Blog Image

Huomioita

Asahi ja tasapainon monet ulottuvuudet

Asahi Posted on ti, heinäkuu 07, 2020 15:00:58

Asahia voidaan pitää taijin, yiquanin ja qigongin kaltaisten kiinalaisten taitojen pikkuveljenä tai ehkä pikkuvelipuolena, koska sillä on myös suomalaisia vanhempia. Oli sitten kyse pikkuveljestä tai velipuolesta on tärkeää huomata, että veljillä on paljon yhteistä ja pikkuveljellä paljon opittavaa vanhemmiltaan ja isommilta veljiltään. Itse käytän jatkuvasti kokemustani taijissa, yiquanissa ja qigongissa ymmärtääkseni paremmin asahia. Silti huomaan, kuinka ymmärrykseni asahistakin on edeleen vajavaista. Samalla kuitenkin jatkuvasti myös huomaan, miten kaikki ne erilaiset taidon tasot, kategoriat ja ajatustavat, mitä käytetään näiden kiinalaisten taitojen ymmärtämiseksi, soveltuvat suoraan myös asahin ymmärtämiseksi ja asahi-taidon syventämiseksi.  Syvä-asahissa käytän jatkuvasti tätä menetelmää.

Annan esimerkiksi tasapainon. Voimme kuvata tasapainon harjoittamista fysiologisin ja anatomisin termein, jolloin puhutaan esimerkiksi dynaamisesta ja staattisesta tasapainosta. Tasapaino nähdään osana yleisempää liikehallintaa. Yksi tasapainon fysiologinen määritelmä on, että se on kyky kontrolloida kehon asentoa, massaa tai painopistettä tukipinnan suhteen lihasvoiman ja eri aistijärjestelmistä tulevan tiedon avulla. Tasapainoon vaikuttavat sellaiset asiat kuten kehon koordinaatiokyky ja ketteryys. Tasapainoa voidaan harjoittaa asettamalla keho tasapainon kannalta haasteellisiin ympäristöihin. Jos nostan toisen jalkani irti maasta, kehon tukipinta pienenee niin pieneksi, että tasapainon ylläpitäminen vaikeutuu huomattavasti. Siksi taijin tapaiset liikuntamuodot ovat erinomaisia tasapainoharjoituksia.  Parasta tasapainoharjoittelua on, jos haasteelliseen tilanteeseen liitetään myös koko kehon koordinaatioharjoitus, missä siis vartalo ja kädet tekevät myös omia liikkeitään. Silloin tasapainohaasteesta tulee vielä vaikeampi.

Edellä kuvattu puhetapa ja kuvaus liittää tasapainon kehon fysiologiaan ja anatomiaan. Kuva laajenee radikaalisti, jos otankin huomioon sen, miten kiinalaisissa taidoissa puhutaan tasapainosta. Länsimainen ajattelu ylipäätään tarkastelee ilmiöitä erillisinä, mahdollisimman pieniin yksiköihin analysoituina osina.  Analyysi tarkoittaa juuri kokonaisuuden osiin purkamista, palastelemista mahdollisimman pieniin osiin. Ajattelemme, että näin ilmiön todellisuus paljastuu parhaiten, kun näemme, millaisista palasista se koostuu. Samalla kuitenkin kokonaisuus helposti katoaa näkyvistä. Tämä onkin yleinen kritiikki länsimaista ajattelua ja tiedettä kohtaan. Kriitikot vaativat kokonaisvaltaisuutta, holistisuutta, mistä nykyään paljon puhutaankin.

Tasapainosta puhuttaessa puhutaan kehon aistijärjestelmästä, proprioseptiikasta, vestibuaarisesta järjestelmästä, lihashermojärjestelmästä jne. Lännessä pidämme hyvänä asiana sitä, että olemme pystyneet analysoimaan esiin tällaisia erillisiä, mutta yhdessä toimivia osajärjestelmiä ja harjoittelussakin pyrimme kohdistamaan harjoituksen johonkin erityiseen kohtaan kehomme monimutkaisista systeemeistä.

Kun kuvaamme yleisellä tasolla asahin isoveljiä, serkkuja ja muita sukulaisia, voimme todeta, että niiden liikkeessä pyritään kehon, mielen ja hengityksen harmoniaan, tasapainoon.  Ja zadam! … Tasapainon käsite rävähti auki aivan uusiin ulottuvuuksiin. Tässä tuli tehtyä määritelmä, joka liittää koko taidon hyvin laajaan tasapainon ja harmonian käsitteeseen, tekee mieli sanoa holistiseen tai kokonaisvaltaiseen käsitykseen siitä, mitä tasapaino ylipäätään voisi tarkoittaa, kun puhutaan ihmisestä. Samalla tuli nostettua esiin ajatus, että kaikkia näitä tasapainoja, kehon, mielen ja hengityksen, voidaan harjoittaa samassa harjoituksessa ja yhtä aikaa, mikä on urheilulähtöiselle ruumiinkulttuurille vieras ajatus.

Edelleen, jos tuntee kiinalaista perinnettä, tietää, että kehon, mielen ja hengityksen kokonaistasapainon lisäksi siellä kuvataan myös kaikki nämä osa-alueet erikseen ja määritellään, mitä tarkoitetaan kehon tasapainolla, hengityksen tasapainolla ja mielen tasapainolla. Harjoitus koostuu kolmesta asiasta, joista jokaisella on oma harmoniansa. Jos rikomme näiden kolmen asian yhteistä harmoniaa tai jonkin yhden elementin harmoniaa, harjoituksen vaikutus ei toteudu tai se voi olla myös negatiivinen ja tulla esiin päänsärkynä, huimauksena, kipuna jne.

Kehon harmonia. Yritänpä kuvata nämä kolme harmoniaa tai tasapainoa nyt lyhyesti asahin tasapainoharjoittelun kannalta. Lähden liikkeelle kehon harmoniasta. Kuvauksesta huomaamme, että asahin jokainen liike on tasapainoharjoitus, mutta tasapainolla tarkoitetaan silloin jotakin laajempaa, kokonaisempaa kuin vain kykyä seistä pitkiä aikoja yhdellä jalalla. Kaikki nämä tasapainoon liittyvät ulottuvuudet ovat tietysti myös tärkeitä asahin tasapainoliikkeidenkin kannalta.

Kehon tasapainon kannalta on tärkeää, että selkä on asetettu oikeaan asentoon ja hyvään pystylinjaukseen. Lantio, hartiaseutu ja pää asettuvat neutraaliasentoon ja keskilinja asettuu funktionaalisesti optimaaliseen asentoon. Jos jalat ovat rinnakkain perusasennossa, se tarkoittaa suoraan maan vetovoimaa vasten asettumista; jos kyseessä on työntö tai muu liike, keskilinja asetetaan siirtämään voima jaloista vartalon kautta käsiin. Jännitykset pudotetaan pois ja pyritään löytämään sellainen liikerentous, mitä tehtävä liike edellyttää. Keho myös juurtuu maahan niin, että sen tukipinta pidetään sopivan laajana.

Kehon tasapainon rikkominen tarkoittaa näiden periaatteiden rikkomista. Esimerkiksi selän linjaus ei ole suorassa jaloista tulevan voiman suunnan kanssa; keho on paikallisesti jännittynyt (esim. hartiajännitys); pää kallistuu pois optimaalisesta linjasta selkärangan jatkeella, tukipintaa ei tiedosteta ja noustaan tarpeettomasti päkiän tai kantapään varaan jne.

Hengityksen harmonia. Hengityksen harmonialla tarkoitetaan sitä, että liike on rauhallisen ja syvän hengityksen tukemaa. Hengitys tapahtuu ensisijaisesti pallean liikkeen kannattelemana ja vasta toissijaisesti muiden hengityslihasten avustamana. Hengityksen tasapaino rikkoutuu, jos hengitystä joutuu pakottamaan. Pakotettu hengitys voi synnyttää esimerkiksi päänsärkyä. On etsittävä oma rauhallinen hengitysrytmi, joka kannattelee liikettä. Aloittelijan on hyvä muistaa, että hengitys voi kulkea aina liikkeiden taustalla myös täysin vapaasti, jolloin pakottamista ei voi tapahtua. Taidon kasvaessa hengitys alkaa kannatella liikettä luonnollisella tavalla itsestään.

Mielen harmonia. Mielen harmonia tarkoittaa mielen rauhoittamista ja huomion suuntaamista liikkeen ohjaamiseen. Mieli voi olla suuntautunut hengityksen aistimiseen ja liikkeen ohjaamiseen hengityksen avulla. Rauhallinen ja tyyni mieli on sama kuin tasapainossa oleva mieli. Tietoinen liike, mitä asahi on, tarkoittaa juuri sitä, että mieli on mukana kaikissa liikkeissä. Asahia ei tehdä niin, että ajatellaan samalla muita asioita, jutellaan treenikumppanin kanssa tai kuunnellaan podcastia korvakuulokkeista. Nämä ovat esimerkkejä liikkeestä, jota teemme automaattisesti tai vain pinnallisesti ohjaten. Asahi on siis täysin erilaista harjoittelua kuin vaikka lenkkeily tai kävely kaverin kanssa leppoisasti jutellen. Asahin jokainen liike on myös mielen keskittymisen harjoitus. Samalla se on myös vaikuttamista siihen tapaan, miten mieli toimii. Keskittymällä harjoitukseen kehitämme monia mielen ominaisuuksia, kuten keskittymiskykyä, tyyneyttä, kykyä itsetarkkailuun jne. Asahi on kehon ja mielen yhdistävää kehomieliharjoittelua, missä yhtenä tavoitteena on aina myös mielen tasapaino. Tasapainoliikkeissä mielen suuntaaminen kehon aistimiseen on erityisen tärkeät ja jopa välttämätöntä. Tasapainoliikkeissä katse kannattaa suunnata johonkin kiinteään kohteeseen ja mieli on pidettävä myös paikallaan, jotta kehon tasapaino säilyy. Jos mieli heiluu, kehonkin tasapaino menetetään helposti.

Tasapainon käsite on tässä siis laajennettu kehon tasapainosta hengityksen tasapainoon ja mielen tasapainoon. Näin liikkeestä tulee kokonaisvaltainen, koko ihmistä harjaannuttava harjoitus.  Kokonaisvaltainen käsitys tasapainosta ei siis ole pelkästään mitään fysiologista tasapainoa, kykyä seistä yhdellä jalalla, vaan se on koko hengittävän kehomielen tasapainoa. Tällainen liikkeen syvällisyys tekee asahista ja asahin kaltaisista harjoituksista myös terapeuttista, koko ihmistä eheyttävää liikettä. Tasapaino saa tässä siis hyvin syvällisen merkityksen.

Lopuksi harjoitussarja, missä opetellaan myös tasapainon kannalta tärkeä vajoamisen periaate:

1. Seiso asahin alkuasennossa jalat rinnatusten, polvet joustavina, lantio keskellä. Tuo kädet sivuille ja kuvittele tarttuvasi kiinni kaiteista. Siirrä paino toisella jalalle ja anna toisen jalan kantapään hieman irrota maasta, kun jalka rentoutuu. Aisti, miten keskilinjasi kulkee nyt tukijalan jalkapohjan (tukipinta) läpi maahan. Kuvittele keskilinja paksuksi pylvääksi, joka lävistää koko kehosi päälaesta jalkapohjan läpi syvälle maahan. Siirrä paino hitaasti toiselle jalalle ja tee sama harjoitus. Siirrä painoa jalalta toiselle tällä tavalla useita kertoja ja aisti hyvää pystylinjausta ja miten keskilinjasi kulkee aina tukijalan lävitse. Seisot siis vuorotellen yhdellä jalalla, mutta niin, että toinen jalka jää rennosti koskettamaan lattiaa.

2. Jatka harjoitusta niin, että siirrät nyt toisen jalan tukijalan jalkaterän päälle niin, että kosketat päkiällä tukijalan varpaita. Tee tämä siirto kolmessa vaiheessa: a. Tee ensin kuten edellä, tuo paino toiselle jalalle. b. Vajoa sitten hieman alas taivuttamalla polvea ja lonkkaa. Yhdistä vajoaminen rentoutumiseen eli vajoat hieman ja samalla rentoudut vielä enemmän. c. Siirrä sitten vapaa jalka hitaasti tukijalan jalkaterän päälle. Jää aistimaan asentoasi ja tasapainoasi. Seisot nyt yhdellä jalalla ja toinen jalka tukee hieman asentoa, mutta on myös tukipinnan päällä. Aisti, miten nilkkasi pienet ja nopeat liikkeet pitävät sinua pystyssä. Seiso asennossa vähä aikaa ja palaa sitten takaisin perusasentoon. Toista toiselle jalalle. Tee useita toistoja kummallekin puolelle.

3. Jatka edellistä liikettä, mutta ota mukaan hengitys seuraavalla tavalla. Liitä uloshengitys vajoamiseen ja sisäänhengitys painon siirtoon. Esimerkki: lähde liikkeelle keskeltä. Hengitä ulos paikallasi. Hengitä sisään ja siirrä paino vasemmalle jalalle. Hengitä ulos, vajoa ja siirrä oikea jalka vasemman jalan päälle. Hengitä paikallasi kerran sisään ja kerran ulos (tai kaksi, kolme kertaa). Hengitä sisään ja ota askel oikealle. Hengitä ulos, siirrä paino oikealle jalalle, vajoa ja siirrä vasen jalka oikean jalan päälle. Hengitä paikallasi kerran tai pari sisään ja ulos. Tee taas askel sivulle sisäänhengityksellä ja jatka harjotusta.

4. Otetaan sitten mukaan käsien liike, tarkemmin lyhyt hengitystä tasaava liike. Liitä tämä liike sisään ja uloshengitykseen niin kuin perusliikesarjassa. Kun hengität sisään kohota kädet ylös, uloshengityksessä anna käsien laskeutua alas. Liität siis käsien liikkeen hengitykseen, painon siirtoon, vajoamiseen ja siirtymiseen yhden jalan seisontaan.  Jatkat siis edellistä harjoitusta, mutta painonsiirron ja sisäänhengityksen aikana kohotat kädet ylös ja vajoamisen ja jalan siirron aikana annat käsien laskeutua. Tee sitten yhdellä jalalla seistessäsi vielä pari kolme hengityksen tasausta, josta sitten jatkat siirtämällä painon toiselle jalalle jne.

5. Lisää liikkeeseen asahin ykkössarjan ensimmäinen tasapainoliike. Kun olet siirtänyt painon toiselle jalalle ja vajonnut alas, siirrä vapaa jalka tukijalan vieren ja piirrä sillä ja käsillä ympyrä niin kuin perusliikkeessä. Tuo se ympyrän jälkeen taas tukijalan rinnalle, astu se sisäänhengityksessä sivulle, kohota kädet, siirrä paino ja toista toisella jalalla. Tee aluksi vuorotellen yksi ympyrä kummallakin jalalla ja kokeile myöhemmin myös muutamaa ympyrää.  Näin tulet harjoitelleeksi asahin ensimmäisen sarjan tasapainoliikkeen alkuun hyvin tietoisen ja rauhallisen vajoamisen, mikä lisää liikkeen vakautta ja tasapainoa huomattavasti. Käytä vajoamisessa mielikuvaa, että vajoat ikään kuin lonkkasi sisään. Lonkan ympäristö rentoutuu ja tuntuu siltä, että reisiluun pää pääsee ikään kuin uppoamaan syvemmälle lonkkanivelen sisään. Mielikuva lisää lantion ja lonkan alueen rentoutta ja vakauttaa tasapainoa.

