin.

Kuvasin tuossa edellisessä blogissa tällaisia harjoituksia, joita käytetään suggestiotesteinä. Esimerkiksi sormusharjoitus on yksi tyypillinen sellainen. Toinen, mitä käytetään myös hypnoositekniikkana on sellainen, missä asetat kätesi esimerkiksi reidelle ja kuvittelet, että ranteeseesi on kiinnitetty vappupallo, joka nostaa sitä ylöspäin. Kun tähän liitetään sopivia verbaalisia suggestiota, kätesi lähtee nousemaan, ja ilmiötä voidaan käyttää perushypnoosimenetelmänä.

Myös kiinalaiset ovat tunteneet tämän ilmiön jo pitkään. Ajattelepa tuota edellä kuvaamaani palloharjoitusta. Esitieteellisessä maailmassa ilmiötä on kuvattu esitieteellisin käsittein. Kun kuvittelet pallon kämmentesi välissä ja tunnet sen vastuksen, vastus muodostuu tietysti voimasta, jonka synty voidaan kuvata. Tiedämme nykyään, että tällainen elastisuuden kokemus syntyy antagonististen lihasjännekalvoketjujen toiminnasta, jotka aktivoituvat mielikuvan seurauksena. Agonistiset lihakset puristavat palloa ja vastavaikuttajalihakset ottavat vastaan. Syntyy elastinen liikekokemus.  Pari tuhatta vuotta sitten eläneen kiinalaiset eivät tietenkään tunteneet tällaista selitystä. He tunsivat vain jonkin voiman, joka tuntui olevan kämmenten välissä. Se oli siis sitä samaa ”energiaa”, millä he selittivät kaikki muutkin voimaan liittyvät ympäristön ja maailmankaikkeuden ilmiöt. Sen nimi oli ”qi”. Voimme siis tuntea qin kämmentemme välissä.

Muistan, kuinka leikin tällä pallolla paljon joskus 15-vuotiaana ymmärtämättä sen kummemmin, mistä ilmiössä oli kysymys. Samaa lapsen hämmennystä tämän ilmiön äärellä näyttävät edelleen tuntevan monet aikuisetkin.

Kun annamme yiquanissa ohjeen, että kuvittele kannattelevasi palloa kämmenten välissä, tai kuvittele työntäväsi lankkua veden pinnalla, tai kuvittele vetäväsi sormistasi seinään ulottuvia jousia, annamme suggestion. Jos annamme sen itsellemme, sitä kutsutaan itsesuggestioksi. Niiden tarkoitus on edellä kuvatulla tavalla synnyttää erilaisia sensomotorisia ilmiöitä. Ehkä tärkein niistä on edellä kuvaamani vastuksen kokemus. Se auttaa koko kehon yhdistämistä tuottamaan liikevoimaa. Siksi tärkein yiquanin mielikuva on aistia ilman vastusta ympärillä tai liikkua kuin vedessä.

Tällaiset suggestiot näyttävät todella voimakkaalla ja mielenkiintoisella tavalla mielikuvan ja kehon yhteyden. Ne myös näyttävät, miten mielikuvia voi voimistaa ja elävöittää, ja sen kautta kasvattaa niiden vaikutusta. Kannattaa huomata, että koko ympäröivä yhteiskuntamme perustuu suggestioon eli mielikuvien kautta vaikuttamiseen. Kaikki mainonta on suoraan sitä. Mainos luo mahdollisimman vaikuttavan eli suggestiivisen mielikuvan. Se antaa ehdotuksen: osta tämä tuote. Ja niin me teemme. Politiikka on sitä. Itse asiassa kaikilla elämän alueilla elämme jatkuvien suggestioiden virrassa. Ja ne toimivat. Kehomme toteuttaa sen, mikä mieleemme on istutettu. Itse asiassa: kaikki ennakkoluulomme, ennakkokäsityksemme ovat myös suggestioita, jotka jo olemme omaksuneet toiminta- ja ajattelutavoiksemme.

Yiquanin mielikuvissa kyse on periaatteessa samasta asiasta: annamme mielikuvan ja uskomme, ajattelemme, toivomme sen toteutuvan. Ja niin käy, mutta hyvin konkreettisella tavalla. Ei tarvita kuin toistoa, tuhansia ja tuhansia toistoja ja mielikuva muuttuu lihaksi. Lopulta huomaamme, että mielessä tapahtuva ponnistus on sama asia kuin kehossa tapahtuva ponnistus. Intentio on sama asia kuin toiminta. Ei siis ole ihme, että markkinoinnin ammattilaiset käyttävät työpäivänsä aamusta iltaan kehitellen meille yhä uusia ja uusia mielikuvia, joita sitten innostuneina jahtaamme.