Blog Image

Huomioita

Yi quanin fa-lin yhdeksän vaihetta, osa III, elastinen shi-li

Yi quan Posted on ti, tammikuu 28, 2020 11:34:40

Tämän kohdan selittäminen tuli tehtyä vain kahdella lauseella:

2. Elastinen shi-li.  Esim: pudota kädet alas kuin benji-köydet.

Totesin edellä, miten rentouden löytäminen on vaikeaa. Niin on liikkeen elastisuudenkin. Kun olen opettanut tätä benji-köysiharjoitusta, olen huomannut, että ideasta on vaikea saada kiinni. Nyt luulen ymmärtäväni, mistä se johtuu. Luulen, että se johtuu siitä, että olemme jumiutuneet vain kahteen shi-li-harjoitusten kategoriaan: reaktiiviseen ja aktiiviseen.

Mutta ensin benji-harjoituksen kuvaus. Seiso pallo vatsan edessä. Kuvittele, että kummatkin kätesi ovat paksut benji-hyppääjän köydet. Heitä kädet alas pudottamalla painopistettä ja anna käsien venyä benj-hyppääjän köyden tavoin. Kun köydet kiristyvät alhaalla, työnnä jaloillasi ja koko kehollasi ylös, jolloin käsien liike jatkuu ylöspäin ja kuminauhat löystyvät. Pudota taas painopiste alas, jolloin kädet putoavat alas ja venyvät.

Muutama harjoitukseen liittyvä tärkeä idea. Ensinnäkin: käytä mielikuvaa. Kuvittele, että käsiesi lisäksi koko kehosi on yksi elastinen benji-köysi. Tämä mielikuva auttaa sekä käsien, että koko kehon elastisen liikkeen löytämisessä. Toiseksi: ole tietoinen käsiesi ja koko kehosi eksentris-konsentrisesta liikkeestä. Lihas-jänne-kalvoketjut venyvät ja sitten supistuvat. Ketjujen venyminen synnyttää jousimaisen jännityksen, josta vastakkainen liike eli supistuva liike lähtee. Aisti tämä jännityksen ja rentouden elastiselta tuntuva vaihtelu. Kolmanneksi: ole harjoituksessa tietoinen painopisteen ja kontaktipisteen liikkeiden suhteesta. Liike syntyy tämän suhteen ajoituksen hallinnasta. Otapa mielessäsi käteesi kuminauha, jonka päähän olet kiinnittänyt pallon. Miten saat pallon liikkumaan vaakatasossa, siis lattiansuuntaisesti ja jatkuvana liikkeenä. Kun laitat pallon liikkumaan vasemmalle, kätesi heilahtaa ensin vasemmalle. Kun vaihdat liikkeen suuntaan, kätesi heilahtaa oikealle, kun pallo vielä lentää vasemmalle. Samoin liikeradan toisessa päässä. Sinun on heilautettava kättäsi vasemmalle, kun pallo lentää vielä oikealle. Vietynä benji-harjoitukseen kätesi on vartalon painopiste vatsalla ja pallo on kontaktipiste kädessä. Painopisteen suunta vaihtuu aina ennen kontaktipisteen suuntaa ja vetää elastisesti kontaktipisteen perässään. Tämä on yksi tärkeimmistä shi-lin, fa-lin ja tui-shounkin periaatteista ja siksi on ihmeellistä, että siitä puhutaan niin vähän. Elastisen liikkeen löytäminen ainakin helpottuu huomattavasti, jos tiedostaa näiden kahden pisteen liikkeiden suhteen ja ajoituksen.