6. Lopeta harjoitus pallon kannattelun vatsan edessä ja jää aistimaan hengitysliikettä. Voit kuvitella, miten sisäänhengitys laajentaa ja uloshengitys supistaa palloa alavatsalla. Tämä rauhoittaa mieltä ja opettaa rentoa vatsa/palleahengitystä. Liike tuntuu vatsalla, keskustassa ja hengitys ja mielikin palaavat vatsan keskustaan. Asennossa vahvistamme kolmea harmoniaa: kehon, mielen ja hengityksen yhteyttä.  Kannattaa jäädä seisomaan tähän asentoon muutamaksi minuutiksi aistimaan sitä harmoniaa ja tasapainoa, minkä keskittyminen hengitysliikkeeseen tuottaa.



Mikä ihmeen Syvä-asahi?

Asahi Posted on ti, kesäkuu 30, 2020 11:49:54

Aluksi

Viikonvahde on ohi ja oli hienoa pitkästä aikaa päästä jälleen kouluttamaan asahi-ohjaajia. Lauantaina tutkimme faskia- ja voima-asahia ja kunto-asahia, sunnuntaina pysähdyimme hengityksen äärelle. Kumpanakin päivänä mentiin aika syvälle asahin ytimeen. Törmään aina joskus kysymykseen, miten niin asahissa on tällaisia ulottuvuuksia. Asahihan on terveysliikuntaa ja eikö se ole siinä kaikki? No ei ole. Yritän tässä avata, miksi niin on. Minulle on tullut tapana aloittaa nämä jatkokoulutus- tai teemapäivät kertomalla myös oma tarinani ainakin siltä osin, kun se liittyy opetettavaan teemaan. Teemme koulutuksen alussa esittelykierroksen, missä kaikki osallistujat kertovat vähän itsestään, keitä ovat, mistä tulevat ja mitä tekevät erityisesti asahilla. Kerron sitten myös itse, miksi istun tässä ja opetan juuri tätä teemaa. Jokaiseen opettamaani Syvä-asahin teemaan liittyy oma tarinansa. Kaikki teemat liittyvät omaan vuosikymmeniä kestäneeseen kehomielen harjoitteluuni ja kehon, mielen ja liikkeen ulottuvuuksien tutkimuksiini.  Käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi näitä tarinoita ja toivon, että ne avaavat kysymystä, miksi Syvä-asahissa tutkimme tällaisia teemoja. Mutta aluksi vähän johdantoa

Syvä-asahin monitasoisuus ja  –ulottuvuus tekee siitä monipuolisen työkalun, jonka avulla voidaan hoitaa ja ennaltaehkäistä mitä moninaisempia ihmisen kehoon ja mieleen liittyviä ongelmia. Tämä asahin monipuolisuus perustuu siihen, että siinä yhdistyvät monet idän tuhatvuotiset ihmistä hoitavat, eheyttävät ja vahvistavat kehomieliharjoitukset. Länsimaisessa kehon harjoittamisen muodoissa tällaista monitasoisuutta ei ole ja siksi asahia on myös vaikea länsimaisesta näkökulmasta ymmärtää.  Olemme oppineet lännessä ajattelemaan liikuntaa ja kehon harjoittamista vain ihmisen fysiologisesta, anatomisesta ja lääketieteellisestä näkökulmasta. Liikuntalääketiede perustuu samaan luonnontieteelliseen ihmiskäsitykseen kuin lääketiede yleensä. Ihmisenä olemisen muut ulottuvuudet jäävät tästä katsomuksesta pois. Idän ihmistä hoitavat ja vahvistavat perinteet ovat aina nähneet ihmisen enemmän kokonaisvaltaisesti. Suomalaisen filosofin ja psykologin Lauri Rauhalan käsittein, idässä on aina ymmärretty ihmisen kehon, mielen ja ympäristön yhteys. Ihmisnäkemys on holistinen, kokonaisvaltainen. Länsimainen luonnontieteellinen ihmiskäsitys pyrkii redusoimaan monet ihmistä kuvaavat ilmiöt perusluonnontieteisiin: fysiikkaan, kemiaan, biologiaan, matematiikkaan. Näin ihmisen elämän moniulotteisuus jää helposti näkemättä. Tarkastelemme liikuntaakin yleensä tällaisesta luonnontieteellisestä näkökulmasta, jolloin itse asiassa liikunnan ihmiselle tärkeimmät ulottuvuudet, kuten sen kokemuksellisuus ja ylipäätään merkityksellisyys, jäävät kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Meillä ei ole oikein käsitteitä edes ymmärtää ”filosofista liikuntaa”, millaiseksi asahiakin voidaan luonnehtia.

Minusta asahia ei koskaan pitäisi kuvailla pelkästään lääketieteen tai ylipäätään luonnontieteen käsitteillä. Tällainen kuvaus jää liian kapeaksi. Kehittäessäni asahia olen pyrkinyt avaamaan asahin kaltaisen tietoisen liikkeen monia tasoja ja olen alkanut kutsua kehittämääni näkökulmaa Syvä-asahiksi. Kun alun perin kehitin Asahi Health –menetelmää, lähtökohtanani olivat monet idän monitasoiset kehomielen harjoittamisen menetelmät ja jo ensimmäinen asahin liikesarja, joka syntyi keväällä 2005 piti sisällään kaikki ne elementit, joita olen myöhemmin nostanut esiin Syvä-asahissa. Asahi Health –menetelmä siis sisältää kaikki ne Syvä-asahin tasot, jotka seuraavassa käyn lyhyesti läpi, mutta jotkut näistä tasoista ovat siellä tavallaan piilossa ja ne voi ymmärtää vasta pitkän harjoittelun jälkeen. Alkaessani kehittää asahi-ohjaajien jatkokoulutuksia, ajatukseni oli nostaa näitä ulottuvuuksia selkeämmin esiin, jotta ne voivat asettua tarkastelun, analyysin ja harjoittelun kohteeksi. Monet näistä Syvä-asahissa selkeämmin muotoilemani ulottuvuudet olivat osa omaa harjoitteluani jo 10 – 20 vuotta ennen asahin syntysanoja ja jotka sitten toin asahin yhteyteen.

Asahin ulottuvuudet

Käyn seuraavassa lyhyesti läpi keskeiset Syvä-Asahin ulottuvuudeet, joita koulutan asahi-ohjaajien jatkokoulutuksissa. Pyrin samalla näyttämään, miten ne ovat läsnä jo alkuperäisessä Asahi Health –menetelmässä. Olen näissä blogeissani kirjoittanut tästä teemasta jo paljon aikaisemminkin, mutta kokoan nyt lyhyesti yhteen tätä materiaalia. Samalla tulen kertoneeksi sitä henkilökohtaista tarinaani, mistä nämä monet asahin ulottuvuudet kumpuavat.

Asahi Somatics

Asahi on somaattinen menetelmä. Somaattisilla menetelmillä tarkoitetaan sellaisia kehomielen harjoittamisen menetelmiä, joissa pyritään tutkimaan ja opiskelemaan kehomielen optimaalista asentoa, asennetta ja liikkumisen tapaa. Toin asahiin ajatuksen nk. liikeperiaatteitsa, joita on laskutavasta riippuen 5-10. Nämä periaatteet ovat pääasiassa peräisin kiinalaisesta taijista (tai-chi)  ja qigongista. Kiinalainen kokemuksellinen biomekaniikka on vuosisatoja tai ehkä vuosituhansia edellä länsimaisesta mekanistisesta biomekaniikasta. Se antaa erilaisia kokemuksellisia malleja tietoisen liikkeen ja kehomielen asentojen ja asenteiden opettelemiseen. Asahi sisältää ne kaikki. Kaikki nämä periaatteet olivat läsnä jo asahin ensimmäisessä sarjassa. Itse opin taijita 1984 zen-mestari Engaku Tainolta hänen Italiassa sijatisevassa luostarissaan. Hän opetti taijita ja Baduangin –niistä qigongia meditatiivisena harjoituksena. Itse olen siitä lähtein harjoitellut näitä taitoja.

Asahi Rentous

Asahi on rentousmenetelmä. Asahissa tutkitaan systemaattisesti kehomielen rentouttamista liikkeen avulla. Asahia voidaan pitää dynaamisen eli liikerentouden harjoittamisen systemaattisena menetelmänä. Olen Syvä-asahissa analysoinut asahin rentousharjoitteluun liittyvät periaatteet neljään luokkaan. Tutkimme asahissa helurin, vapaan pudotuksen, elastisuuden ja jännityksen ja rentouden vaihtelun periaatteiden kautta liikerentoutta. Jokainen asahin liikesarja sisältää alussa rentousosion. Kaikki näiden osioiden liikkeet ovat harjoituksia, mitä harjoittelimme ja joita kehittelin karaten ja taijin yhtedessä jo 1990-luvun alussa. Liikerentous on taijin, mutta myös karaten liikkumisen tavan keskiössä. Tutkin tuohon aikaan paljon erilaisia kiinalaisia ja japanilaisia liikerentousharjoituksia. Muodostin niistä myös erilaisia liikesarjoja ja kokonaisuuksia, missä tutkittiin sekä rentoutta, että rentouden ja jännityksen vaihtelua. 2005 toin samat harjoitukset osaksi Asahi Health –menetelmää.  Monet nyt asahissa olevista harjoituksista löytyvät 1997 kirjoittamastani  Zen-karate –kirjasta.

Asahi Hengitys

Asahi on yksi hengitysharjoittelun muoto. Asahissa hengitystä harjoitetaan ja avataan yhdistämällä hengitys, liike ja mieli. Tämä on yksi kiinalaisen qigongin ydinperiaatteista. Qigong tarkoittaa hengitysharjoitusta ja asahi on saanut liikkeen ja hengityksen yhdistämisen perusidean qigongista ja taijista. Taijin lisäksi yksi asahille liikkeitä sekä perusideoita antanut liikesarja oli kiinalainen Baduanjin- qigong. Korostaakseni asahin hengitysharjoitusluonnetta, lisäsin sen perussarjan alkuun-, loppuun- ja osioiden väliin vielä erikseen syvähengitysharjoitukset.  Asahi Health –menetelmä on siis alunperinkin ollut perustaltaan hengitysharjoitus. Itselleni hengityksen tarkkaileminen ja sen harjoittamine tuli tutuksi jo 1970, kun aloitin karaten. Harjoitukset aloitettiin ja lopetettiin lyhyellä meditaatiotuokiolla, missä huomio suunnattiin hengitykseen.  Myöhemmin tutustuin karaten hengityskatoihin ja aikidon hengitystharjoituksiin. Vuodesta 1984 olen harjoittanut Rinzain-koulun zeniä, koulukuntaa, minkä keskeisin harjoitus on istua tyynyllä jalat ristissä ja keskittyä hengitykseen. Samassa koulukunnassa tehdään myös paljon dynaamista meditaatiota, missä tietoinen liike, hengitys ja mieli yhditetään yhdeksi jatkuvaksi liikkeen ja tietoisuuden virraksi. Hengityksen harjoittamista olen eri tavoin tehnyt noin vuodesta 1970 lähtien.

Asahi Bodymind

Asahi on tietoista liikettä. Se on meditatiivisen liikkeen muoto ja kehomieliharjoitus. Kerroin jo edellä, miten opin itse meditatiivisen liikkeen omalta zen-opettajaltani  Engaku Tainolta vuonna 1984. Hän opetti liikemeditaation muotoina monia lajeja, jopa kallio- ja vuorikiipeilyä ja alppihiihtoa, mutta itämaisista lajeista joogaa, taijista ja qigongia. Opin siis häneltä sen Baduanjin-liikesarjan, johon asahi myös vahvasti perustuu. Omassa liikkeessäni oli jo siis vuonna 2005 asahin syntymisen aikaan ollut jo ainakin kahdenkymmenen vuoden ajan meditatiivinen elementti. Toin sen myös Asahi Health –menetelmään. Asahi on liikettä, jossa keho, mieli ja hengitys yhdistyvät harmoniseksi kokonaisuudeksi. Tämä periaate tekee siitä meditatiivisen liikkeen ja kehomieliharjoituksen. Se tuottaa sellaista somaattista läsnäoloa, mitä on helppo sitten hyödyntää esimerkiksi erilaisissa terapeuttisissa interventioissa.

Faskia- ja voima-asahi

Asahia voidaan tehdä myös faskia- ja voimaharjoitteluna. Nykyään on tullut muodiksi venyttää faskioita. Yksi asahin tastalla oleva kiinalainen qigong-muoto on yijinjin. Se käännetään ”lihasten ja jänteiden muuttamisen menetelmäksi”.  Yijinjingin periaate on jäädä pumpaamaan liikettä lihas-jänne-kalvoketjuja venyttäen. Voima otetaan antagonistisista lihaksista ja pidentyvää lihastoimntaketjua samalla jännitetään, jolloin saadaan aikaiseksi ketjun venytys ja jännitys/rentoussykli. Tällainen lihas-jänne-kalvoketjujen harjoitustapa on läsnä monissa vanhoissa kiinalaisissa harjoituksissa, missä koko keho on jatkuvasti ojentuvassa ja supistuvassa liikkeessä. Kun liikkeeseen otetaan mielessä vastuksen idea, syntyy lihastoimintaketjuja venyttävä vaikutus. Periaatteessa kaikissa asahin hitaissa liikkeissä voidaan havaita tämä hienovarainen jännityksen ja rentouden vaihtelu. Käytämme asahissa myös usein kuminauhan mielikuvaa liikkeen elastisuuden aikaansaamiseksi. Hyvä esimerkki tällaisesta liikkeestä on asahin toisen sarjan ensimmäinen selkäliike, missä kierrytään ja kädet venytetään ylös ja alas. Tämä liike tulee suoraan kiinalaisesta yijinjingistä.  Opin yijinjingin liikesarjan 1990-luvun alussa eräältä kiinalaiselta opiskelijalta, joka opetti Tampereella Shaolin-kungfua ja Chen-tyylin taijita. Tutkin paljon tätä ventyksen ideaa karaten liikesarjojen yhteydessä 1990-luvulla ja kirjoitin siitä kirjankin: Zen-karate. Tämä harjoitustapa muutti karaten harjoitteluni täysin. Samaan pitenevän lihaksen jännityksen ja rentouden sykliin tutustuin sitten yiquanin yhteydessä 1990-luvun puolivälissä, mistä lähtein olen harjoitellut myös yiquania.  Yi quan perustuu juuri koko kehon jännityksen ja rentouden vaihteluun ja sen kautta elastiseen voimaan ja liikkeeseen.

Syvä-asahissa olen vienyt tätä ajatusta eteenpäin ja näytän, miten jokainen asahin sarjojen liike voidaan tehdä tällaisella faskioita venyttävällä idealla. Toteutin saman idean karatessa 1990-luvulla ja kehitin nk. Naihanchi-katan version, missä jokaisessa liikkeessä jäädään pumpaamaan lihasjännekalvoketjuja. Tällainen harjoitustapa tekee liikesarjasta myös enemmän voimaharjoituksen, koska siinä on mukana jännityksen ja rentouden vaihtelun sykli. Tämäkin periaate tuli siis mukaan asahiin jo sen alkuvaiheessa, mutta Syvä-asahissa olen kehittänyt ideaa pidemmälle.

