Tiedän, että on heinäkuu, ja että tällaisia postauksia ei nyt paljon lueta, mutta en pysty pidättelemään sisälläni tätä juttua pidempään. 

Koronavuosi on ollut omalaatuista aikaa varmaan meille kaikille. Itse olen elänyt täällä maalla aika lailla eristyksissä yli vuoden. Se on myös tarjonnut mahdollisuuden syventää ajatteluaan ja taitojaan. On hienoa huomata, että aina voi oppia uusia asioita. Tutustuin tässä kesällä erääseen japanilaiseen ajattelutapaan, joka avasi minulle heti myös uuden tavan ajatella asahia. Vaikka tämän ajattelun lähtökohta on kaupallisessa tuotekehittelyssä, markkinoinnissa ja valmistamisessa, se on helposti sovellettavissa mitä erilaisimmille alueille ja niin sitä sovelletaankin.  Asia, minkä opin, oli että kaikilla tuotteilla on tietty arvo ja itse asiassa tuotteen todellinen arvo määrittyy siitä, millaisen arvon asiakkaat kokevat saavan siitä itselleen. Tässä puhutaan siis arvoista. Toivon, että ette tässä vaiheessa lakkaa lukemasta, kun puhe kääntyy niinkin abstraktiin asiaan kuin arvot. Tämä liittyy keskeisesti myös asahiin!

Opin nopeasti ajattelemaan, että asahi-ohjaajat toimivat yhteisöissään hyvinvoinnin ja siihen liittyvien arvojen ja toimintojen edistäjinä. Voidaan ajatella, että asahin perusarvo ohjaajille on, että sen avulla he kykenevät tuottamaan hyvinvointia itselleen, läheisilleen, ryhmilleen ja ylipäätään yhteisöön, jossa he vaikuttavat.  Tämän myötä asahi lisää myös ohjaajien omaa arvoa. Asahi ei ole vain hyvinvoinnin arvoja tuottavaa toimintaa, vaan se tuo myös arvoa ohjaajille. Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät arvot kulkevat käsi kädessä ylipäätään hyvään elämään tähtäävien arvojen kanssa. Samalla tavalla voidaan ajatella myös asahin harrastajista, jotka myös voivat toimia omissa yhteisöissään hyvinvoinnin ja sitä lisäävien toimintojen edistäjinä.

Tämän ajatustavan kautta avautuu toinen näkökulma. Tämä liittyy asahin laatuun. Voidaan kysyä, mitä on laatu asahin kaltaisessa kehomielimenetelmässä. Ohjaajan kannalta asahin laatu voidaan ajatella seuraavalla tavalla. Ohjaaja saa koulutuksessaan asahi-tuotteen, mikä on monipuolinen terveysliikunta-, somatiikka- ja kehomielimenetelmä. Tämän tuotteen laatu voidaan määritellä sen hyvinvoinnin ja elämän laadun lisäyksen määräksi, mitä ohjaaja tuottaa yhteisössään koko sinä aikana, kun hän toimii asahi-ohjaajana. Vaikka emme voikaan mitata tätä ja esittää täsmällisenä suureena, se voidaan kuitenkin ajatella karkeasti sellaisena.

Asahin laatu on siis yhteydessä ohjaajan taitoon, mutta myös hänen aktiivisuuteensa omissa yhteisöissään. Siihen liittyy myös se tapa, miten hän kannustaa omia ohjattaviaan olemaan myös aktiivisia omissa lähipiireissään. Käytännössähän ohjaajan taitoon liittyy se, miten laajasti hän opiskelee ja perehtyy asahin eri tasoihin, sen liikkeiden oikeaan tekotapaan, liikkeiden muunnelmiin, liikeperiaatteisiin jne., jotta hän pystyy siirtämään asahia mahdollisimman hyvin oppilailleen.  Tämä vaatii jatkuvaa opiskelua: omaa harjoittelua ja kouluttautumista. Ohjaajan taito on tietysti ensimmäinen hänen opettamansa asahin laatua määräävä seikka.