Kirjoitin tuossa alussa, että ongelma voi olla, että olemme jumiutuneet vain kahteen shi-li-harjoitusten kategoriaan: reaktiiviseen ja aktiiviseen. Jos nämä ovat hukassa, niin palautan ne mieleen. Shi-li-harjoitus aloitetaan yleensä reaktiivisella ajoituksella: kuvitellaan, että esimerkiksi vedessä kelluva lankku lähtee liikkeelle ja vastataan siihen omalla voimalla. Eteenpäin menevän lankun liikkeeseen vastataan vetävällä voimalla, jolloin lankku pysyy paikallaan. Me siis reagoimme mielikuvan liikkeeseen: liike on reaktiivinen. Aktiivisella shi-lillä tarkoitetaan päinvastaista tilannetta: mielikuva on paikallaan, esimerkiksi lankku, puu tai vuori, ja me työnnämme tai vedämme sitä. Silloin liike on aktiivinen. Esiin nousevat voimat ovat samoja, mutta niiden syntytapa mielessä on erilainen. Tämä näyttää muuten hienolla tavalla yi quanin syvällisyyden ja hienovaraisuuden.

Mutta olin sanomassa, että benji-harjoitus on vaikea, koska se ei osu näihin luokkiin. Siinä tulee esiin kolmas kategoria, mikä on aktiivisen ja reaktiivisen yhdistelmä. Liike lähtee aktiivisesti pudottamalla painopiste, siihen kädet reagoivat ja lähtevät putoamaan. Putoaminen voidaan nähdä vapaana (rentous-jutussa kuvatulla tavalla) vaikka se ei aivan vapaa ehkä olekaan. Liike on tavallaan tässä vaiheessa ballistinen. Käsi on kuin kuminauhan päässä oleva kuula, mikä on vapaassa pudotuksessa ennen kuin kuminauha alkaa venyä. Kun kädet alkavat venyä, keho reagoi tähän nostamalla painopistettä ylös (työntämällä jaloilla ja ojentamalla selkää). Tämä aiheuttaa käsien elastisen kiristymisen, jolloin niiden liikesuunta vaihtuu. Tämä on reaktiivinen, eräänlainen pomppaava liike. Kun kädet kohoavat ylöspäin, pudotan aktiivisesti jälleen painopisteen alas ja kierros alkaa alusta. Näyttäisi siis siltä, että tässä harjoituksessa aktiivinen vaihe muuttuu reaktiiviseksi ja taas aktiiviseksi jne. Kun teet tätä harjoitusta, pudota mielestäsi pois ajatus, teetkö reaktiivista vai aktiivista shi-litä, teet kumpaakin!

Huomaa harjoituksessa myös, että siinä ikään kuin ”päästetään irti”. Tämä synnyttää alaspäin putoavan vapaan liikkeen. Vapaata liikettä ei tarvitse kannatella. Liike on siinä mielessä ballistinen kuin lentävän kuulan liike on. Kun sille on annettu voima liikkeelle lähtiessä, tämä voima ei enää saata sitä. Ajatus ballistisesta liikkeestä auttaa myös rentouden etsimisessä. Voi olla että täysin vapaa putoava liike on ihmiselle mahdoton, mutta mielikuvana se on ainakin toimiva ja auttaa rentouden syventämisessä.

On löydettävä hidas elastinen voima, jotta sen voi tehdä nopeasti. Zhan zhuang, shi-li ja fa-li muodostavat jatkumon, missä voima on koko ajan sama, mutta se tila ja aika, missä sitä vapautetaan vaihtelee.



Yi quanin fa-lin yhdeksän vaihetta, osa II, rentoudesta

Yi quan Posted on ma, tammikuu 27, 2020 08:22:43

Tästä taitaakin tulla sarja, sillä kuvasin edellisessä jutussa vaiheet aika lyhyesti. Katsotaanpa ainakin joitakin vaiheita uudelleen tarkemmin:

1. Etsi vapaasti putoava liike heiluttelemalla käsiä.

Rentouden harjoitteleminen ja sen löytäminen on yksi yi quanin vaikeimmista mutta myös tärkeämmistä asioista, koska siitä rippuu kaikki muu. Jos et ole rento, liikut koko ajan käsijarru päällä ja voiman vapauttaminen tai ylipäätään nopea liike on tässä tilassa mahdotonta. Rentous on kuitenkin vaikea pelkästään käsitteenäkin. Lännessä yleisin tapa ymmärtää rentous on, että pudotetaan pois kaikki kannattelu. Tyypillisissä rentousharjoituksissa maataan selällään ja jäädään lattian kannattelun varaan. Sitten erilaisilla mielikuvilla syvennetään tätä rentoutta. Tilasta voi myös käyttää käsitettä ”veltto”. Jos emme kannattele itseämme, olemme mahdollisimman velttoja. Veltto ja rento merkitsevät suomenkin kielessä suunnilleen samaa asiaa. Niiden vastakohta on ”jännittynyt”.