Syvä-asahi

Syvä-asahissa olen selkeämmin nostanut kaikki nämä viisi Asahi Health –menetelmän ulottuvuudet esiin ja myös kehittänyt niiden harjoittelemiseksi paljon harjotuksia ja liikesarjoja. Ne kaikki palautuvat kuitenkin Asahi Health –menetelmän alkuperäiseen perussarjaan. Nämä ideat ja niihin liittyvät harjoitukset ja liikesarjat eivät siis ole mitään uusia, vaan ne ovat perussarjaan liittyviä ulottuvuuksia, joissa jokin sarjan periaate tai teema nostetaan esiin ja asetetaan harjoittelun kohteeksi. Näiden periaatteiden ja sarjojen tekeminen ja tutkiminen syventää ja lisää oikeasti ymmärrystä siitä, mitä Asahi Health –menetelmä sisältää ja perustaltaan on. Siksi toivonkin Asahi Health –menetelmän ohjaajien löytävän nämä koulutukset. Niissä opetetaan runsaasti materiaalia, joka johtaa asahin syvällisempään ymmärrykseen ja myös syventyneeseen liikkeiden tekemisen taitoon. Samalla nämä ulottuvuudet ja harjoitukset ovat myös linkki asahin taustalla oleviin taitoihin ja harjoitusmenetelmiin.

Olen viimeisten vuosien aikana ottanut asahissa myös uusia askeleita, niitä ovat lähinnä kontakti-asahi ja keppi-asahi.  Kontakti-asahi oli mukana alkuperäisissä suunnitelmissa, mutta se jäi silloin kehittämättä. Nyt sekin on tehty. Keppi-asahi on Syvä-asahin uusi ulottuvuus. Asahi Budossa palataan myös takaisin asahin kiinalaisille juurille. Olen koonnut siihen ne asahin ideat ja harjoitukset, jotka tekevät asahista myös kamppailutaitojen perusharjoituksen.

Lopuksi

Toivon tämän lyhyen katsauksen asahin perusulottuvuuksiin näyttävän sen, miten monitasoinen menetelmä asahi on ja miten siitä on todella moneen lähtöön. On vaikeaa löytää mitään vastaavaa. Asahi sopii erinomaisesti erilaisten terapeuttien työkalupakkiin. Fysioterapeutit voivat käyttää sen pehmeitä harjoituksia kuntoutuksen apuna tai voivat opettaa sen avulla kehon hyvää linjausta, rentoutta, venyttää lihastoimintaketjuja.  Psykoterapeutit voivat löytää asahista  kehomielimenetelmän, missä tutkitaan kehon optimaalista asentoa, herkistetään kehotietoisuutta, tutkitaan hengitysliikettä, etsitään kehomielen kokemuksen harmoniaa, somaattista länsäoloa, kehollisia voimavaroja tai mielen tyyneyttä liikkeen avulla. Valmentajille asahi on hieno kehotietoisuusharjoitus, missä opetellaan tiedostamaan liikkeen kineettinen ketju jaloista koko kehon läpi päälakeen ja sormenpäihin asti. Asahi täydentää perinteistä biomekaanista ajattelua tuoden mukanaan siihen kokemuksellisen ulottuvuuden. Voidaan puhua kokemuksellisesta biomekaniikasta. Asahi myös opettaa koko kehon liikkeen ja voimantuoton perusmallin, jota voi soveltaa mihin tahansa liikkumisen taitoon. Tämä perustuu siihen, että kiinalaisissa kamppailutaidoissa voimantuoton mekaniikkaa on tietoisesti harjoiteltu jo satoja, ehkä tuhansia vuosia. Voimantuoton elementit on analysoitu esiin ja jokaiselle elementille on kehitetty omia harjoituksiaan.  Näitä elementtiä ovat kehon rakenne ja linjaus, koko kehon liikemekaniikka ja jännityksen ja rentouden vaihtelu. Kaikkia näitä lähestytään kehoa kuunnellen, siis kehotietoisuuden kautta, ei pelkästään mekaanisina ja ulkoisina periaatteina. Kaikki tämä löytyy myös asahista. Tosin pitää kai kuitenkin todeta, että kehoa vain mekaanisena apparaattina tarkasteleva valmennus lienee edelleen valtavirtaa ja asahin edustamat kokemuksellisuutta ja kehotietoisuutta korostavat näkemykset tulevat helposti tyrmätyiksi. Toivoa vain voi, että ajat olisivat tässäkin suhteessa muuttumassa.

Syvä-asahin teemakoulutuksiin pääset tästä linkistä: https://www.asahi.pro/koulutukset



Asahi ja kielen asento

Asahi Posted on la, maaliskuu 28, 2020 12:47:59

Aivan asahin alkuaikoina, kun kuvasin asahin perusasentoa, otin mukaan myös kuvauksen kielen asennosta. Kuvaus kuului suurin piirtein näin. Anna pään olla hyvässä asennossa selkärangan jatkeella. Aisti kevyt kohoava tunne päälaella. Rentouta kasvolihakset. Anna suun olla kiinni. Aseta kieli kitalakea vasten ylähampaiden taakse. Voit ikään kuin imaista suun tyhjäksi ilmasta, jolloin suuhun tulee alipaine ja kieli tuntuu imeytyvät kitalakeen imukupin tavoin. Rentouta leuka ja kaikki kasvolihakset. Älä purista hampaita yhteen. Hengitä rauhallisesti nenän kautta.

Asahin periaatteet, asennot ja liikkumisen tapa tulevat kiinalaisesta taijista ja qigongista ja olin omaksunut tämänkin yksityiskohdan sieltä. Edellä kuvattu kielen asento perustellaan kiinalaisissa lajeissa meridiaani-opin kautta ja kun asahissa emme tukeudu tällaisiin kiinalaisen ajattelun malleihin, jätin hiljalleen tämän kuvauksen pois, koska en oikein osannut perustella sitä länsimaisin termein. Nyt osaan, kun vähän googlasin asiaa.

Edellä kuvaamani kielen asento on kielen perustava lepoasento, jonka hallinta voi olla monelta ihmiseltä hukassa. Jostain löysin maininnan, että 50 % ihmisistä tekevät tämän asian virheellisesti. Virheet kielen lepoasennossa tuottavat monenlaisia terveysongelmia. Ensinnäkin oikea kielen lepoasento mahdollistaa esteettömän nenähengityksen. Erityisesti kasvuvaiheessa kielen lepoasento on erityisen tärkeä. Jos pieni lapsi oppii pitämään kieltään alhaalla ja suutaan auki, jolloin hän myös hengittää sen kautta, tällä on monia negatiivisia terveysvaikutuksia.

Tässä yksi luettelo virheellisen kielen asennon mahdollisista vaikutuksista, jonka on koonnut yhdysvaltalainen hammaslääkäri Owen Mandanas kotisivuilleen: nielemisvaikeudet, kuorsaus, uniapnea, näköongelmat, leukanivelten toimintahäiriöt, hampaiden ahtaus, purentahäiriöt, vetäytynyt leuka, eteen työntyvä pään asento, niska-hartiajännitys ja kipu, päänsäryt.

Kieli toimii kasvojen kasvuvaiheessa ikään kuin kitalakea vasten painuneena muottina, jota vasten kasvojen luut saavat muotonsa. Jos kieli puuttuu sieltä, on siis alhaalla, tätä muottia ei ole ja kasvot muotoutuvat eri tavalla, poskipäät eivät levene ja alaleuka voi vetäytyä taakse. Aikuinen ei enää voi oikealla kielen asennolla ilmeisesti paljonkaan vaikuttaa enää kasvojensa muotoon, mutta moniin muihin kielen väärästä asennosta johtuviin ongelmiin hän vielä voi vaikuttaa.

Tämä asia on monimutkainen, enkä ole tietenkään asiantuntija, mutta muutamalla google-haulla tästä löytyy paljon materiaalia. Kun olen nyt tutustunut siihen, voin vain ihmetellä, miten kiinalaisissa kehon harjoittamisen perinteissä tämäkin asia on tunnettu jo tuhansia vuosia. Kielen asento on ihan olennainen asia kaikissa taolaisissa harjoituksissa, koska kieli yhdistää kehon keskeltä kulkevat ”hallitsevan” ja ”hedelmöittävän” kanavan yhdeksi kierroksi. Jos kieli lasketaan alas kitalaesta, tämä kierto katkeaa. Monissa taolaisissa harjoituksissa ”keskikierron” tai ”pienen taivaallisen kierron” harjoittaminen ja avaaminen on perusasia.

Opin tämän asian jo vuosikymmeniä sitten myös zen-harjoituksissa. Yleensä kaikissa zazenin (zen-meditaatio) ohjeissa neuvotaan, miten kieli asetetaan kitalakea vasten imukupin tavoin. Huulet pidetään suljettuna ja hengitys tapahtuu nenän kautta. Jos on tehnyt taolaisia harjoituksia tai zen-harjoituksia pitkään, ja toteuttanut tätä kielen asentoa, voi tuntea voiman joka nousee kehosta kieleen asti. Kieli ja koko kitalaen alue aina nenäonteloihin ja jopa otsaonteloihin asti voi tuntua ikään kuin voiman pesältä, jota on vaikea kuvata sanoin.

Asahissa meidän ei tarvitse miettiä kiinalaisia selityksiä tässä asiassa. Kitalakea vasten asettuva kieli on kielen perustava lepoasento, jonka voi ottaa osaksi asettautumista asahin perusasentoon.  Se mahdollistaa hyvän nenähengityksen ja auttaa koko pään ja hartiaseudun, itse asiassa koko kehon hyvän linjauksen ottamisessa.  Puhutaan myös ”kielen ryhdistä”. Kielen ryhdillä on oma panoksensa koko kehon optimaaliseen asentoon ja sen hallintaan.

Muuten, Buddhan hymyä selitetään usein myös tällä kielen asennolla (kuva alla).

Kehotan lukijaa googlaamaan termillä ”tongue position” ja etsimään lisää. Koska juttuja löytyy paljon, kannattaa keskittyä esim. hammaslääketieteeseen.

Tässä pari:

Owen Mandanasin kotisivut: https://ladydentistanchorage.com/tongue-positioning-what-it-is-and-how-it-helps/

Marjo Rein: Hengitätkö nenän vai suun kautta? Lääkäri: ”Lapsilla suuhengitys voi aiheuttaa purentaongelmia” https://yle.fi/uutiset/3-10470568.  1.11.2018



Asahi ja arjen turvallisuus

Asahi Posted on ma, maaliskuu 23, 2020 13:44:08

Yli kuukausi sitten julkaisin Asahi-Akateminan FB-sivuilla vanhan (5.12.2005) suunnitelmani siitä, millaisia jatkokoulutuksia asahi voisi sisältää. Yksi teemoista oli ”Asahi ja itsesuojelu”. Kuvaus kuuluu näin: ”Itsestään huolehtimiseen kuuluu myös itsensä puolustaminen. Tämä olisi asahiin perustuva itsepuolustusseminaari tavallisille ihmisille, joissa opetellaan Asahin periaatteita itsensä suojelun kannalta.”  Olen viime aikoina suunnitellut tähän teemaan liittyvää koulutuspäivää. Koulutuksen nimi voisi olla ”Asahi ja arjen turvallisuus”.

Viime aikoina olen pohtinut paljon asahin ja itsesuojelun näkökulmaa. Miksi puhun ”itsesuojelusta” enkä ”itsepuolustuksesta”. Näin siksi, että itsepuolustuksen käsite on suppeampi. Yleensä sillä tarkoitetaan toimintaa väkivaltatilanteessa. Itsesuojelun tai turvallisuuden käsitteet ovat laajempia, vaikka samalla pitää todeta, että itsepuolustuksen käsitettäkin käytetään myös laajassa mielessä. Itsensä suojelemisessa on tärkeää estää turvattomat tai vaaralliset tilanteet ennakolta. Hyvinvoinnin käsitekin saa tässä laajemman merkityksen. Hyvinvoinnistaan huolehtiminen ei tarkoita vain huolehtimista siitä, että emme sairastu, vaan se tarkoittaa myös sitä, että pyrimme välttämään tilanteita, missä hyvinvointimme voi vaarantua vaikkapa väkivallan tai muun uhan seurauksena.

Tämä on myös vanha kiinalainen käsitys hyvinvoinnista. Siksi kiinalaisessa perinteessä terveystaidot ja itsepuolustustaidot ovat kulkeneet käsi kädessä. On tietysti itsestään selvää, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, seuraus voi olla, että sen jälkeen et enää ole terve. Terveydestään huolehtiminen tarkoittaisi silloin, että et anna kenenkään satuttaa itseäsi. Sama pätee läheisiisi. Heidän terveydestään huolehtiminen tarkoittaa, että et anna satuttaa heitäkään. Tässä mielessä kiinalaiset ovat kauan yhdistäneet sekä terveystaidot että itsepuolustustaidot. Taiji on hyvä esimerkki tästä. Siinä sekä terveystaidot että itsepuolustustaidot yhdistyvät samaan liikesarjaan. Asahia voidaan tarkastella samasta näkökulmasta.

Uhka on suhdekäsite

Turvallisuusajattelu perustuu uhka-analyysiin. Nyt me elämme aikaa, missä sairastumisen uhka on todellinen. Itsestään ja hyvinvoinnistaan huolehtimista voidaan ja sitä pitää katsoa mahdollisimman laajasta näkökulmasta. Käyn seuraavassa läpi erilaisten terveyteemme liittyvien uhkien analyysin peruskäsitteitä ja ajatuksia. Turvallisuus ja uhkien ehkäiseminen on äärimmäisen monimutkainen asiakokonaisuus ja tässä voi syventyä lyhyesti vain aivan perusteisiin.  Tällaisten peruskäsitteiden ymmärrys voi olla kuitenkin aivan olennaista oman hyvinvointimme suojaamisessa.

Aivan ensimmäiseksi on huomattava, että uhka on suhdekäsite, missä on kolme elementtiä. Niiden jokaisen tiedostaminen on uhkan toteutumisen ehkäisemisen perusta. Nämä kolme elementtiä ovat uhkan aiheuttaja, uhkan laatu ja uhkan kohde.  Tämän lisäksi uhka toteutuu aina jossakin paikassa ja jonakin aikana (kuva alla). Jos haluamme suojella itseämme uhkilta, tavoitteena on tietysti aina uhkan toteutumisen ennaltaehkäiseminen.  Uhkan ennaltaehkäisemisen perusta on ymmärtää ja tiedostaa nämä uhkan elementit ja muuttamalla niitä vaikuttaa niin, että uhka ei toteudu.

1. Uhkan aiheuttaja. Nykyaikaisessa yhteiskunnassa on monia erilaisia uhkia ja niiden aiheuttajia. Henkilökohtaisellakin tasolla tapahtuva turvallisuusajattelu perustuu niiden tiedostamiseen. Tavallisempia uhkia ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet, tulipalot, väkivalta, mutta myös vakavat sairaudet. Tässä puhun kohdasta kaksi, eli uhkan laadusta. Kun ymmärrämme uhkan laadun, voimme tarkemmin tarkastella sen aiheuttajaa. Nykyisessä pandemiatilanteessa uhkan aiheuttaja on covid-19 –virus.

2. Uhkan laatu viittaa uhkaan tapahtumana. Se tarkoittaa silloin vakavaa sairastumista, auton alle jäämistä tai väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi joutumista. Tämä on se tapahtuma, joka pyritään estämään toteutumasta.

3. Uhkan kohde voi myös vaihdella. Se voi olla yksittäinen ihminen (minä), joukko (läheiseni), yhteiskunta tai jokin abstraktimpi asia, kuten instituutio (terveydenhoitojärjestelmä) tai esimerkiksi demokratia.

Rakenna monitasoinen suoja uhkia vastaan

Voidaan ajatella, että itsensä suojaaminen uhkilta perustuu siihen, että uhkia tai tiedossa olevaa uhkaa vastaan rakennetaan ikään kuin monitasoinen suojamuuri, jonka jokaisen seinämän läpi uhka joutuu tunkeutumaan ennen kuin se pääsee ”iholle” ja oikeasti toteutumaan. Alla oleva kuva havainnollistaa tätä ajattelua. Tämä ajatustapa pätee sekä itsepuolustukseen, että itsensä suojelemiseen yleisemmin.