Jos ajattelee asiaa näin, siis laajasti yhteisöllisen hyvän tuottamisen kannalta, tästä seuraa monia asioita. Koulutuksissa on ohjaajille tietysti selitettävä tämä asahin laaja hyvinvoinnin malli, jotta ohjaajat kokevat itsensä arvokkaina hyvinvoinnin ja elämän laadun tuottajina. Kun pohdin tätä ajatusta, minulle myös valkeni hieno käytännöllinen periaate, jonka haluan heti opettaa kaikille asahi-ohjaajille ja toivon, että he vievät ajatusta eteenpäin ryhmissään ja yhteisöissään.  Periaatteen voi muotoilla esimerkiksi näin:

OPETA KOLME ASAHI-LIIKETTÄ KAVERILLE!

Tämä periaate konkretisoi kaiken, mistä edellä puhun. Jos haluamme levittää asahin avulla hyvinvointia yhteisöissämme, meidän on oikeasti opetettava sitä muille. Mutta kolme liikettä riittää! Kaikki voivat oikeasti oppia kolme liikettä ja saada siitä liikkeiden hyödyt. Ohjaajia kehoitan opettamaan kolme liikettä omille läheisilleen, perheelleen, kavereilleen jne.  Ryhmissään he tietysti opettavat asahia perusteellisemmin, myös kokonaisia liikesarjoja, mutta myös ryhmissä tulisi kehottaa kaikkia harrastajia opettamaan kolme liikettä kavereilleen. Kaikki harrastajat pystyvät tähän. Liikkeet voi valita kaverin tarpeiden mukaan. Jos hänellä on hartiaongelmia, kolme hartialiikettä on hyvä, tai kaksi ja hengitystä tasaava liike. Jos kaveri on stressaantunut, vaikkapa pari hengitysliikettä ja jokin muu liike on hyvä setti. Kaikki harrastajat pystyvät tähän.

Asahi-ohjaaja voi sisällyttää ajatuksen tuntiinsa keskittymällä välillä tällaisen helposti opetettavan kolmen liikkeen sarjan opettamiseen. Hän voi myös perustella, millaisiin ongelmiin tai tarpeisiin juuri nämä kolme liikettä olisivat hyvä apu. Tämä voisi olla yksi asahi-tunnin osio. Siihen voisi liittää myös vinkkejä harrastajille liikkeiden opettamisesta.

Tällainen toimintaa tuottaa sitä laatua, mistä alussa puhuin, kun totesin, että asahin laatu voidaan määritellä sen hyvinvoinnin määräksi, minkä opettajat yhteisöissään tuottavat. Jos he saavat oppilaansa myös aktiivisesti opettamaan vaikkapa vain kolme liikettä omissa yhteisöissään, se vaikuttaa sekä heidän itsensä, mutta myös heidän opettajansa ja ylipäätään asahin arvoon hyvinvointia tuottavina toimijoina ja menetelmänä.

Ja jos haluamme levittää asahin tuomaa hyvinvointia vielä enemmän, periaatteen voi muotoilla myös seuraavasti:

OPETA KOLME ASAHI-LIIKETTÄ KOLMELLE KAVERILLE!

Päätin, että otan itse käyttöön tämän ajatuksen kaikissa asahiin liittyvissä koulutuksissani. ”Opeta kolme liikettä kaverille, tai vaikka kolmelle!” tulee olemaan tästä lähtien motto, jota toistan kaikissa koulutuksissa ja ryhmissäni ja toivon, että kaikki asahin ohjaajat vievät tätä viestiä eteenpäin. Ryhtykäämme kaikki heti syksyn kursseilla toteuttamaan tätä ideaa. Jouluun mennessä olemme kaksinkertaistaneet asahin harrastajien määrän!!  Näin asahin arvo ja laatu pääsee toteutumaan täydessä potentiaalissaan.