Kiinan ”sung” tai  ”fong sung” käännetään rentoudeksi (engl. relaxation), mutta merkitseekö se samaa kuin edellä kuvaamani ”rentous”? Netistä löytyy tästäkin asiasta hyviä artikkeleita. Tästä ovat erityisesti kirjoittaneet kiinan kielen taitoiset tai-chin harrastajat, koska tai-chissa rentous on aivan keskeistä. Tai-chi –opettaja Robert Chuckrow esittelee kiinan rentous-sanan merkitystä artikkelissaan ”Cultivating the Correct Internal State in T’ai-Chi Movement”.  Vanha kiinan rentoutta kuvaava merkki sisältää männyn, jonka oksat riippuvat alaspäin.

鬆 / 松

Yllä olevassa kuvassa ovat rinnakkain vanha merkki vasemmalla ja uusi oikealla. Vanhassa merkissä on myös hiukset, uudessa merkissä vain mänty. Chuckrowin tulkinta merkistä kuvaa mielenkiintoisella tavalla suoraan yi quanin seisontaharjoitusta. Merkissä on kaksi puolta yang ja yin: runko on yang ja alaspäin riippuvat oksat yin. Tämä sopii yi quanin seisomisharjoitukseen kuin nyrkki silmään. Myös seisomisharjoittelussa on runko, joka kannattelee asentoa, mutta kädet ovat kuin oksat, jotka riippuvat rungosta mahdollisimman rentoina. Oksat eivät kuitenkaan ole irrallaan rungosta, vaan oksat ovat rungon kanssa samaa puuta. Oksien ja rungon yhteys on tukeva, mutta joustava. Kun siis kiinalainen opettaja käyttää opettaessaan sanaa ”sung”, mihin hän viittaa? Viittaako hän rentouteen vai ainakin yhtä paljon koko kehon yhteyteen ja siihen tapaan, miten voimaa kannatellaan kuin puun runko kannattelee oksiaan.

Chuckrow kuvaa myös artikkelissaan, että tai-chi-mestari Yang Cheng-fu käytti usein rentoutta kuvatessaan termiä ”sung kai”. Tämäkin on mielenkiintoista yi quanin kannalta. ”Kai” nimittäin merkitsee laajentumista, avautumista, aktivaatiota. Jos siis seistessämme haluamme olla ”sung kai”, meidän tulee rentouden, juuren, kehon yhtenäisyyden ja kannattelun lisäksi olla myös aktiivisesti laajentuva. Mutta juuri näinhän me yi quanissa seisomme.

Emme pyri seisoessamme velttouteen tai pudottamaan pois kaikkea kannattelua vaan päinvastoin, etsimme optimaalista tapaa kannatella asentoa ja käsiä, mutta mahdollisimman pienellä ja koko kehosta lähtevällä voimalla. Eli rentous, mitä tavoitellaan ei ole samaa, kuin mitä rentous-sanalla yleensä esimerkiksi suomen kielessä tarkoitamme. Emme etsi rentoutta, vaan rentoa tapaa kannatella itseämme hyvässä asennossa. Juuri siihen ilmeisesti kiinalainen termi ”sung” viittaakin, mutta suomalainen termi ei. Käsitteillä on siis väliä.

