Wang Xiangzhain 15 yiquanin perusvoimaa[i]

1. Keräytyvä tai varastoituva voima. Tällä viitataan voimaan, joka keräytyy esimerkiksi jouseen, kun se taivutetaan (Kuva 1 A ja B) tai jos kierrejousi painetaan kasaan.  Sillä voidaan myös tarkoittaa potentiaalista voimaa, joka on esineellä, kun se nostetaan irti maasta (Kuva 1 C). Voima vapautuu, kun se pudotetaan.  Kehon potentiaalinen voima on aina läsnä, kun seisomme. Sen hyödyntäminen tarkoittaa valmiutta pudottaa painopistettä. Se voidaan tehdä koska vain ja liittää monien erilaisten voimien tueksi. Usein fa li eli voiman vapauttaminen lähteekin painopisteen pudotuksesta. Tämä periaate ilmaistaan monissa kampailutaitoihin liittyvissä sanonnoissa, kuten ”jos haluat mennä ylös, mene ensin alas”. Tämä tarkoittaa painopisteen pudottamista alas, jotta siitä saadaan vastavoima ylöspäin suuntautuvalle ponnistukselle. Voimasta tullaan tietoiseksi tutkimalla maan vetovoiman suhdetta omaan painopisteeseen ja sen liikkeeseen. Tämä suhde on läsnä aina yiquanin liikkeessä. Tutkimme siinä aina maan vetovoiman konkreettista vastusta liikkeeseen ja mielikuvan avulla myös ympäröivän ilmakehän vastusta.

Jouseen kerääntyvää voimaa hyödynnetään yiquanissa myös jatkuvasti. Ajatus koko kehosta yhtenä isona ja elastisena jousena on yiquanissa aivan keskeistä. Koko kehon jousi ladataan sulkeutumalla ja voima vapautetaan avautumalla. Tämän ison voiman sisällä voi olla myös ikään kuin pienempiä jousivoimia. Yksi esimerkki on ranne-kyynärpää-olkapää -kolmio, joka muodostaa jousimaisen rakenteen. Kaikki kehon kolmiot ovat periaatteessa jousia. Tästä Wang Xiangzhailla on oma ”kolmiovoima” periaatteensa. Voima varastoituu kehon kolmioihin ja voidaan vapauttaa niistä koska tahansa. Yksi tärkeimmistä koko kehon voimaa tuottavista kolmioista on polvi-lonkka-olkanivel -kolmio, joka toimii myös jousen tavoin. Kun puhutaan kehon keskustasta lähtevästä voimasta, sillä tarkoitetaan usein tämän kolmion voimaa.

Kuva 1.

2. Iskevä voima, voiman impulssi. Kohdat kaksi ja kolme liittyvät yhteen.  Niitä voidaan pitää saman asian kahtena erilaisena versiona. Iskevä voima voi tarkoittaa voimaa, kuten iskua olkapäällä, jonka tarkoituksena on horjuttaa tai siirtää vastustajaa, ei lamauttaa häntä. Tämä ei tarvitse valtavaa nopeutta, vaan sopivaa massan ja nopeuden suhdetta. Jopa kohtuullisen hitaalla liikkeellä, kuten koko kehon painopisteen siirto aina on, voidaan viedä esimerkiksi vastustajan tasapaino. Alla oleva piirros (kuva 2) pyrkii kuvaamaan juuri sitä, miten tällainen voima siirtää, ei tuhoa.

Kuva 2.

3. Nopea voima. Tällä voidaan tarkoittaa iskevää voimaa, jonka nopeus on suuri, mutta massa voi olla pienempi, jolloin liike-energiasta tulee suuri. Jos edellisessä voimassa dominoi massa, tässä dominoi nopeus. Esimerkiksi luodissa ei ole paljon massaa, mutta sen tuhovoima on suuri. Yiquanissa nopea, räjähtävä lyönti toteuttaa tällaista voiman periaatetta. Jos edellinen voima siirtää, mutta ei tuhoa, tämä voima tuhoaa, mutta ei välttämättä siirrä. Kohdat 2 ja 3 olisivat siis oikeastaan samaa voimaa, mutta niiden massan ja nopeuden suhde on erilainen, jolloin vaikutus on myös erilainen. Kuvassa 3 kohde siis murtuu.

Kuva 3.

4. Avautuva ja sulkeutuva voima. Nämä voimat kuvaavat suljettua ja avointa liikeketjua. Ihmisen kehon voidaan ajatella olevan vipuvarsijärjestelmä, jonka nivelet avautuvat ja sulkeutuvat. Suljetussa ketjussa liikkeen tuki on maassa ja nivelet ojentuvat, jolloin koko järjestelmä vapauttaa voimaa. Suljettu liike tarkoittaa, että nivelet sulkeutuvat. Kuvassa 4  liike a:sta b:hen on avautuva, liike b:stä kohti a:ta on sulkeutuva. Työntö eteen ja ylös toteuttaa avautuvaa voimaa, veto taakse ja alas toteuttaa sulkeutuvaa voimaa. Sulkeutuminen on ”nielemistä”, avautuminen ”sylkemistä”. Yksi kiinalainen kamppailutaidoissa paljon käytetty kehon biomekaaninen malli on kehon kolme jousta: jalat, selkä ja kädet muodostavat nämä jouset. Kun ne kaikki ojentuvat, kyseessä on kehon avautuva liike, kun ne kaikki sulkeutuvat, kyseessä on kehon sulkeutuva liike. On kuitenkin mahdollista, että kehon jouset toimivat myös vastakkaisilla tavoilla vapauttaessaan voimaa. Jotkin jouset voivat avautua ja toiset samalla sulkeutua. Jos painan kädellä alas vartalon lähellä, jalkojen ja selän jouset sulkeutuvat, mutta käden avautuvat, koska käsi ojentuu. Kun siis puhutaan kehon avautumisen ja sulkeutumisen voimista, niitä tulee tarkastella aina myös kaikkien jousien näkökulmasta, missä tilanne voi olla siis monimutkaisempi. On myös huomattava, että kaikki jouset eivät aina avaudu ja sulkeudu yhtäaikaisesti. Jos esimerkiksi koko kehon avautuva liike on aaltomainen, se tarkoittaa että jouset avautuvat perätysten yleensä jaloista ylöspäin.  Avautuvan ja sulkeutuvan liikkeen mekaniikan tunnistaminen ja opetteleminen on yksi kamppailutaitojen liikemekaniikan tärkeimmistä perusteista.

Kuva 4.

[i] Voimien tulkintoihin ja erityisesti niiden takana olevien fysiikan lainalaisuuksien ymmärtämiseksi olen saanut paljon apua yiquan-kollegani Timo Tarvaisen kanssa käymistäni pitkistä ja perusteellisista keskusteluista.