1. Tietoisuuden hallinta.  Ensimmäinen ja ehkä tärkein suoja on tietoisuus. Turvallisuusajattelussa puhutaan tilannetietoisuudesta (situational awareness).  Kamppailutaidoissa asia saatetaan ilmaista toteamalla, että jos joudut hyökkäyksen kohteeksi, olet jo tehnyt virheen. Harjoituksen tarkoituksena on luoda sellaista tilannetietoisuutta, että väkivallan uhkat eivät saa mahdollisuutta toteutua.  Tietoisuudella viitataan tällä tasolla moneen asiaan, joita seuraavassa lyhyesti ja luettelomaisesti.

1. Turvallisuusajattelun ottaminen mukaan omaan maailmankuvaan. Tällä tarkoitan yleistä tilanteiden ja tapahtumien tarkastelua ja tiedostamista turvallisuuden näkökulmasta. Jotta tämän pystyy toteuttamaan, siihen on oltava motivaatio. Usein se löytyy vasta ikävien tapahtumien seurauksena.

2. Tietoisuuden eri tarkkaavaisuusasteiden tai moodien ymmärtäminen, harjoittelu ja käyttöönotto.  Yksi helppo ajatustapa on liikennevalojen värikoodit: vihreä, keltainen ja punainen. Vihreä: ei uhkia; keltainen: uhkan mahdollisuus läsnä; punainen: uhka toteutumassa.  

Kaikkia näitä moodeja pitää sitten tutkia monesta näkökulmasta, joita ovat ainakin filosofinen, psykologinen ja kehollinen. Mitä tämä tarkoittaa? Esimerkki: uhka on väkivaltatilanne, missä olen hengenvaarassa. On ennalta ajateltava, mitä olet valmis sellaisessa tilanteessa tekemään. Tämä on tavallaan filosofinen kysymys, koska kyse on äärimmäisestä tilanteesta, missä joku yrittää vahingoittaa sinua vakavasti ja selviäminen vaatii sinulta myös samaa. Kyse on myös psykologinen. Miten voin ja voinko ylipäätään valmistaa mieltäni tällaiseen tilanteeseen? Kysymys on tietysti myös kehollinen ja tekninen: mitä kehollisia taitoja ja valmiuksia minulla on selvitä tilanteen vaatimasta kamppailusta. Esimerkki näyttää uhkatilanteiden äärimmäisen monimutkaisuuden ja samalla myös äärimmäisen vaikeuden.

3. Selviytymismoodin tiedostaminen (survival mode). Tällä tarkoitan erikseen sitä mielentilaa, minkä selviytyminen vakavasta uhasta vaatii. Tätä on vaikea harjoitella, mutta se on hyvä tiedostaa.

4. Liitän tietoisuuden kategoriaan myös tiedon suodattamisen tärkeyden. On pyrittävä erottamaan uhkaan tai uhkiin liityvä misinformaatio tutkitusta tiedosta. Misinformaatioon luottaminen saattaa johtaa vääriin toimenpiteisiin ja turvallisuutesi vaarantumiseen. Esimerkki: ketä kuuntelet pandemiatilanteessa, virologia vai diplomi-insinööriä? Ole siis tietoinen erilaisista informaation lähteistä ja siitä, että ne eivät ole samanarvoisia.

Totesin edellä, että on järkevää rakentaa ikään kuin monitasoinen suojamuuri uhkia vastaan. Tietoisuus on ensimmäinen, tärkein ja myös kaikki muut tason lävistävä elementti.

2. Ympäristön hallinta. Ympäristöllä tarkoitetaan tässä laajasti situaatiota, mihin liittyy fyysisen ympäristön lisäksi myös tilanteen kulttuuriset ja muut abstraktit komponentit (Ks. Lauri Rauhalan situaation analyysi.) Perustavaa ympäristön hallintaa on tiedostaa uhkan paikka ja aika ja pysytellä niistä poissa. Tämä on ehkä tärkein neuvo, mitä henkilökohtaisen uhkan torjumiseksi voi kenellekään antaa. Älä ole läsnä siellä, missä uhka on mahdollinen tai jo toteutumassa. Epidemiaan sovellettuna se tarkoittaa, että on pysyttävä poissa paikoista, joissa todennäköisesti covid-19 virusta voi olla ilmassa.  Silloin voit välttää kaksinkertaisen uhan: et saa virusta itse ja sinusta ei tule viruksen levittäjä. Matkustamisturvallisuuden kannalta tämä kohta tarkoittaa esimerkiksi, että jos matkustat vieraaseen kaupunkiin, otat ennalta selvää vieraan kaupungin vaarallisimmat kujat ja vältät niitä. Jotkut paikat tulevat turvattomiksi vasta tiettyyn aikaan. Tiedosta nämä ajat.

Ympäristön hallintaan kuuluu myös paikan kulttuuristen tapojen tuntemus. Niiden noudattaminen lisää turvallisuuttasi ja noudattamatta jättäminen vähentää sitä.

Ympäristön hallintaan liittyy myös tiedostaa, mitä kannat päälläsi tai taskuissasi ja se, mitä näet ympäristössäsi sellaista, mitä voit käyttää uhkatilanteessa hyväksesi. Tähän liittyy myös kysymys ennalta varustautumisesta. Esimerkki: voinko pukeutumisellani (suojamaskeilla ym.) suojata itseäni tai muita? Kannanko mukanani taskulamppua, kun liikun syyspimeässä?

3. Kehon hallinta. Koska lähdin liikkeelle asahista, niin haluan jakaa kehon hallinnan vielä kahteen kategoriaan, niin kuin teemme asahissakin. Tämä jako on perusteltua myös itsesuojelun näkökulmasta. Erotan kehon hallinnan yleisesti ja teknisen taidon erityisesti. Kehon hallinnalla tarkoitan asahin periaatteita ja niiden hallintaa. Asahin periaatteet ovat peräisin taijista ja siis kamppailutaidosta. Koko kehon voimantuotto, hyvä tasapaino, keskilinjan hallinta, hengityksen hallinta jne. ovat kaikki tärkeitä yleisiä taitoja myös itsensä puolustamisen tai suojelemisen näkökulmasta. Kamppailutilanteessa on esimerkiksi tärkeää pysyä pystyssä. Hyvä tasapaino ja kyky vajota ja juurtua auttavat tässä. On myös tärkeää pystyä vapauttamaan voimaa nopeasti koko kehosta, jos tilanne sellaista vaatii. Näin voidaan luoda se tila ja aika, mikä mahdollistaa juoksemisen pois paikalta.

Asahissa harjoiteltava hyvä pystylinjaus, voimakas kehon kannattelun taito, on myös tärkeä periaate itsesuojelun kannalta. Jos kannattelemme itseämme hyvässä ja voimakkaassa asennossa, emme näyttäydy ulospäin uhrilta. Voimme viestiä asennollamme ja liikkumisemme tavalla voimaa ja päättäväisyyttä, mikä voi auttaa pitämään saalistajat loitolla.

4. Tekninen taito. Teknisellä taidolla tarkoitan konkreettisia liikkeitä, joita voidaan soveltaa itsepuolustustilanteessa. Asahin perusliikesarjoissa on monia tällaisia liikkeitä. Ne voidaan nostaa sieltä esiin ja ottaa erikseen harjoittelun kohteeksi. Olen käynyt läpi asahin perusliikesarjan ja suunnitellut sen jokaiselle liikkeelle parin kanssa harjoiteltavan itsesuojelusovelluksen. Koko sarja voidaan tehdä myös käyttämällä näiden sovelluksien mielikuvia. Sarjan nimi on vielä työn alla, mutta aivan kuten olen Syvä-asahissa käyttänyt nimiä Asahi Somatics tai Asahi Rentous, tästä sarjasta on tulossa ehkä Asahi Itsesuojelu. Palaan koulutukseen tarkemmin sitten, kun tällaiset asiat taas käyvät ajankohtaisiksi.

Esitin edellä neliportaisen suojan, jonka varassa voimme opetella ymmärtämään itsesuojelun perusteita. Tämä on vasta alustavaa pohdintaa ja se varmaan tarkentuu vielä. Jos vielä liitän nämä ajatukset meneillään olevaan kriisiin, sen kannalta painottuvat kaksi ensimmäistä: tietoisuuden hallinta ja ympäristön hallinta. Mutta samalla on tärkeää myös pitää huolta kehostaan ja mielestään, kehomielestä. Asahi terveysliikuntana, somaattisena menetelmänä ja kehomieliharjoituksena on vahva itsestähuolehtimisen väline aivan samoin kuin monet muut joogan, taijin tai qigongin tapaiset liikuntamuodot. Kannattaa myös muistaa, että reipas kävely, lenkkeily, samoilu metsässä jne. ovat vähintään yhtä tärkeitä itsesuojelun keinoja erityisesti näinä ikävinä aikoina.



Asahi mielenterveystyössä

Asahi Posted on ke, maaliskuu 11, 2020 14:34:05

Kävin läpi kaikki 34 asahiin liittyvää ammattikorkeakoulujen lopputyötä ja etsin niistä ne, jotka liittyivät mielenterveystyöhön. Löydät yhteenvedon kaikista 34:stä asahiin liittyvästä tutkielmasta Asahi-Akatemian sivuilta, täältä: https://www.asahi.pro/terveysliikunta. Katso linkki sivun lopussa.

Tässä lyhyt yhteenveto siitä, miten asahia oli niissä käytetty ja millaisia kuvauksia ja johtopäätöksiä töistä saattoi löytää. Tämän aihepiirin tutkielmia löytyi yhdeksän. Tämä tekee 26,4 % eli vähän yli neljäsosa töistä liittyi mielenterveystyöhön. Tämä oli ensimmäinen tulos, joka kiinnitti huomioni. Pitäisi tietenkin tutkia tarkemmin, missä terveydenhuollon ammattilaiset asahia oikeasti käyttävät, mutta opiskelijoiden opinnäytetyöt antavat asiasta ainakin jonkinlaista suuntaa.

Ajattelen, että jos asahia käytetään ylipäätään osana mielenterveyspotilaiden kuntoutusta ja hyvinvoinnin edistämistä, se tarkoittaa, että asahi nähdään kokonaisvaltaisena, koko ihmisen kehomieltä eheyttävänä somaattisena ja kehomieli-menetelmänä. Saman voi päätellä siitä, minkälaisten menetelmien tai lajien seuraan asahi näissä tutkielmissa asettuu. Asahin rinnalla kulkevat monet erilaiset kehotietoisuutta syventävät lajit. Näissä interventioissa ei siis asahia tarkastella pelkästään fyysisiä vaivoja parantavana tai ennaltaehkäisevänä liikuntamuotona, vaan painopiste on asahin somaattisessa ja kehomieliyhteyttä korostavassa ulottuvuudessa.

Liikuntaryhmiä, joissa asahi oli mukana, toteutettiin useammassa mielenterveyskuntoutujien päivätoimintakeskuksessa, psykiatrisessa vankimielisairaalassa, kidutuksen uhriksi joutuneiden maahanmuuttajien kanssa sekä itsemurhan tehneen läheisten vertaistukiryhmässä. Yhdessä tutkielmassa toimeksiantajat olivat fysioterapeutteja, jotka toimivat yliopistollisen sairaalan psykiatrian palveluyksikössä ja halusivat kerätä yhteen kehonkuvaharjoitteita, joita fysioterapeutit käyttivät masennus-, ahdistuneisuushäiriö-, paniikkihäiriö-, syömishäiriö-, stressi- ja uupumus-, kipupotilaiden sekä seksuaalisen hyväksikäytön uhrien kanssa.

Yhdessä liikuntaryhmässä yhdistettiin asahi, jooga ja mindfulness. Näistä muodostettiin mielenterveyskuntoutujille sopiva kokonaisuus. Tutkielman kirjoittavat kertovat, että osallistujat kokivat asahin ja joogan enimmäkseen toimivina keinona avata kehon lihasjäykkyyksiä. Jo yksi harjoitus antoi tällaisia tuloksia. Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Schwecken (2003, 123–125) mukaan liikunnallisten harjoituksien ja kehon tietoisuusharjoituksien opettaminen kuntoutujille auttaa kuntoutujia säätelemään stressiä. Suurin osa osallistujista mainitsikin kirjallisessa palautteessa stressin vähentymisestä harjoituksien aikana. Myös suullisessa palautteessa tuotiin esiin, että harjoitukset vähensivät stressin tuntemuksia. Näiden palautteiden perusteella näyttää siltä, että asahi, jooga ja mindfulness auttavat stressin säätelyssä.” Ja edelleen: ”Yllätyimme siitä, miten voimakkaan positiivisina mielenterveyskuntoutujat kokivat asahin, joogan ja mindfulnessin vaikutukset. Lajien terveysvaikutukset saivat vahvistusta osallistujien kertomista kokemuksista. Asahi, jooga ja mindfulness vaikuttaisivat näiden ohjauskertojen perusteella vaikuttavan pienissä määrinkin harjoiteltuna suotuisalla tavalla hyvinvointiin.”

Toinen asahia hyödyntävä liikuntaryhmä toimi Eliaskartanon kuntoutuskodissa. Siellä opiskelijat vetivät ryhmää, jonka sisältöön he halusivat liitää ”flow-liikunnan, filosofisen liikunnan sekä elämysliikunnan.” Tämän liikuntalajien luokituksen on esitellyt ”onnellisuusprofessori” Markku Ojanen useissa kirjoituksissaan.[i] Hän on tutkinut paljon liikunnan ja mielenterveyden yhteyttä. Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Filosofinen liikunta auttaa hallitsemaan omaa kehoaan (Mielenterveyden keskusliitto 2006, 12-13). Tätä harjoitusta Eljaskartanon työntekijöiden mukaan kuntoutujat eniten tarvitsevat. Filosofiseen liikuntaan valitsimme asahin, joka sopii hyvin liikuntaa aloittavalle ja aktiiviliikkujalle ikään katsomatta.”

”Filosofinen liikunta” on mielenkiintoinen käsite. TEHY-lehden haastattelussa Ojanen toteaa filosofisesta liikunnasta seuraavasti: ”Vanha sanonta ’Terve sielu terveessä ruumiissa’ kertoo tästä pyrkimyksestä jotakin, mutta tavoitteena on saavuttaa vielä enemmän, henkisen kasvun kohonnut tila tai sisäinen uudistuminen. Jooga on hyvä esimerkki filosofisesta liikunnasta”.[ii] Ojanen kirjoittaa aiheesta myös näin: ”Ihminen voi olla ehyt vain hoitaessaan ruumista. Tämä tapahtuu noudattamalla ohjelmaa, jossa sekä sielu että ruumis saavat oman osansa. Liikunta ei hoida vain ruumista, vaan myös sielua. Miten tämä tapahtuu perustellaan siinä filosofiassa, jota liikkuja noudattaa.”[iii] Itse nostin esiin neljä keskeistä liikunnan projektia, ja niiden päämäärät, joita liikkujat tavoittelevat tutkimuksessani ”Liikunta tienä kohti varsinaista itseä” (Tampereen yliopisto 1991). Näitä ovat voiton, terveyden, ilmaisun ja itsen tutkimisen päämäärät. Itsen tutkiminen on filosofinen projekti ja näyttäisi siltä, että Ojanen tavoittelee ”filosofisella liikunnalla” samaa tai samankaltaista liikunnan kuvausta.

