5. Keskipako- ja keskihakuvoima. Nämä voimat kulkevat käsi kädessä (kuva 5). Kun kiinnität kiven narun päähän ja pyörität sitä, kivi pyrkii lentämään poispäin ympyrän keskustasta. Tämä on keskipakovoima. Kivi pyrkii keskeltä pakoon. Samalla joudut kädelläsi vetämään kohti ympyräliikkeen keskustaa, jotta kivi ei karkaa. Tämä on keskihakuvoima. Voima hakeutuu kohti keskustaa. Kyseessä on lingon periaate. Kun pyörität käsiäsi, tunnet helposti keskipakovoiman, kun kädet pyrkivät venymään. Kontrolloit liikettä kevyellä keskihakuvoimalla vetämällä käsiä kohti keskustaa. Näitä voimia käytetään paljon aikidon tapaisissa kamppailutaidoissa, missä pari liitetään oman kehon pyörivään liikkeeseen kontaktin kautta. Yiquanin tui shoussa on mahdollista tehdä samoin. Voimaa käytetään myös joissakin qinna-tekniikoissa.

Kuva 5.

6. Pitkä, viipyvä voima. Tällä voidaan viitata voiman käyttöön, missä tilanne kestää suhteellisen pitkään ja voimaa joudutaan käyttämään koko ajan (kuva 6). Esimerkiksi heitoissa voimaa käytetään huomattavasti pidempään kuin vaikkapa lyönneissä. Sama pätee qinna-tekniikoihin, joiden käyttö on tyypillistä kaikille kiinalaisille kamppailutaidoille. Yiquanissa niitä eri korosteta, mutta suurimmalle osalle kokeneista harrastajista ne ovat tuttuja. Esimerkiksi edellä kuvattua keskipakovoimaa käytettäessä kyseessä on pitkää, viipyvää voiman käyttöä. Liike tehdään yhdellä voiman virtauksella (esim.  aikido: yhdellä ”kin” virtauksella). Tyypillinen esimerkki voisi olla parin vieminen maahan kyynärlukolla (ikkyo).

Kuva 6.

7. Kannatteleva voima. Tällä voidaan tarkoittaa montaa voiman käytön tapaa, missä voima saa tukensa jostakin, mutta erityisesti maasta. Voima saa kannattelunsa suljetun kineettisen ketjun kautta. Kun joku työntää minua kohti tui shoussa, jos haluan juurtua maahan, minun on ikään kuin kannateltava hänen käsiään eli annettava niille ylös suuntautuvaa voimaa, joka saa tukensa omasta juurestani (kuva 7). Näin hän joutuu painamaan oman voimansa alas kohti suuntaa, mikä on minulle tukevin. Kevytkin kannatteleva voima riittää juurruttamaan oman asentoni ja voimani. Periaatetta voidaan käyttää myös esimerkiksi qinnassa, missä toinen käsi antaa vipuvarren tukipisteen ja kannattelee, kun toinen antaa vastakkaissuuntaisen voiman ja taivuttaa.

Kuva 7.

8. Syleilevä voima. Tällä voimalla ilmeisesti tarkoitetaan kahden käden puristavaa voimankäyttöä, jolloin vastustajan jokin kehon osa joutuu tällaisen ”syleilyn” kohteeksi.  Monet heitot, mutta myös kuristukset käyttävät tätä voimaa.

Kuva 8.

9. Liikkeen jatkuvuuden voima. Liikkeellä oleva kappale jatkaa matkaansa, jos siihen ei vaikuta jokin ulkoinen voima. Tämä on yksi kamppailutaitojen tärkeimmistä voiman lähteistä. Sitä kutsutaan usein painopisteen liikkeen voimaksi. Miltei kaiken kamppailutekniikan takana on oman koko kehon painopisteen liike siihen suuntaan, mihin voimaa tuotetaan. Kaikkien iskujen voima perustuu liikkeen jatkuvuuden lakiin.  Samaa periaatetta on jo käsitelty kohdissa kaksi ja kolme.  Massan ja nopeuden suhde liikkeessä saavat aikaan eri vaikutuksia, kuten edellä käsiteltiin. Kohtia kaksi ja kolme voidaan pitää tämän kohdan alakohtina. Yiquanissa voima vapautetaan yleensä siirtämällä paino jalalta toiselle, jolloin voiman vapauttamisen hetkellä ei olla ”kaksinkertaisesti painavia” (double weghting). Nk. ballistinen liike hyödyntää erityisesti liikkeen jatkuvuuden voimaa. Mahdollisimman rento ja nopea isku on sellaisesta tyyppiesimerkki. Kaikki yiquanin ympyräliikettä hyödyntävät iskut toteuttavat myös tätä periaatetta.

Kuva 9.