Aluksi

Yiquanista todetaan usein, että se perustuu tieteelliseen menetelmään. Wang Xiangzhai puhui itse ”nyrkkeilyn tieteestä”.[i] Yao Zongxunin kirjassa ”Yiquan, kiinalainen moderni kamppailutaito” pyritään selittämään yiquania länsimaisen tieteen termein.[ii] Yao kirjoittaa kirjassaan mm. Google-kääntäjän vapaasti tulkitsemana seuraavasti: ”Yiquan on ihmisen toimintaan liittyvä tiede. Siksi sen pitää pohjautua tieteellisiin teorioihin. Harjoitteleminen perustuu biomekaniikkaan, kehon anatomiaan, urheilufysiologiaan, psykologiaan jne. On hylättävä kaikki keskiaikaiset taikauskot.” Hän pyrkii kuvaamaan mm. lihaksien tuottamaa voimaa länsimaisen biologian termein. Hän kuvaa, miten mieli aktivoi hermoston, joka aktivoi enemmän lihaksen hermosoluja, jolloin lihaksen voima kasvaa. Hän myös kritisoi sellaisia kamppailutaidon opettajia, jotka uskovat nk. tyhjään voimaan (kong jing, empty force), voimaan ilman fyysistä kosketusta tai liikettä.

Monissa sekä Wang Xiangzhain että hänen oppilaidensa teksteissä luetellaan yiquanin voimantuoton erilaisia lähteitä. Välillä käytetyt termit ovat hyvin kiinalaisia, esimerkiksi kun puhutaan ”nielemisestä ja sylkemisestä”, välillä viitataan suoraan fysiikan lainalaisuuksiin. Puhutaan keskipakoisuus-  ja keskihakuisuus voimista, liikkeen jatkuvuuden voimasta tai esimerkiksi vipuvarren mekaniikasta. Näissä luetteloissa on vahvasti näkyvissä, miten ilmeisesti jo Wang Xiangzhai, mutta myös hänen oppilaansa pyrkivät käyttämään mahdollisimman paljon fysiikan ja mekaniikan käsitteitä, jotta yiquan ylipäätään ja erityisesti siihen liittyvät voiman käytön periaatteet tulisivat kuvattua nykyaikaisen tieteen käsittein.  Yaokin toteaa kirjassaan, että yiquania harjoittamalla opitaan fysiologiaa ja anatomiaa, mutta myös mekaniikkaa, kuten vipuvarsi, väkipyörä, kalteva taso, kolmiovoima, kitkavoima jne.

Yaon mukaan voima on kykyä tai taitoa jännittää lihasta. Mistä tämä taito koostuu? Yao kuvaa, miten asia liittyy sekä hermoston toimintaan, että muuhun fysiologiaan: 1. Mitä enemmän lihassoluja keskushermoston aktiviteetti saa liikkeelle, sitä enemmän myös voimaa tuotetaan. 2. Mitä parempi yhteistyö on aivojen liikettä säätelevien keskusten välillä, sitä enemmän myös voimaa syntyy. Toisaalta voima liittyy viiteen muuhun tekijään, joita ovat: 1. Lihaksen poikkipinta-ala; 2. lihaspituus ennen lihaksen supistumista; tietyissä fysiologisissa puitteissa, mitä pidempi lihaksen pituus ennen jännitystä, sitä suurempi voima; 3. lihasten verisuonten määrä; lisää veren, ravinteiden ja qin määrää; 4. energian eli ATP:n määrä lihaksessa ja 5. lihassolun paksuus.

Luettelo on mielenkiintoinen. Se osoittaa Yaon perehtyneen lihasvoiman tuoton fysiologiaan ja jopa kemiaan.  Kohta kaksi näyttäisi tarkoittavan, että hän kuvaa siinä eksentrisen voimantuoton periaatetta, missä voimaa haetaan pidentyvän lihaksen jännityksestä.  Kohta kolme sitten myös näyttää, että kuvauksessa ei kuitenkaan pyritä täysin eroon perinteisistä kiinalaisista käsitteistä kuiten qi. Veri ja qi kulkevat kiinalaisessa perinteisessä ajattelussa yhdessä.

Voiman tuotto

Ihmiskehon voimantuotto ja sen analyysi on kovin monimutkainen asia. Siinä toteutuvat sekä ulkoiset fysikaaliset voimat, kuten kehon painopiste ja sen liike, mutta myös kehon sisäiset, lihasjännekalvoketjujen supistumisen aiheuttamat voimat. Länsimainen biomekaniikka pyrkii ottamaan nämä kaikki huomioon laskuissaan. Yiquanin voiman lähteiden luetteloissa ei tehdä näin tarkkoja eroja. Niissä sekä ulkoiset että sisäiset voimat kulkevat usein käsi kädessä.