Jos on näin, niin miksi sitten esitän, että on tärkeää opetella täysin veltto liike, vapaasti putoavan käden liike. Siksi, että jos meillä ei ole kokemusta ja kykyä tehdä täysin velttoa liikettä, emme pysty löytämään mahdollisimman rentoa, mutta kannateltua liikettä tai asentoa, koska emme edes tiedä kokemuksesta, kuinka paljon käytämme asennossamme tarpeetonta voimaa. Se löytyy, kun pudotamme voimaan kokonaan pois ja olemme täysin velttoja. Optimaalinen kannattelu, jota itse asiassa kutsun rentoudeksi löytyy tutkimalla velttouden ja rentouden rajapintaa. Vapaasti putoava liike antaa tähän mahdollisuuden. Sen avulla voidaan tutkia sitä, missä liikkeen velttous muuttuu rentoudeksi, missä vapaa pudotus muuttuu liikkeen hallinnaksi. Tekemällä tällaisia harjoituksia opimme tunnistamaan myös staattisissa asennoissa ylimääräiset jännitykset.

Teemme joskus yi quan treeneissä niin, että heiluttelemme ensin käsiä edes takaisin, sitten kuvittelemme, että edestä ylhäältä meitä kohti lentää pallo, jonka nappamme kiinni käsiemme väliin ja laskemme sen hitaasti alas rinnan eteen, jolloin päädymme seisomisasentoon. Tämä mahdollistaa, että voimme tutkia velttouden muuttumista rennoksi kannatteluksi, johon sitten jäämme seisomaan.

Sekä shi-li, että fa-li perustuvat rentouden ja jännityksen vaihteluun. Jos emme ymmärrä syvällisesti rentoutta, meidän on hyvin vaikea, miltei mahdotonta edistyä näissä harjoituksissa.



Yi quanin fa-lin yhdeksän vaihetta, osa 1.

Yi quan Posted on to, tammikuu 23, 2020 14:16:59

Olemme harjoitelleet yi quan –treeneissä nyt monen muun asian lisäksi fa-litä eli räjähtävään voiman tuottoa.  Koska asia on monitahoinen ja vaikea, kirjoitan tähän ajatuksia, joita olen yrittänyt treeneissä opettaa. Fa-li on tietysti yi quanin edistynyttä tekniikkaa, jonka suorittaminen vaatii jo muutaman vuoden perusharjoittelua eli seisomista (zhan zhuang) ja voimankoittoharjoitusta (shi-li).  Ei pidä kuitenkaan ajatella, että se olisi jotenkin ylivoimaisen vaikea tai mahdoton oppia. Fa-litä ei pidä mystifioida. Kyse on vain taitavasta kehon käytöstä, jota yritän seuraavassa kuvata.  Kuvaan seuraavassa siis yhden tavan lähestyä yi quanin fa-li-tekniikkaa.

Seisomisella rakennetaan koko kehon yhtenäinen voima ja myös voiman ”sisäinen liike” eli kuuteen perussuuntaan toteutettava ”sisäinen voima”. Opitaan siis jännittämään ja rentouttamaan eri voimien suuntaan käytössä olevia kehon läpi kulkevia lihas-jänne-kalvoketjuja. Yi quanissa tätä asiaa harjoitellaan tyypillisesti ottaen voiman vastus mielikuvasta: vedetään ja työnnetään esimerkiksi kuviteltua veden päällä kelluvaa lankkua. Harjoitusta ei kuitenkaan tehdä vain mielessä, vaan työntämisen/vetämisen mielikuva synnyttää saman hermostollisen aktivaation kuin mikä syntyy, jos oikeasti työnnän/vedän lankkua. Syntyy siis myös työntämisen/vetämisen synnyttävä lihastoimintaketjujen jännityksen ja rentouden vaihtelu. Tätä voidaan yi quanissa kutsua ”sisäiseksi liikkeeksi”. Yleensä mukaan kuitenkin tulee pieni mikroliike, jolloin fysiologiselta kannalta kyse on eksentrisestä lihastyöstä, jossa on mukana konsentrinen lihastyö antamassa liikkeelle vastus. Jos liikettä ei ole lainkaan, lihastyöskentely on isometristä. Kyseessä on siis monitasoinen harjoitus, missä opetellaan aktivoimaan ja hermottamaan eri voima (kuusi suuntaa) kannattelevia lihastoimintaketjuja. Niitä myös oikeasti kuormitetaan, jolloin myös niiden voima kasvaa.