Tutkielman tekijät kirjoittavat: ”Filosofisena liikuntalajina pidimme asahia, josta yleinen kuva oli positiivinen. Osallistujat kokivat sen rentouttavan kehoa ja mieltä sekä helpottavan lihasjännityksiä. Kuten aikaisemmin on tullut teoriassa ilmi, asahilla oli rentouttava vaikutus, jota voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi ahdistuneisuuden hallinnassa. Asahissa liikesarjat olivat yksinkertaisia, yhdistettynä tehokkaaseen hengitystekniikkaan, minkä osallistujat kokivat helpoksi. Ohjauksesta huolimatta asukkaat saivat suorittaa liikkeitä omaan tahtiinsa ja näin kuulostella rauhassa omaa kehoaan. Asahin vaikutukset tuntuivat heti, eikä se ollut osallistujien mielestä liian raskasta, mutta kuitenkin tehokasta. Asahi oli osallistujille uusi laji, jota he tahtovat kokeilla uudestaan siihen varatulla ajalla.”

Tästä tutkielmasta jäi itselleni erityisesti mieleen asahin pitäminen ”filosofisena liikuntana”. Olen paljon pohtinut tätä teemaa ja kirjoittanut siitä paljon eri näkökulmista (ja myös ”liikunnan filosofiasta”), mutta tämä Ojasen käsite sai minut taas miettimään. Olen käyttänyt asahia kuvatessani paljon tietoisuustaitojen ja somaattisten menetelmien käsitteistöä, mutta ”filosofinen liikunta” terminä tuntuu jotenkin ”tavallisemmalta” tai helpommin lähestyttävämmältä. Ehkä pitää vielä kerran palata tuonne 1990-luvun alun tutkimuksiin, missä yritimme usean tutkijan voimin avata suomalaiseenkin urheiluun ja liikuntaan filosofista näkökulmaa. Sieltä saattaa löytyä vielä uutta ammennettavaa asahillekin.

Yksi tutkielmista oli kehittämistehtävä, missä tarkoituksena oli selvittää, mitä menetelmiä fysioterapeuteilla on käytettävissä kidutuksen uhriksi joutuneiden maahanmuuttajien kuntotuksessa. Työn näkökulma oli psykofyysinen. Tutkielman kirjoittaja kirjoittaa: ”Klemolan (2014. 10), Jalamon, Mähösen ja Mikkosen kehittämä Asahi on osoittautunut hyväksi psykofyysiseksi harjoitteeksi kidutuksen uhriksi joutuneen kuntoutuksessa. Asahin liikeperiaatteita ovat kehon pystylinjaus, koko kehon laajuinen liike, liikkeen sisäinen kuuntelu ja kontrolli, hengityksen ja liikkeen yhteys sekä liikkeen sisäinen ja ulkoinen laatu. Näiden periaatteiden avulla asiakas voi oppia kehon optimaalista asentoa, hyvää pystylinjausta, hyvää ergonomiaa, yleistä rentoutta, liikkeenhallintaa ja tasapainoa. (Klemola 2014. 91) Useimmat asiakkaistani ovat ottaneet Asahin liikeharjoitukset hyvin vastaan ja osalla ne ovat päivittäisinä harjoituksina. Asahin perusliikesarjassa on sopivan monipuolisia ja haastavia liikkeitä niin, että ne tasapainottavat vireystilaa ja vapauttavat lihasten jännityksiä.”

Lopuksi haluan nostaa esiin vielä yhden opinnäytetyön, missä selvitettiin, miten toiminnallinen SomeBody®-menetelmä soveltui itsemurhan tehneiden läheisten vertaistukiryhmän ohjausmenetelmäksi. Tavoitteena oli edistää itsemurhan tehneiden läheisten selviytymistä ja heidän omia voimavarojaan kehittämällä toimeksiantaja Surunauha ry:lle uusi toiminnallinen vertaistukiryhmämalli. Asahia käytettiin tässä työssä osana kehitteillä olevaa SomeBody-menetelmää. Tutkielman tekijä siteeraa omaa havaintopäiväkirjaansa seuraavasti: ”Olen jo useasti kiitellyt ryhmäläisiä aktiivisesta osallistumisesta ja sitoutumisesta ryhmään, niin tänäänkin. Erityisesti asahi-harjoitus ja vatsapalleahengitys-harjoitus saivat paljon positiivista palautetta ryhmässä. Harjoitukset koettiin vaikuttaviksi. Ryhmäläisiltä tuli huomioita ja oivalluksia, miten liikunta ja liike muuttaa, kun siihen liitetään mukaan hengitys.”  Sekä edelleen: ”Hengitysharjoituksista ryhmäläisten sanallinen palaute: “Onnistuin estämään paniikkikohtauksen hengitysharjoituksella.” “Voitaisiin paremmin, jos hengitettäisiin kuin lapset.” “En pystynyt keskittymään.” “Uloshengitys, mielikuva aalloista tuntui hyvältä.” Asahi harjoituksesta tykättiin “Tuntui oikeasti hyvältä.” “Lähti veri kiertämään, tuli lämmin.” “Hengitys+liike tuntui hyvältä.”

On aivan käsittämättömän upeaa, miten terveyden ja kuntoutusalan ammattilaiset ylipäätään soveltavat ja vievät asahia työhönsä. Suomalainen filosofi ja psykologi Lauri Rauhala on kirjoissaan avannut paljon sitä, miten ihmistä tulee lähestyä kokonaisvaltaisesti oli sitten kyse hoitotyöstä, valmennuksesta tai mistä tahansa inhimillisestä toiminnasta. Lyhyesti voisi sanoa (tästä myöhemmin enemmän), että mielenterveystyössä (kuntoutuksessa, terapiassa jne.) on tärkeää, että ihmistä lähestytään sekä mielen että kehon kanavan kautta. Kielen ja siis puheen avulla voidaan ymmärtää sitä, miten merkitykset ovat syntyneet ja miten niitä voidaan muuttaa. Voidaan puhua merkitysten uudelleenorganisoitumisesta, jonka kautta tapahtuu eheytymistä. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on kuitenkin alettu enemmän ymmärtää myös sitä, että ihmistä tulee samalla lähestyä myös kehon kanavan kautta. Puhutaan jopa ”kehollisesta käänteestä” (tästäkin myöhemmin enemmän). Käsitteellisetkin merkitykset rakentuvat kehon esiymmärryksen varaan ja kehoa harjoittamalla voidaan tutkia ja avata näitä esikäsitteellisiä rakenteita. Myös keho voi ”uudelleenorganisoitua”. Kun tähän vielä liitetään ”situaation” eli ympäristön uudelleenorganisoiminen, lähestytään ihmistä kokonaisvaltaisesti, ”holistisesti” niin kuin Rauhala haluaa sanoa.

Ajattelen, että asahi voi olla etulinjassa tässä ”kehollisessa käänteessä”, kun sitä opetellaan viemään esimerkiksi terapia- ja mielenterveystyöhön. Itse pyrin jatkossakin kehittämään ja avaamaan tähän käänteeseen liittyvää käsitteistöä, sen käytännöllisiä ja teoreettisia perusteita.


[i] Käsite löytyy esimerkiksi täältä: https://www.markkuojanen.com/luokka/psykologia/liikunta/. Ks. myös tämä: https://www.markkuojanen.com/julkaisut/liikunta-tiede/

[ii] https://www.markkuojanen.com/luokka/psykologia/liikunta/

[iii] Sama kuin edellä.



Asahi somaattisena menetelmänä, osa III

Asahi Posted on to, helmikuu 06, 2020 18:57:25

Nyt kun on käyty kosmisissa ulottuvuuksissa, on aika palata arkeen ja maan pinnalle. Arki koittaa lopulta aina.

Kun tarkastelemme asahin periaatteita edellisissä artikkeleissa kuvatun kehollisen esiymmärryksen kautta, avautuu seuraavanlainen maisema. Asahi somaattisena harjoituksena ja menetelmänä pyrkii tekemään harjoittajansa tietoiseksi hänen kehonsa tai soomansa keskeisistä esikäsitteellisistä prosesseista. Monet niistä ovat painuneet pois tietoisuutemme piiristä, useasti iso osa. Jos saamme ne edes osittain palautettua tietoisuutemme piiriin, jolloin myös tietoinen itsesäätelykykymme myös ulottuu niihin ainakin jossain määrin, olemme astuneet somaattisen harjoituksen tielle, millä on iso muutosvoima. Käyn vielä lyhyesti tässä läpi nämä periaatteet ja niihin liittyvät keskeiset ideat.

Mutta ennen asahin periaatteiden yhteenvedon omaista käsittelyä haluan nostaa esiin kolme tasoa tai tapaa, miten näitä periaatteita asahissa harjoitellaan. Periaatteita harjoitellaan 1. erikseen, 2. integroituna asahin liikkeisiin ja 3. arjen toiminnassa. Tämä kuvaa samalla myös sitä prosessia, miten tällainen somaattinen oppiminen ehkä ideaalisti etenee.

Meidän on aluksi tunnistettava harjoitettava prosessi, tultava siitä tietoiseksi ja tehtävä siihen liittyviä harjoituksia. Harjoituksia tehdään mielen ohjauksessa kehoa ja sen liikkeitä aistien.  Tämä tarkoittaa, että käytetään mielikuvaa ja sen ohjaavaa vaikutusta aistien samalla kehoa sisäkautta. Samalla aistitaan myös sitä, miten keho vastaa mielen ohjaukseen. Jokaista periaatetta harjoitellaan näin yksitellen. Olen kuvannun kaikissa asahi-kirjoissani näitä asahin ”periaateharjoituksia”. Asahi-tunnilla tämä on yksi tärkeä opetettava osio. Periaateharjoituksissa opiskeltava periaate nostetaan esiin selkeästi, yksinkertaistetusti, ikään kuin riisuttuna. Olen luonut Syvä-asahiin myös periaateharjoitusten sarjoja, jotka edelleen helpottavat periaatteiden oppimista ja niiden opettamista.

Toinen vaihe on, että viemme periaatteen asahin liikkeisiin ja liikesarjoihin. Pyrimme siis toteuttamaan periaatetta läpi koko asahin virtaavan liikekokonaisuuden. Tämä vaatii keskittymistä, kehon sisäistä kuuntelua ja tutkittavan periaatteen ainakin jonkinasteista ymmärrystä, jotta sitä voidaan pyrkiä toteuttamaan monimutkaisempien liikkeiden yhteydessä.  Yksinkertaisemmat periaateharjoitukset auttavat tässä. Koska liikesarjassa noudatettavia periaatteita on paljon, on harjoitteluvaiheessa hyvä idea keskittyä kerralla vain yhteen. Liikesarjan voi tehdä aistimalla keskilinjaa ja tutkimalla, miten keskilinja liikkuu, kiertyy, taipuu jne. Toisella kerralla voi keskittyä hengitykseen, avata hengitystä tietoisemmin, tutkia, miten hengitys kannattelee avautuvia ja sulkeutuvia liikkeitä jne.

Kolmas ja yhtä tärkeä somaattisten prosessien harjoittelun taso on arjen toiminta. Somaattiset menetelmät pyrkivät siihen, että kykenemme toteuttamaan niiden periaatteita kuten kehon hyvää linjausta, vapaata hengitystä, optimaalista voimantuottoa jne. jokapäiväisissä arjen askareissamme. Samalla se tarkoittaa sitä, että teemme arjesta myös harjoituspaikan. Tällä tasolla harjoitus laajennetaan elämään niin, että elämä on harjoitusta, harjoitus elämää. Somaattisissa menetelmissä, kuten asahissa, ei ajatella, että harjoitus päättyy, kun suljemme harjoitussalin oven. Päinvastoin. Harjoitussali avaa oven arjen harjoitteluun. Käytännössä se tapahtuu niin, että pyrimme tuomaan kaikki harjoiteltavat periaatteet kävelemiseen, istumiseen, työskentelyyn tietokoneen äärellä, esineiden nostamiseen, vasarointiin, autolla ajamiseen, ruuan laittoon jne. Kun harjoittelemme esimerkiksi kehon keskilinjaa ja optimaalista kehon kannattelua, se synnyttää meissä tietoisuutta siitä, missä asennossa ylipäätään kannattelemme itseämme. Voimme kutsua sitä ”rakennetietoisuudeksi”. Samalla tavalla somaattinen harjoittelu kehittää meissä ”tietoisuuden koko kehon liikkeestä”, ”hengitystietoisuuden” jne. Yleisemmin: somaattisten periaatteiden harjoittaminen ja tiedostaminen tuottaa ”periaatetietoisuutta”, jonka sitten pyrimme tuomaan arjen kaikkiin askareisiin. Tätä prosessia olen edellisissä artikkeleissa kuvannut somatiikan kehittäjän Thomas Hannan käsitteillä. Hän kuvaa kirjoituksissaan, miten somaattisella oppimisella tarkoitetaan tiedostamattomien somaattisten prosessien nostamista tietoisuuden piiriin. Yksinkertaisesti: tulemme enemmän tietoisiksi.

Seuraavassa vielä lyhyt kertaus asahin periaatteista somatiikan näkökulmasta.

1. Liikkeen sisäinen aistimus ja tietoinen ohjaaminen, kehon sisätilan aistiminen. Tämä on somatiikan lähtökohta. Somaattiset menetelmät eivät ole niin yhtenäisiä, kuin Hanna antaa kirjoituksissaan ymmärtää. Ne ovat hyvin erilaisten luovien ihmisten työn ja pohdinnan tulosta. Toiset liittyvät tanssiin, toiset kehon optimaaliseen kannatteluun, jotkut, kuten monet aasialaiset menetelmät erilaisiin filosofiin järjestelmiin. Mutta ilmeisesti tämä yksi periaate on yhteistä kaikille: niissä kaikissa pyritään aistimaan kehoa sisäkautta. Lähtökohtana on siis koettu keho, ei objektikeho. Asahissakin tämä on kaikkein ensimmäinen periaate. Muiden periaatteiden tunnistaminen ja harjoittaminen on mahdollista vain, jos niitä lähestytään kehon aistimisen kautta. Jos tämä ulottuvuus asahista puuttuu, kyse ei ole enää asahista somaattisena menetelmänä.

2. Kehon kannattelu hyvässä pystylinjauksessa. Myös tämä on yksi hyvin yleinen somaattisten menetelmien periaate, jota lähestytään eri tavoin. Asahissa sitä lähestytään ”keskilinjan” ja kehon ”keskiasentojen” (lantio, hartialinja, pää) kautta. Niiden avulla etsitään kehon voimakasta ja yhtenäistä rakennetta, jota maan vetovoima tukee, ei hajota. Se on myös ergonomisen työskentelyn perusperiaate. Asahissa opettelemme selän linjauksen lisäksi linjaamaan myös kehomme muitakin rakenteita voiman tuoton kannalta optimaalisella tavalla. Kehon hyvän linjauksen idea viedään sitten kaikkiin arjen toimintoihin. Keskilinjaharjoitukset näyttävät myös voimakkaasti kehon ja mielen yhteyden. Selkärangan ojentaminen pystyyn ja sen kannattelu osoittavat asennon ja asenteen kulkevan myös käsi kädessä.