Löysin eräästä kiinalaisesta blogista[iii] Wang Xiangzhain lyhyen luettelon keskeisistä yiquanin voimista, joita tämän mukaan ovat: 1. painopisteen liikkeen jatkuvuuden voima, 2. spiraalivoima, 3. vipuvarren voima, 4. keskihakuvoima, 5. jousivoima ja 6. räjähtävä voima. Samasta blogista löytyi myös Wang Xiangzhain viidentoista perusvoiman luettelo, sama mikä löytyy mm. Wang Xuanjien englanninkielisestä kirjasta  Dachengquan.[iv] Nämä Wang Xiangzhain luettelemat viisitoista yiquanin perusvoimaa ovat: 1. Varastoituva voima, 2. iskevä voima, 3. nopea voima, 4. avautuva ja sulkeutuva voima, 5. keskihaku- ja keskipakovoimat, 6. pitkä voima, 7. kannatteleva voima, 8. syleilevä voima, 9. liikkeen jatkuvuuden voima, 10. kolmiovoima, 11. spiraalivoima, 12. vipuvarren voima, 13. akselin voima, 14. taljan voima ja 15. kaltevan tason voima.

Wang Xiangzhai korostaa, että on harjoiteltava niin, että voima vapautuu luonnollisella tavalla ilman suunnittelua. Tekniikat on osattava niin hyvin, että mitään ajattelua ei tarvita. Yiquanissa tätä kuvataan toteamalla, että mitään tekniikkaa ei ole tai sanomalla, että muoto on muodottomuutta. Wang Xiangzhai kirjoitti samasta asiasta myös, että ei ole mitään toimintaa, mikä ei ole myös menetelmä. Mutta samalla kaiken pitää tapahtua ilman ajattelua.  Muodosta ja voimasta pitää tulla yksi ja mieli ei saa paljastaa voimaa etukäteen.  Kaikissa voimissa, joita voidaan eritellä, on läsnä aina koko kehon ”pyöreä voima”. Tämä tarkoittaa koko kehon kolmiulotteista, joka suuntaan avautuvaa voimaa, joka on kaiken voimankäytön perusta, ja joka kehitetään zhan zhuang-harjoittelulla ja saatetaan liikkeelle shi li-harjoituksen avulla.[v]

Kaikissa teksteissä, mihin olen törmännyt, nämä Wang Xiangzhain kuvaamat voimat esiintyvät vain luetteloina, jolloin niiden merkitys ja sovellukset jäävät ilmaan, koska esimerkkejä ei esitetä. Olen seuraavassa pyrkinyt tarkemmin avaamaan ja tulkitsemaan näitä voimia niin kuin niitä nyt ymmärrän. Kuvaan voiman periaatteen ja anna siihen esimerkin. Olen myös piirtänyt jokaisesta voimasta kuvan. Tässä on viittaus Wang Xiangzhain omiin piirroksiin yiquanin voimista vuoden 1928 kirjassa ”Yiquanin oikea polku”.

Yiquanin opiskelulle on tyypillistä, että oppilaan pitää aina itse pystyä näkemään periaatteessa ja esimerkissä kaikki sen ulottuvuudet. On osattava nähdä yhdessä kymmenen ja kymmenessä sata. Näin taito yiquanissa edistyy. On siis itse tutkittava kaikki tällaiset voimat aluksi omassa kehossa ja sen liikkeessä ja sitten parin kanssa erilaisiin monipuolisiin kamppailutilanteisiin ja tekniikoihin soveltaen. On myös muistettava, että vaikka voimia käsitellään erillisinä, ne eivät ole irrallisia toisistaan, vaan käytännössä ne kaikki sekoittuvat keskenään sovelluksista riippuen. Tuskin mitään voimista käytetään vain yksinään. Kun koko kehon yhdistetty voima toteutuu, niin erilaiset voimat sulautuvat yhdeksi.


[i] Ks. esim. Wang Xiangzhai: Central Pivot of the Way of Fist. Translated from Chinese by Andrzej Kalisz.

[ii] Yao Zongxun: Yquan, Chinese modern combat (Kiinalainen moderni kamppailutaito) Julkaissut Hong Kongin Yiquan Yhdistys 2002. Kiinankielinen.

[iii] Zhang, Shuxin (张树新): 【真言】谈龙虎等十五大类的拳术劲 (Lohikäärme, tiikeri ja viisitoista muuta nyrkkeilyvoimaa.) Täältä löytyy mielenkiintoinen kirjoittajan oma luokittelu, missä hän yhdistää voimat yiquanin eläimiin. Tästä pitää kirjoittaa erikseen oma juttunsa.

[iv] Wang, Xuanjie: Dachengquan. Hai Feng Publishing. Hong Kong  1988. S. 19.

[v] Ks. esim: Wang,  Xiangzhai: The Correct Path of Yiquan. Brennan translation: https://brennantranslation.wordpress.com/2016/08/31/the-correct-path-of-yiquan/