Shi-li –harjoituksessa voi nähdä kaksi tasoa, joihin liitetään kaksi mielikuvatyppiä: tasainen vastus ja elastinen vastus. Seistessä edellä kuvattu lankkumielikuva antaa voimien suunnat. Shi-lissä lankun annetaan oikeasti liikkua, jolloin harjoitus menee liikkeen tasolle. Voiman koitto tarkoitta todellisen voiman tutkimista. Erilaisilla mielikuvilla etsitään eri suuruisia vastuksia liikkeeseen. Välillä harjoitellaan hyvin kevyellä mielikuvalla, välillä raskaammalla. Mitä raskaampi mielikuva, sitä voimakkaampi jännityksen ja rentouden vaihtelu ja sitä enemmän harjoitus menee voimaharjoittelun puolelle.

Elastinen mielikuva, esimerkiksi kuminauha, vie painon eksentrisen lihastyön harjoittamiseen. Kun jännitetään pitenevää lihaskalvoketjua, saadaan sen kuminauhamainen, ponnistava voima esiin. Tätä kutsutaan myös plyometriseksi harjoitteluksi. Plyometrisessä harjoituksessa voima otetaan yleensä ulkoisesta painosta, yi quanissa kehon vastakkaisista lihastoimintaketjuista. Jotta ylipäätään voi saada fa-lin toimimaan järkevällä tavalla, on löydettävä tämä koko kehon elastinen voima. On siis tehtävä elastista shi-litä ainakin kaikkiin kuuteen perussuuntaan. Kannattaa huomata, että yi quan ei ole mitenkään erityinen taito elastisen voiman harjoittelun suhteen. Monissa kiinalaisissa kamppailutaidoissa on elastisen voiman harjoitteita. Tunnetuin näistä lienee Shaolinin yijinjing, joka lienee yi quaninkin shi-li-harjoitusten taustalla. Kirjastani Zen-karate (1997) löytyy sama harjoitus wado-ryun Naihanchi-kataan sovellettuna. Elastisen voiman harjoitteleminen on fa-lin edellytys. Fa-li on sama asia, mutta nopeammin tehtynä.

Fa-lihin päästään nopeuttamalla elastista shi-litä. Sitä kannattaa tutkia vaiheittain. Suurin osa harjoituksista opetteluvaiheessa kannattaa tehdä maksimivoiman alapuolella. Fa-lin tekniikka kannattaa rakentaa huolella. Jännitys pilaa voiman vapauttamisen ja siksi erityistä huomiota on kiinnitettävä rentouden hankkimiseen ja siihen, miten rentoutta ylläpidetään liikkeessä. Tähän yksi ratkaisu on tutkia vapaasti putoavaa liikettä. Vapaasti putoava liike on rennoin/ veltoin liike, mihin ihminen voi kyetä. Vapaasti putoavassa kädessä ei ole voimanponnistusta lainkaan. Jos siinä sellaista on, se ei putoa vapaasti. Tunnemme vapaasti putoavassa liikkeessä lihasjännitysten käsijarrun heti. Jaan seuraavassa fa-li-prosessin yhdeksään vaiheeseen. Lähden liikkeelle rentoudesta ja elastisesta shi-listä.

1. Etsi vapaasti putoava liike heiluttelemalla käsiä. Teemme treeneissä aina muutaman asahin rentousliikkeen. Tämä on eniten laiminlyöty alue yi quanin harrastajien keskuudessa. Todellinen rentous vaatii rentousharjoittelua. Dynaaminen eli liikkeen avulla tapahtuva harjoitus on tässä parasta, koska yi quan vaatii nimenomaan liikerentoutta. Mitä enemmän saamme pudotettua kehon käsijarruja pois, sitä räjähtävämmän liikkeen saamme aikaiseksi.