3. Hengityksen vapauttaminen. Hengityksen harjoittaminen on vanha joogan ja ylipäätään Aasian kontemplatiivisten perineiden keskeinen menetelmä. Sieltä se on siirtynyt monien lännessä kehitettyjen somaattisten menetelmien osaksi. Asahissa sillä on keskeinen merkitys. Hengityksen harjoittamisen ulottuvuudet ovat syvät ja laajat. Länsimainen kapean vyötärön kauneusihanne estää vapaan hengityksen ja kuristaa kehon.  Fitness-menetelmien ”vatsakorsetit” pitävät näitä ihanteita yllä, vaikka fyysisistä korseteista luovuttiin jo yli sata vuotta sitten. Monet meistä kantavat korsetteja vielä korviensa välissä. Vatsan jatkuvan kuristamisen terveyshaittoja ei vielä edes tunneta. Joka tapauksessa hengityksen kuristaminen estää normaalin ja vapaan hapen ja hiilidioksidin vaihdon keuhkoissa. Tietoinen hengitys on nk. tietoisuustaitojen perusmenetelmä. Tietoinen hengitys avaa myös kehon sisäisiä aisteja ja vapauttaa meitä ”aistimotorisesta muistinmenetyksestämme”. Hengityksen kannattelema liike on eheyttävän liikkeen perusmalli. Länsimainen ihminen elää suurimman osan elämästään ”puhuvassa päässään”. Hengityksen harjoittaminen voi vapauttaa hänet tästä ainakin jossain määrin ja avata tien aistivaan, liikkuvaan ja hengittävään kehoon.

4. Optimaalinen voimantuotto koko kehosta (kehonlaajuinen liike). Asahin liikkumisen tapa, kehonlaajuinen liike, ei ole tyypillinen somaattisten menetelmien periaate. Asahiin se on tullut taijista, mikä on kiinalainen kamppailutaito. Se ei ole tyypillinen liikkumisen tapa edes aasialaisissa kamppailutaidoissa. Sitä on kehitetty lähinnä kiinalaisissa ”sisäisissä taidoissa”. Kyseessä on hyvin hienovarainen liikkumisen tapa, missä opetellaan hallitsemaan liikkeen kineettistä ketjua ja tiedostamaan se. Harjoitus tuottaa tietoisuuden kehon vipuvarsien ekstensio- ja flexio –liikkeistä. Liikkeen kineettistä ketjua opetellaan hallitsemaan myös biomekaniikassa, mutta asahissa liikettä lähestytään sisäisten aistien ja sisäisen ohjauksen kautta. Voidaan puhua kokemuksellisesta biomekaniikasta. Harjoitus tuottaa kyvyn liikkua ja käyttää voimaa koko kehosta eikä vain paikallisista lihaksista. Kun saamme tämän periaatteen toimimaan arjessa, ja saamme sen yhdistettyä hyvään kehon linjaukseen, tuloksena on kehon optimaalinen voimantuoton ja liikkumisen tapa. Alamme nostaa vaikkapa tarjottimemme ruokalinjastolta jaloilla ja selällä, emmekä pelkästään käsillä.

5. Rentouden tunnistaminen. Kaiken liikkeen ja siis toimintamme taustalla ovat ekstension ja flexion ja jännityksen ja rentouden vaihteluiden periaatteet. Kehomme kerää itseensä paineisessa arjessa paljon jännityksiä. Henkiset paineet näkyvät kehon jännityksinä. Asahissa pyrimme tunnistamaan kehon erilaisia jännitystiloja ja vapautumaan niistä. Asahia voidaan pitää rentoutusmenetelmänä. Jännitykset toimivat kehossa käsijarrujen tavoin. Jos saamme purettua edes osan näistä kehon sisäisistä käsijarruista, kaikki liikkeemme ja toimintamme sujuvat vapaammin, taloudellisemmin, vähemmällä ponnistuksella. Rentous on vapaan liikkeen yksi keskeisistä edellytyksistä.

6. Juuren ja tasapainon aistiminen ja tunnistaminen. Kiinalaisen sanonnan mukaan ihminen asuu taivaan ja maan välissä, niiden risteyskohdassa. Hänen päänsä kurottaa kohti taivasta, mutta jalkapohjat juurtuvat tukevasti maahan. Tämä on hyvä kielikuva myös juuren ja tasapainon merkityksestä. Kahdella jalalla kulkevana olentona joudumme jatkuvasti pitämään huolta tasapainostamme. Yleensä emme ole siitä lainkaan tietoisia, mutta jos harjoitamme tietoisuutta juuresta, myös tasapainomme vahvistuu. Juurella tarkoitetaan kontaktia maahan, tuoliin, vuoteeseen jne. Olemme aina kontaktissa johonkin. Se on juuremme. Terapiayhteyksissä puhutaan maadoittumisesta. Sillä tarkoitetaan samaa asiaa. Maadoittuminen tarkoittaa tietoisuutta kontaktipinnoista. Kun aistimme kehomme kontaktipintoja, palaamme välttämättä myös ajallisesti tähän hetkeen. Kehon aistimukset ovat läsnä tässä ja nyt.  Asahissa juurrumme maahan koko jalkapohjallamme. Näin optimoimme tasapainomme kannalta tärkeän tukipinnan, jonka varassa seisomme ja liikumme. Kun olemme tietoisia juurestamme, siis kontaktipinnoistamme, tietoisuutemme putoaa kehoon ja sisäinen puheemme vaikenee hetkeksi. Tämä on tärkeä somaattisen harjoituksen ulottuvuus. Voimme hyödyntää tätä periaatetta esimerkiksi nukkumaan mennessämme. Silloin on hyvä maadoittua eli tulla tietoiseksi kehon aistimuksista kontaktipintoja vasten.

7. Kehomieliyhteyden tunnistaminen. Asahin hitaassa ja tietoisessa liikkeessä yhdistyvät kehon liike, hengitys ja mieli. Huomio suuntautuu sisäänpäin ja ohjaa liikkeen ja hengityksen yhteen. Aistimme vain kehoa ja sen liikettä. Mieli tyhjenee luonnollisella tavalla sisäisestä puheesta ja muusta sisällöstä. Tätä kokemusta voimme kuvata kehomieliyhteydeksi.  Mieli ei ole erillään ruumiista vaan se keskittyy vain liikkeen aistimiseen. Kehon ja mielen yhteys ei tarkoita mitään tämän kummempaa. Kun mieli kulkee liikkeen aikana kauppalistassa, silloin se on erillään ruumiista. Kun se jättää taakseen kauppalistan ja keskittyy vain liikkeen aistimiseen, se on läsnä ruumiissa. Keho ja mieli, ruumis ja sielu ovat tässä kokemuksessa yhtä. Joissakin somaattisissa menetelmissä, kuten asahi, pyritään tällaiseen kehotietoisuuden kokemukseen. Kehotietoisuus on käsitteenäkin kuvaava. Se on kehoa ja tietoisuutta yhtä aikaa.

Ja lopuksi

Syntymänsä jälkeen lapsi alkaa heti tutkia ja opiskella somaattisen ytimensä sisältämää kolmea perusorientaatiota: seisomista, kävelemistä ja käsittelemistä. Ajan kuluessa hänelle kehittyy kyky käyttää kieltä ja käsitteitä, jotka nekin rakentuvat tämän toiminnan varaan. Noustessaan pystyyn hän ojentaa itsensä maan vetovoimaa vasten. Koska hänen päänsä on painava, hän joutuu linjaamaan itsensä tarkasti. Kun hän ei saa haluamaansa, hän huutaa koko kehollaan. Jännitys näkyy varpaissa asti. Hän ei vedä vatsaansa sisään, koska ei tiedä, että pullistuva vatsa ei ole nyt muodissa. Hän aistii kehossaan lämmön, kosketuksen, turvan. Hän ei vielä erota toisistaan omaa sisäistä maailmaansa ja ulkoista maailmaa, koska mitään minää, joka tekisi tämän rajan, ei vielä ole. Useissa somaattisissa menetelmissä ja kontemplatiivisissa perinteissä viitataan pienen lapsen kaltaiseksi tulemiseen. Ehkä siinä on jokin viisaus. Viitataan ehkä siihen, että kasvaessamme aikuisiksi saamme paljon, mutta jotain myös menetämme. Joitakin aikuistumisen, kasvamisen ja vanhenemisen myötä menettämistämme asioista somaattisissa menetelmissä pyritään ikään kuin palauttamaan.



Asahi somaattisena menetelmänä, osa II

Asahi Posted on to, helmikuu 06, 2020 11:32:39

Jotta voisimme lähestyä kehomme optimaalista tilaa tai olemisen ja liikkumisen tapaa, meidän tulisi ymmärtää, miksi kehomme ovat sellaisia kuin ovat. Tämä on tietysti kysymys, mihin emme pysty lähimainkaan kattavasti vastaamaan, mutta jotakin ehkä voimme sanoa. Thomas Hanna lähestyy tätä kysymystä kosmisesta näkökulmasta (Hanna 1986-87).  Kehomme evoluutio sellaiseksi, millainen se on, on tapahtunut kosmisissa puitteissa. Olemme kaikki maailmankaikkeuden synnyn ja kehityksen tulosta. Tässä prosessissa ovat kehittyneen luonnonlait sellaiseksi, mitä ne nyt ovat.  Maailmassa vallitsevat lainalaisuudet ovat myös muokanneet elämän muodot sellaisiksi, kuin millaisina ne nyt tunnemme. Omat kehomme tai soomamme ovat myös kehittyneet näiden lainalaisuuksien puristuksissa. Elämää kannattelevat peruselementit ovat joutuneet sopeutumaan näihin puitteisiin.

Kun katson ulos ikkunasta, näen kuusimetsän. Puut kurottavat maasta suoraan kohti taivasta. Samoin tekevät niiden taimet ja puiden juurella kasvavat pihlajat. Pellon takana oleva horisontti on vaakasuorassa ja metsän viivat piirtyvät siitä tarkasti suorassa kulmassa ylöspäin. Tämä puiden ja ja kasvien vertikaalinen muoto on suoraa seurausta siitä tavasta, miten ne ovat sopeutuneet maan vetovoimaan. Voittaakseen maan vetovoiman, ne kasvavat siitä suoraan poispäin. Kamppailussa maan vetovoimaa vastaan vertikaalisuus on kestävin rakenne.  Kehomme pyrkivät toteuttamaan samaa periaatetta.

Samalla tavalla kuin kaikki elävät olennot kehomme ovat joutuneet sopeutumaan maailmankaikkeudessa vallitseviin lainalaisuuksiin. Yksi perustava maailmankaikkeudessa vaikuttava voima, jonka piirissä myös kaikki elävät organismit ovat, on gravitaatio. Gravitaatio, maassa maan vetovoima, on perustava haaste, mihin kaikkien elollisten olentojen pitää pystyä vastaamaan. Elämä ylipäätään perustuu liikkeeseen, mikä tapahtuu gravitaatiokentässä sen yhdensuuntaista voimaa vastaan. Tätä liikkumisen kykyä voimme kutsua elävän organismin itsesäätelykyvyksi. Elävät organismit vastaavat maan vetovoiman kutsuun rakenteellaan ja liikkeellään. Evoluution saatossa on kehittynyt monenlaisia vastauksia siihen, miten liike gravitaatiokentässä on mahdollista. Ihmisen vastaus on kahdella jalalla seisova ja tukirangan varassa liikkuva keho. Ihmiskehon vastaus on panostaa vertikaalisuuteen. Ihmiskehon vertikaalisuus ei siis ole ihan mikään pieni asia. Se mahdollistaa gravitaation voimista vapautumisen. (Hanna 1986-87.) Koska elämme maan vetovoimakentässä, joka vetää meitä koko ajan alaspäin, meidän on kannateltava itseämme sitä vasten. Pystylinjaus antaa tälle työlle parhaan rakenteen.

Toinen kosminen lainalaisuus graviaation lisäksi, minkä puitteissa soomamme elää, on suunta. Liikkeellä on aina suunta ja vauhti. Kosmoksenkin mittakaavassa liikkeen suunta on aina eteenpäin. Tulevaisuus on edessä, menneisyys takana. Liikesuunta taaksepäin tarkoittaisi paluuta menneisyyteen. Kehommekin on sopeutunut tähän liikesuuntaan. Sillä on eteenpäin suuntautuneet kasvot, jolloin tärkeät aistit suuntautuvat eteenpäin. Sen askel suuntautuu eteen. Kävelemme kohti tulevaisuutta. (Hanna 1986-87.) Kehomme ottaa vastaan painovoiman haasteen vertikaalisuudellaan, mutta on rakentunut aistimaan ja liikkumaan maailmassa horisontaalissa tasossa.

Kokemuksessammekin on sama suunta. Koemme, että menneisyytemme on jotain, joka on takanamme ja tulevaisuus edessämme. Tietoisuutemme intentionaalisuutta, siis periaatetta että olemme aina tietoisia jostakin, kuvataan usein horisontaalisella nuolella, missä näytetään, miten tietoisuutemme suuntautuu kohteeseen. Intentionaalisuutemmekin on ajallista. Kokemuksemme tapahtuu aina ajassa, jolloin silläkin on horisontaalinen rakenne. Menneisyys on takana, tulevaisuus edessä. Kehomme tai oikeastaan kehomielemme siis todellistuu näiden vertikaalisten ja horisontaalisten voimien risteyskohdassa.

Elämme kolmiulotteisessa avaruudessa, joka antaa liikkeellemme kolme perussuuntaa: ylös-alas, eteen-taakse ja vasen-oikea. Kehomme kokema avaruus ei kuitenkaan ole sama kuin objektiivinen, tieteen avaruus. Koetun avaruuden suunnat eivät ole tasavertaisia. Eteenpäin suuntautunut kehomme painottaa niitä eri tavoin. Aistimisemme, liikkumisemme, toimintamme pääasiallisin ja vahvin suunta on eteenpäin.  Vertikaaliakselilla kannattelumme suunta on ylöspäin. Liikumme harvoin sivuttain, useammin kierrymme keskilinjan ympäri, mutta kätemme kurottavat oikealle ja vasemmalle. Käsittelemme esineitä tasolla. Kehomme vastaa avaruuden kolmiulotteisuuteen rakentumalla sen ulottuuksien mukaisesti, mutta omalla ainutlaatuisella tavallaan.

Vielä voidaan kysyä, mikä on se universaali tapa, miten aistivat ja tuntevat olennot saavat aikaan liikkeen.  Kiinalaisissa vanhoissa kamppailutaidoissa tätä kykyä kuvataan sanonnalla ”on vain avautuminen ja sulkeutuminen, yin ja yang”. Kehoja voidaan kuvata erilaisilla pallojen tai vipuvarsien muodostamien biomekaanisten mallien avulla. Liike syntyy, kun nämä pallot tai vipuvarret ojentuvat ja vetäytyvät kasaan, avautuvat ja sulkeutuvat. Tämä puolestaan tapahtuu kovempien tukirakenteiden ympärillä olevien pehmeiden rakenteiden jännittymisen ja rentoutumisen tuloksena. Biomekaniikka kuvaa ja laskee näitä liikkeen synnyttämiseen tarvittavia voimia. Sooman kannalta on tärkeämpää opetella tunnistamaan ja aistimaan liikevoimia kehon sisällä. Somaattisten menetelmien biomekaniikka on kokemuksellista.

Kehomme on sopeutunut maailmankaikkeuden lainalaisuuksiin ja voimiin tavalla, mikä mahdollistaa ympäristön aistimisen, liikkumisen ja siinä selviämisen. Suuntaan ja tilaan liittyvät käsitteetkin määrittyvät koetusta kehosta käsin. ”Edessä” tarkoittaa kehomme edessä, ”vasemmalla” eteen suuntautuneen kehomme vasemmalla jne.  Sopeutumisemme tavat ovat kehollisen maailmassa-olemisemme rakennetekijöitä, aistimotorisia malleja. (Hanna 1986-87.)

Hanna kuvaa soomaa prosessina, jossa on kaksi tasoa: tiedostamaton ja tietoinen (Hanna 1987). Tiedostamattomat prosessimme eivät ole yleensä tahtomme varaisia, vaan ne ovat geneettisesti määräytyneitä kehollisia tapahtumia. Tietoiset somaattiset prosessit ovat tapojamme tai tottumuksiamme, jotka olemme oppineet ja tässä oppimisprosessissa ne ovat ainakin joskus olleet tietoisuutemme piirissä, mutta jotkut niistä ovat vaipuneet tiedostamattoman hämärään. Osan voimme helposti palauttaa edelleen tietoisuuden piiriin, jotkut ovat vaipuneet niin syvälle tiedostamattomaan, että niiden palauttaminen sieltä on vaikeampaa.

Kehossamme on tiedostamaton, somaattinen ydin, joka voidaan ymmärtää myös filosofisesti kehollisen esiymmärryksen käsitteen (Heidegger) avulla. Kehomme esiymmärrystä ovat edellä kuvatut tavat, miten kehomme on rakentunut ympäristönsä voimien ja ulottuvuuksien tuloksena. Kehollisen esiymmärryksen muotoja ovat kehomme vertikaalisuus, sen edessä olevaa painottava aistimisen ja liikkumisen tapa, sen kyky liikkua ekstensio-fleksio –mekaniikan avulla. Samaa kehomme esiymmärtyneisyyttä ovat kykymme käyttää hyväksemme ilmakehämme happea hengittämällä sitä, kykymme hyödyntää ympäristöstä löytyvää elollista ainetta ravintonamme. Myös aistimme ovat kehittyneet sellaisiksi kuin ne ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja heijastavat ihmisen tapaa aistia ympäröivää maailmaa. Myös tavat, miten aistimme ympäristöämme, ovat kehollista esiymmärtäneisyyttämme. Ne ovat tiedostamattomia somaattisia prosesseja, joiden päälle rakentuvat tahdonalaiset toimintamme.

Ranskalainen filosofi Maurice Merleau-Ponty käyttää käsitettä ”operatiivinen intentionaalisuus” tällaisesta kehollisesta esiymmärryksen tavasta. Tietoisuutemme intentionaalisuuden voidaan ajatella rakentuvan tämän esikäsitteellisen, kehollisen intentionaalisuuden varaan. Edellä kuvattu on se tiedostamaton somaattinen ydin, jonka päällä tietoinen kokemus lepää. Myös käsitteellinen ajattelumme perustuu esikäsitteelliselle, keholliselle esiymmärrykselle. Käsitteiden kehollinen alkuperä ja luonne ja sen tutkimus on mielenkiintoinen kognitiotieteen alue, josta pyrin kirjoittamaan enemmän myöhemmin.

Somaattisella oppimisella tarkoitetaan tiedostamattomien somaattisten prosessien nostamista tietoisuuden piiriin. Hannan käyttämä ”aistimotorisen muistinmenetyksen” käsite tarkoittaa, että olemme kadottaneet tai unohtaneet joitakin joskus tietoisuutemme piirissä olleita somaattisia prosessejamme ja somaattisella harjoituksella voimme pyrkiä nostamaan niitä jälleen tietoisuuteemme. Näitä prosesseja voivat olla se tapa, miten kannattelemme itseämme hyvässä linjauksessa maan vetovoimaa vastaan, miten liikumme koko keholla, miten syvähengitys kannattelee toimintaamme jne.  (Hanna 1987.)

Pyrimme asahissa tietoisen liikkeen ja siihen liitettyjen psykofyysisten periaatteiden avulla hoitamaan Hannan kuvaamaa ”aistimotorista muistinmenetystä”. Asahin periaatteet kiteyttävät ihmisen kehon keskeiset esikäsitteelliset ja häntä kannattelevat somaattiset prosessit ja nostavat ne harjoituksen keskiöön. Nämä prosessit on asahissa kuvattu selkeästi. Asahi on kuitenkin myös enemmän. Asahin somatikka taso on vain yksi asahin kolmesta keskeisestä ulottuvuudesta. Liikkumisen tapana asahi on terveyttä ylläpitävää, mutta myös kehoa vahvistavaa ja hoitavaa liikuntaa. Yhdistäessään liikkeen, hengityksen ja mielen, se on myös ihmistä psykofyysisesti eheyttävä kehomieli laji.

Tekstiin liityvät Hannan artikkelit:

Thomas Hanna:  What is Somatics? Part II. This article first appeared in Somatics, Magazine-Journal of the Bodily Arts and Sciences, Volume VI, No. 1, Autumn-Winter 1986-7. https://somatics.org/library/htl-wis2

Thomas Hanna:  What is Somatics? Part III. From SOMATICS: Magazine-Journal of the Bodily Arts and Sciences, Volume VI, No. 2, Spring/Summer 1987. https://somatics.org/library/htl-wis3



Miksi Asahi Somatics? Osa I.

Asahi Posted on ti, helmikuu 04, 2020 11:20:04

Somaattisten menetelmien käsitteen loi yhdysvaltalainen filosofi Thomas Hanna 1970-luvulla, kun hän alkoi käyttää ”somatics” termiä. Hän viittasi sillä erilaisiin kokemuslähtöisiin kehon tutkimisen, hoitamisen ja ilmaisun menetelmiin. Hän kirjoittaa: ”Somatiikka on tutkimusala, joka tutkii soomaa, eli kehoa niin kuin se havaitaan ensimmäisen persoonan havainnossa. Kun ihmistä tarkastellaan ulkoapäin eli kolmannen persoonan näkökulmasta, havaitaan ihmisen keho (body) (Hanna 1986).” Hanna halusi siis erottaa kaksi näkökulmaa kehoon: sisäisen ja ulkoisen ja kutsui sisäistä eli kokemuksellista näkökulmaa kreikan käsitteellä ”soma”, ulkoiseen näkökulmaan hän viittasi englannin kielen sanalla ”body”, jonka voimme kääntää kehoksi tai ruumiiksi. Hanna kirjoitti tästä teemasta useita kirjoja ja artikkeleita, kehitti oman ”Clinical Somatic Education” –menetelmänsä ja vakiinnutti ”somatiikka” ja ”somaattiset menetelmät” –käsitteet viittaamaan erilaisiin kehollisiin menetelmiin, joissa lähtökohtana oli kehon sisätilan kuuntelu. Somaattisia menetelmiä Hannan määritelmän mukaan ovat sellaiset lännessä kehitetyt lajit kuten Alexander-tekniikka, Feldenkreis-menetelmä,  Body-Mind Cenrering, kontakti-improvisaatio, mutta myös monet idän perinteiset kehon ja mielen harjoitusmenetelmät, kuten jooga, taijiquan ja qigong. Näissä kaikissa tarkastelunäkökulma on kehon sisäinen aistimus. Niin on myös asahissa, joten asahi sopii hyvin myös näiden lajien jatkoksi.

Omissa filosofisissa töissäni olen käyttänyt samasta jaosta ilmaisuja ”koettu keho” ja ”objektikeho” (Klemola 1991). Koettu keho viittaa tapaan, miten koemme oman kehomme proprioseptisessa havainnossa. Objektikeho viittaa kehon tarkasteluun ulkoisesti esineen tavoin. Somaattisissa menetelmissä asetetaan siis kehon kokemus keskiöön, ja siitä voidaan sitten johtaa erilaisia hoitamisen, ilmaisun, kehon tutkimisen ja liikkumisen menetelmiä.

Näiden kahden näkökulman erottaminen on aivan olennaista. Yleistäen voidaan todeta, että länsimainen tiede korostaa objektikehon näkökulmaa ihmisen kehoon. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa valmennustiede, missä on edelleen vallalla hyvin mekanistinen käsitys ihmisestä. On totta, että monilla alueilla on alettu puhua ”ihmisen valmentamisesta”, itse asiassa jo 1990-luvulla, mutta muutos on ollut hyvin hidasta, miltei olematonta. ”Tieteellisen” objektiivisuuden vaatimus jyrää helposti subjektiivisen kokemuksen yli, vaikka ihmiselle itselleen hänen kokemuksensa on kuitenkin ensisijaista, oli sitten kyse valmentamisesta tai vaikkapa lääketieteellisestä hoidosta.

Koetun kehon näkökulmaan liittyy 1. tietoisuus ja 2. itsesäätelyn kyky. Ihminen on tietoinen aistiensa sisällöistä ja pystyy ohjaamaan tietoisesti itseään. Mekaaninen kone ei pysty kumpaankaan. Ihmisen aistimotorinen systeemi toimii kokonaisuutena. Kognitiotieteen nk. ”kehollisen kognition” tutkimusohjelma (embodied cognition) korostaa, miten koko ihmisen tietoisuus syntyy aistivan ja liikkuvan kehon ja maailman vuorovaikutuksen tuloksena, ikään kuin siinä välissä (Varela ym). Että ylipäätään pystymme kokemaan maailman sellaisena kuin sen koemme, vaatii aistivan ja liikkuvan kehon.

Tietoisuus, aistiminen ja liike kulkevat käsi kädessä. Että voimme aistia jotakin aistisisältöä, meidän on suunnattava huomiomme siihen. Tämä pätee sekä ulkoisiin, että sisäisiin kohteisiin. Jos haluamme aistia, mitä kehossamme tapahtuu, se on helpompaa liikkeen avulla. Somaattiset menetelmät käyttävätkin systemaattisesti tietoista liikettä kehotietoisuuden avaamisen välineenä.

Itsesäätelyä voidaan kuvata myös tahdon käsitteen avulla. Ulkoisesta näkökulmasta liike on mekaaninen tapahtuma, mutta sisäisestä näkökulmasta, koetun kehon näkökulmasta kyseessä on tahdon tapahtuma. Tietoisuus liikkeestä on samalla myös tietoisuutta itsesäätelykyvystämme, jota voimme kutsua myös tahdonponnistukseksi. Kun teemme hidasta, tietoista liikettä, siinä yhdistyvät liikettä kannatteleva tahdonponnistus, tietoisuus ja liikeaistimus yhdeksi kokemuksen kokonaisuudeksi.

Koetun kehon käsite pitää sisällään käsityksen kehon ja mielen yhteydestä ja ykseydestä. Koettuun kehoon kuuluu jo määritelmän mukaan tietoisuuden eli kokemuksen elementti. Objektikeho tai kuollut ruumis ei ole kokeva. Puhe kehotietoisuudesta eli siitä tavasta, miten keho on tietoinen itsestään, asennoistaan, liikkeistään jne. murtaa ruumiin ja sielun tai kehon ja mielen dualismin. Somaattisissa menetelmissä pyritään tekemään tätä ruumis-sielu –dualismin murtamista heti käsitteellisellä tasolla. Tämä on vaikea, miltei mahdoton projekti, koska kulttuurimme instituutiot kuten ihmistä käsittelevät tieteet tai vaikkapa hoitamisen muodot, mutta myös kieli perustuvat ruumiin ja sielun erottavaan dualistiseen ihmiskäsitykseen. Esimerkiksi puhe terveysliikunnasta perustuu länsimaisen lääketieteen dualistiseen ihmiskuvaan. Sillä tarkoitetaan sairauksista vapaata ruumista. Mielenterveydestä puhutaan erikseen. Somaattiset menetelmät pyrkivät häivyttämään tämän eron korostamalla, että keho on tietoinen, kokemus ”soomasta” on kokemusta kehomielestä.

Thomas Hanna puhuu ”senso-motorisesta amnesiasta”, jolla hän viittaa erilaisten ympäristön vaatimusten ja stressin ehdollistamaa kehoamme, joka ei enää pysty aistimaan omaa tilaansa ja toimimaan vapaasti (Hanna 1986)”. Suuri osa meistä kärsii tällaisesta ”aistimotorisesta muistinmenetyksestä”. Somaattiset menetelmät pyrkivät parantamaan tätä avaamalla ja herkistämällä aistejamme, erityisesti kehon sisäisiä aisteja. Kun opimme aistimaan kehoamme ja sen sisäisiä tiloja, opimme ainakin jossain määrin vapauttamaan itseämme tarpeettomista jännityksistä, virheellisistä asennoista, epätarkoituksenmukaisista toimintatavoista ja löytämään liikkeissään ja olemuksessaan vapaamman ja avoimemmilla aisteilla toimivan kehon. Suhteemme itseemme ja ympäristöömme voi tulla harjoituksen myötä tietoisemmaksi, vapaammaksi ja herkemmäksi. Somaattisissa menetelmissä harjoitetaan ihmisen aistimotorista järjestelmää, opetellaan tuomaan sen prosesseja enemmän tietoisuuden piiriin ja etsitään optimaalista kehomielen olemisen tapaa, asentoa ja asennetta.

Hanna puhuu myös ”somaattisesta vapaudesta”, jolla hän tarkoittaa optimaalista ihmisenä olemisen tilaa (Hanna 1986)”. Ulkoisesta (dualistisesta) näkökulmasta tämä tarkoittaa sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä. Hanna kiteyttää somaattisten menetelmien tavoitteet vapaasti käännettynä näin: ”(…) somatiikka tarkoittaa sooman tutkimista, millä ei viitata vain ensimmäisen persoonan havaintoon elävästä kehosta vaan sillä viitataan myös sen säätelyyn. Sooma on aistimotoristen funktioiden kokonaisuus, joista tietoisen, tahdonvaraisen osan olemme oppineet ja osa on tietoisuutemme ulkopuolella olevaa oppimisesta riippumatonta tapahtumaa. Tiedostamattomat funktiot voidaan opetella liittämään tahdonalaisiin toimintoihin ja aistimotorisen systeemimme tietoisiksi osiksi kohdistamalla niihin tietoisuutemme ja eristämällä ne harjoituksen kohteeksi (Hanna 1986).”

Asahissa Hannan kuvaamat aistimotoriset funktiot, joihin harjoitus kohdistuu, tulevat tarkemmin kuvatuksi asahin periaatteiden muodossa. Somaattisissa menetelmissä pyritään etsimään Hannan termein ”somaattista vapautta” ja herättämään eloon sitä sisäistä kokemusta, minkä olemme arjen kiireeseen kadottaneet. Asahissa keskeisiä somaattisia prosesseja ovat: 1. liikkeen sisäinen aistimus ja ohjaaminen, kehon sisätilan aistiminen, 2. kehon kannattelu hyvässä pystylinjauksessa, 3. hengityksen vapauttaminen, 4. optimaalinen voimantuotto koko kehosta (kehonlaajuinen liike), 5. rentouden tunnistaminen, 6. juuren ja tasapainon aistiminen ja tunnistaminen ja 7. kehomieliyhteyden tunnistaminen. Asahin kaikissa liikkeissä ja liikkumisen tavassa harjoitetaan näitä periaatteita. Joissakin liikkeissä ja harjoitteissa paino voi olla enemmän yhdessä periaatteessa, mutta yleensä asahin liikkumisen tavassa kaikki nämä periaatteet ovat läsnä.

Opetellessamme näitä somaattisia periaatteita teemme sitä asahissa muiden somaattisten menetelmien tavoin käyttämällä pääasiassa mielikuvaa, intentiota. Pyrimme toteuttamaan tässä periaatetta: mieli ohjaa, keho seuraa. On tietysti itsestään selvää, että tällaisten asioiden harjoittaminen ja oppiminen voi viedä yhden elämän. Siksi asahissakaan ei pidä odottaa näiden seikkojen suhteen mitään pikaista muutosta. Asahi niin kuin muutkaan somaattiset menetelmät eivät ole mitään pikaruokaa, mutta samalla pitää todeta, että säännöllinen harjoittelu tuottaa hiljalleen myös tulosta. Säännöllinen kehon sisäisen kokemuksen aistiminen alkaa tuottaa arjessa eräänlaisia ”kehollisia oivalluksia”. Huomaamme, että hartiamme ovat koholla ja laskemme ne alas, tulemme tietoiseksi istuma-asennostamme ja ojennamme välillä itsemme suoremmaksi, kun pudotamme kynän, emme mene aina käsi edellä sitä nostamaan, vaan taivutammekin ensin polvet ja pidämme selkämme hyvässä asennossa jne. Tämä on juuri somaattisten menetelmien idea: oppiminen alkaa näkyä arjen toiminnoissa.

Viittasin edellä muutamaan lähteeseen:

Hanna, Thomas:  What is Somatics? This article first appeared in SOMATICS: Magazine-Journal of the Bodily Arts and Sciences, Volume V, No. 4, Spring-Summer 1986. https://somatics.org/library/htl-wis1

Klemola, Timo: Liikunta tienä kohti varsinaista itseä. Filosofisia tutkimuksia Tampereen yliopistosta, Vol XII. Tampereen yliopisto 1991.

Varela, Francisco J., Rosch, Eleanor, Thompson, Evan: The Embodied Mind. Cognitive Science and Human Experience. The MIT Press; Revised ed. edition (November 13, 1992).



Huomioita asahista, nro 100

Asahi Posted on ke, joulukuu 25, 2019 12:59:19

Lupasin sadannen huomioni asahista vielä tämän vuosikymmenen puolella ja tässä se on. Se on sisällysluettelo. Kun vuosi on vaihtumassa, niin meillä on tapana kääntyä katsomaan mennyttä. Katson tässä nyt lyhyesti asahin viimeistä kymmentä vuotta blogieni valossa. Näen siitä hyvin, miten energiani ja mielenkiintoni asahin kehittämistyössä on vaihdellut. Ensimmäiset viisi vuotta siitä, kun lähdin omille teilleni eli vuodet 2008-2013 ovat olleet tasaista aikaa. Oli ajatus, että asahi tuli tehtyä aika valmiiksi ja mitään suuria kehitystarpeita ei ollut. Blogejakaan ei syntynyt.  Keskityin sitten sen kuvaamiseen, miltä asahi tuolloin näytti. Kirjoitin siitä kirjan ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” vuonna 2013 ja se julkaistiin seuraavana vuonna.  Jatkoin tätä kirjoitusprojektia 2015 ja seuraava kirja ”Asahi – syväsukellus kehomieleen” ilmestyi 2016. Perus-asahi näyttää edelleen samalta.

Vuonna 2017 näkyy käänne. Kirjoitin tuona vuonna asahista 34 blogia, eli blogi 1,5 viikon välein. Tämä johtui siitä, että työskentelin tosissani Syvä-asahin kehittämisen parissa. Olin tullut siihen tulokseen, että ohjaajille on annettava enemmän. Minulla oli runsaasti kokemusta ja materiaalia asahin periaatteiden harjoittelemisesta, asahin kiinalaisista taustataidoista jne., joista asahin ohjaajille olisi paljon hyötyä. Kehitin aluksi kuusi, myöhemmin sitten kymmenen Syvä-asahin jatkokoulutuspäivää ja niille kattavan sisällön, joiden avulla ohjaajat voisivat halutessaan todella syventää asahi-taitonsa uudelle tasolle. Sitä työtä teen edelleen Asahi-Akatemian puitteissa.

Alla siis tähänastisten asahi-blogieni sisällysluettelo. Otsikoista voi hyvin nähdä, millaisen myllyn pyörimisen tuloksena asahi ja erityisesti Syvä-asahi on nyt sitä, mitä se on. Luulen, että nyt seuraa jälleen uusi tyyni jakso. Paukut ovat aika vähissä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Saan aina joskus postia siitä, että olen tällä työlläni pilannut asahin ja sen maineen. Tällainen palaute saattaa tietysti innostaa minut vielä uusiin ponnistuksiin :).

2019

Lyhyt huomio asahista ja ymmärryksestä

Mitä on Asahi Budo?

Lyhyt huomio asahista ja tarinoista

Vielä pari huomiota kontaktista asahissa

Mielikuvien käyttö asahissa

Kontakti-asahi on syntynyt!

Asahin liikuntapyramidi

Asahi tienä kohti varsinaista itseä

Keppi-asahia voimatangolla

Asahi, kamppailutaidot ja ”sisäinen voima”

Asahin kymmenestä jatkokoulutuspäivästä

Asahi ja hengittämisen taito, osat 1 – 5

Onko asahi “mindfulnessia”, osat 1 – 5

2018

Asahi III – hidas liike, hiljainen mieli

Asahi ja työergonomia

2017

Tarinoita asahin taustasta, osat 1 – 2

Lyhyt huomio asahista ja laulamisesta

Asahi ja kehotietoisuuden harjoittaminen

Mitä on ”voima-asahi” ja miten se eroaa painoharjoittelusta

Syvä-asahi -nimen käytöstä

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osat 1 – 7

Lyhyt huomio vajoamisesta ja tasapainosta asahissa

Asahin opettajat opettavat taitoa, eivät jumppaa

Asahi-käsi

Liikkeen jatkuvuudesta

Tasapainosta ja juuresta asahin liikkeissä

Asahista kohti Syvä-asahia ja FK-ohjelmaa

Kehon, mielen ja hengityksen harmoniasta

Lyhyt huomio sisäisestä ja ulkoisesta liikkeestä

Asennosta, asahista ja siitä, mikä on yksi

Syvä asahin liikesarja maaten

Pystylinjauksen periaate asahissa

Asahista aamurituaali

Somaattisista menetelmistä, asahista ja liikkumisen taidosta

Asahin tie ja taito

Asahi ja kamppailutaidot

Muutama huomio katasta ja asahin harjoittamisen taidosta

Syvä-asahin ohjaajakoulutus alkaa

Liikkeen kauneudesta, taiteesta ja asahista

Miten rakennan asahi-tunnin?

Onko Asahi Health® -ohjaajakoulutus muuttunut?

Miksi asahi on niin helppoa ja niin vaikea oppia?

2016

Miksi asahi-ohjaajien on syytä kehittää asahi-taitojaan?

Korkean paikan harjoittelua asahilla

Asahi ja lääketiede

Asahi ja aivopuoliskomyytti

Kymmenen vinkkiä asahin harrastajille

Asahin syventäviä koulutuksia syksyllä 2016

Asahi-Sport

Mistä asahi on peräisin?

2015

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 1-3

Asahi I, opasvihko

Asahia tuolilla 1-18

2014

Muuttuuko liikunta?

Asahi – syväsukellus kehomieleen

Asahi ei ole liike vaan mielentila!

Vielä pari huomiota lihastoimintaketjuista

Muutama huomio siitä, miten biomekaaninen kuvaus voi mennä pieleen

2013

“Asahi – tietoisen liikkeen taito”

Asahista kohti ”Syvä-asahia” ja uutta liikunnan paradigmaa

2009

Mitä on kävelyn ja juoksun välissä?

Mikä tekee asahista menetelmän?

Hengityksestä

Ajatuksia asahista 1-2



Lyhyt huomio asahista ja ymmärryksestä

Asahi Posted on ma, joulukuu 23, 2019 13:04:04

Otsikko kuulostaa filosofiselta ja vähän onkin sitä. Huomasin, että olen kirjoittanut kohta 100 blogia asahista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aloitin näiden blogien kirjoittamisen syyskuussa 2009 ja nyt vuosi 2019 on kääntymässä loppua kohti. Itse asiassa siis 11 vuotta tulee nyt täyteen. Tämä on 99. blogi. Yhden ehdin tehdä vielä ennen vuodenvaihdetta, niin saan tasaluvun täyteen. Tänä aikana olen myös kirjoittanut pari kirjaa asahista ja kolmas on loppumetreillä. Miksi sitten kaikki tämä kirjoittaminen? Siihen on kaksi selitystä. Ensimmäinen on se, että olen käytännössä koko ikäni harrastanut kirjoittamista. Se on minulle miltei yhtä luontevaa kuin hengittäminen. Toinen ja ehkä tärkeämpi selitys on se, että filosofina haluan ymmärtää ilmiöitä. Olen ikäni tutkinut useampia kehon ja mielen harjoittamisen taitoja oppinut sen, että taidot eivät ole pelkästään tekniikkaa, joka opitaan toistoilla, vaan oppiminen vaatii myös taidon ymmärtämistä. Ymmärtäminen ja taidon oppiminen ovat mielenkiintoisessa vuorovaikutuksessa, jota haluan tässä blogissa hieman avata enemmän. Kaikki kirjoittamiseni perustuu siihen, että en halua opettaa vain taitoa, vaan haluan siirtää myös taitoon liittyvää ymmärrystä.

Eivät kaikki taidot tietenkään vaadi mitään erityistä ymmärtämistä. Malli riittää. Opimme kävelemään, vaikka emme sen kummemmin ymmärrä, miten se tapahtuu. Opimme ajamaan polkupyörällä, hiihtämään jne. Asahiakin opimme mallista ja toistamalla tiettyyn rajaan asti. Fyysisen liikkeen oppiminen vaatii mallisuorituksen, ehkä hieman sanallista selitystä, mutta erityisesti se vaatii toistoja.

Milloin sitten taidon ymmärtäminen tulee tärkeäksi? Se tulee tärkeäksi silloin, kun taidon harjoittelun päämäärä käy monimutkaisemmaksi. Selitän asiaa asahin avulla. Asahikin on taito, se on kehon ja mielen harjoittamisen taito. Jo tämä lause sisälsi ajatuksen, joka ei ole helppo ymmärtää, kun totesin, että asahi on muutakin kuin fyysistä liikettä. Se on myös mielen harjoittamista. Tästä olenkin kirjoittanut paljon. Tässä tulee esiin asahin monitasoisuus. Korostan omassa opetuksessani aina asahin kolmitasoisuutta: asahi on 1. terveysliikuntaa, 2. se on somaattinen menetelmä ja 3. se on kehomieliharjoitus.  Yksinkertaistaen voisi sanoa, että asahin terveysliikuntataso ja siitä hyödyn saaminen ei vaadi mitään erityistä ymmärtämistä. Kun pyörität hartiaa tai taivuttelet selkääsi, liikkeen terveysvaikutus on siinä läsnä huolimatta siitä, ymmärrätkö sitä tai et. Sama juttu, kun menet lenkille. Saadaksesi lenkkeilyn terveyshyödyt, voit juostessasi kuunnella äänikirjoja tai musiikkia, voit ajatella, että juoksullasi ei ole mitään vaikutuksia, niin niitä on silti. Tällaisen liikunnan ymmärtäminen sinänsä ei vaikuta siihen, mitä vaikutuksia sillä on. Tämä koskee kaikenlaista jumppaa.  Asahin terveysliikuntataso on tällainen.

Heti, jos alamme puhumaan asahista vaikkapa somaattisena menetelmänä ja sen periaatteista, mukaan astuu myös käsityksemme siitä, mitä tällainen harjoittelu on, mitä sillä tarkoitetaan, miten sen ymmärrämme. Se vaatii silloin myös ajattelultamme enemmän. Jotta saamme kaikki asahin periaatteet mukaan tekemiseemme, sitä hyödyttää suuresti, jos myös ymmärrämme niiden merkityksen. Tämän ymmärryksen kautta pystymme toteuttamaan niitä liikkumisemme yhteydessä paremmin. Jos emme ylipäätään ymmärrä esimerkiksi hyvän pystylinjauksen merkitystä arkiseen olemisemme, sen harjoittaminen asahinkaan yhteydessä ei avaudu. Sama pätee muihinkin asahin periaatteisiin: koko kehon liikkeeseen, hengitykseen, liikkeen jatkuvuuteen jne. Monimutkaisemmaksi asian tekee vielä se, että jokainen asahin periaate avautuu moneen suuntaan. Tällä tarkoitan, että periaatteet ovat hyvin syvällisiä ja monitasoisia itsessään ja niitä voidaan selittää ja ymmärtää monesta näkökulmasta. Kirjoitin esimerkiksi joskus koko kehon liikkeen periaatteesta, ”kokemuksellisesta biomekaniikasta”, seitsenosaisen blogisarjan. Hengityksen periaatteesta kirjoitin viisiosaisen blogin. Kaikissa näissä blogeissa olen yrittänyt selittää, miten nämä periaatteet voi ymmärtää ja sen kautta ottaa tietoisemmin mukaan harjoitteluun. Asahin periaatteet eivät siis ole pelkästään liikkeitä, jotka opitaan mallista kopioimalla, vaan niiden oppimisen edellytys on myös niiden perusulottuvuuksien ymmärtäminen.  Siksi niitä kutsutaan periaatteiksi. Periaatehan tarkoittaa jotakin yleistä mallia tai sääntöä, mitä sovelletaan sitten yksittäisiin tekniikoihin. Koko periaatteen käsite vaatii jo sen, että ylipäätään ymmärretään, mitä periaatteella tarkoitetaan.

Asia menee vielä monimutkaisemmaksi, jos mukaan otetaan asahin kolmas taso: kehomieliharjoitus. Sellainen ymmärrys, että liikkeen avulla voidaan harjoittaa myös mieltä, vaatikin jo sitten todellista perehtymistä asiaan. Tämä taso ei todellakaan ole mitenkään automaattisesti mukana asahin liikkeessä.  Annan esimerkin kuinka vaikeasti ymmärrettävästä asiasta tässä on kyse. Olin mukana eräässä Suomessa järjestetyssä tieteellisessä mindfulness-seminaarissa, missä eräs psykologian professori piti esitelmän mindfulness-perustaisista terapiamuodoista.  Samaan aikaan maailmalla oli menossa jääkiekon mm-kisat. Hän otti esimerkiksi keskittymisharjoituksesta jääkiekko-ottelun katsomisen televisiosta. Olin aika hämmästynyt, kun hän totesi, miten nyt kaikilla meillä on mahdollisuus harjoitella keskittymistä katsomalla illalla telkkarista jääkiekkomatsia. On tietysti selvää, että kun katsomme elokuvaa tai jääkiekko-ottelua, huomiomme pysyy silloin kohteessaan pitkiäkin aikoja, mutta tällaista huomion suuntaamista ei voida verrata siihen huomion suuntaamiseen, mikä tapahtuu meditatiivisissa harjoituksissa. Psykologian professori, johtuen varmaankin siitä, että hänellä ei itsellään ollut mitään kokemusta meditatiivisista harjoituksista, ei kyennyt näkemään tätä eroa. Asia on monimutkainen, enkä syvenny siihen tässä. Halusin tällä esimerkillä vain nostaa esiin sen, miten vaikeaa länsimaisessa kulttuurissa on ymmärtää mielen harjoittamista, koska siihen ei ole mitään valmiita viitekehyksiä, ei mieltä tutkivissa tieteissäkään.  Itse olen pyrkinyt kehittelemään tällaisia ymmärtämisen tapoja perustuen länsimaiseen filosofiaan, psykologiaan, kasvatusajatteluun ja erityisesti idän kontemplatiivisiin perinteisiin.

Siksi ei siis ole mikään ihme, että kovin monet asahin harrastajat, ohjaajat tai kouluttajat eivät ole tästä asahin ulottuvuudesta kovinkaan kiinnostuneita.  Minulle se on kuitenkin asahin mielenkiintoisin ja samalla myös vaikuttavin taso. Asahia meditatiivisena liikkeenä on mahdollista lähestyä monista viitekehyksistä käsin, joista yksi on itsensä kasvattaminen. Itsensä tutkiminen ja kasvattaminen vaativat kuitenkin ymmärrystä siitä, millaisiin tavoitteisiin tällaisella toiminnalla pyritään. Ehkä päämääränä on ”hyvä elämä”. Mutta jos niin on, niin mitä hyvä elämä tarkoittaa? Jos otamme tällaisen näkökulman, kysymykset kasvavat aika isoiksi!



Seuraava »