2. Elastinen shi-li.  Esim: pudota kädet alas kuin benji-köydet.

3. Tee vapaa heiluri ja pudota kädet kuumalle hellalle. On tärkeää yrittää olla tekemättä mitään. Jos yrität tehdä fa-lin, se jäykistyy. Ota putoavasta liikkeestä sen rentous ja kuuman hellan mielikuvasta jännitysrefleksi. Silloin fa-li tapahtuu, sitä ei tehdä. Huomaa, että kun kädet putoavat alaspäin, myös painopiste putoaa. Ota haltuun myös painopisteen vapaasti putoava liike. Huomaa siis, että fa-lissä pyrimme ottamaan hallintaan refleksiliikettä, joka on yleensä hallintamme ulkopuolella.

4. Anna käsien pudota heti takaisin hellalle hieman toiseen kohtaan. Kädet pomppaavat itsestään hellasta kaksi kertaa. Kun opit tämän, voit antaa käsien pomppia hellalla kuin kumipallon. Fa-li on kuin kumipallo, joka pomppii maassa. Opit myös vaihtamaan fa-lin suuntaa, jolloin kätesi ovat kuin laatikkoon heitetty superpallo, joka pomppii seinästä seinään. Huomaa, että tämä toimii vain jos ilmassa lentävä pallo on täysin vapaa, siis täysin rento. Lihasketjujen ponnistava voima heittää kädet aina kohti seuraavaa seinää. Anna fa-lin tapahtua, älä tee sitä. Jos pyri tekemään sen, jäykistyt.

5. Tutki samalla idealla myös muut perussuunnat.

6. Tee edelleen heilurin kautta, mutta lyhennä putoavaa liikerataa.

7. Tee kuten edellä, mutta käy jännityksen aikana maksimivoimassa tai lähellä sitä. Huomaa, että voit lisätä voimaa jännitysrefleksin sisällä. Siellä on kyllä aikaa. Jos yrität lisätä voimaa aikaisemmin, liike jäykistyy ja idea katoaa.

8. Jätä heiluri pois ja tee fa-li kamppailuasennosta mihin suuntaan vain, millä voimalla ja liikepituudella vain.

9. Vie fa-li mihin tahansa kamppailutekniikkaan.

Tein myös videon edellä kuvatuista vaiheista, jonka löydät alta. Jos saan aikaiseksi, yritän pitää myös päivän tai kahden seminaarin tästä aiheesta.



Huomioita asahista, nro 100

Asahi Posted on ke, joulukuu 25, 2019 12:59:19

Lupasin sadannen huomioni asahista vielä tämän vuosikymmenen puolella ja tässä se on. Se on sisällysluettelo. Kun vuosi on vaihtumassa, niin meillä on tapana kääntyä katsomaan mennyttä. Katson tässä nyt lyhyesti asahin viimeistä kymmentä vuotta blogieni valossa. Näen siitä hyvin, miten energiani ja mielenkiintoni asahin kehittämistyössä on vaihdellut. Ensimmäiset viisi vuotta siitä, kun lähdin omille teilleni eli vuodet 2008-2013 ovat olleet tasaista aikaa. Oli ajatus, että asahi tuli tehtyä aika valmiiksi ja mitään suuria kehitystarpeita ei ollut. Blogejakaan ei syntynyt.  Keskityin sitten sen kuvaamiseen, miltä asahi tuolloin näytti. Kirjoitin siitä kirjan ”Asahi – tietoisen liikkeen taito” vuonna 2013 ja se julkaistiin seuraavana vuonna.  Jatkoin tätä kirjoitusprojektia 2015 ja seuraava kirja ”Asahi – syväsukellus kehomieleen” ilmestyi 2016. Perus-asahi näyttää edelleen samalta.

Vuonna 2017 näkyy käänne. Kirjoitin tuona vuonna asahista 34 blogia, eli blogi 1,5 viikon välein. Tämä johtui siitä, että työskentelin tosissani Syvä-asahin kehittämisen parissa. Olin tullut siihen tulokseen, että ohjaajille on annettava enemmän. Minulla oli runsaasti kokemusta ja materiaalia asahin periaatteiden harjoittelemisesta, asahin kiinalaisista taustataidoista jne., joista asahin ohjaajille olisi paljon hyötyä. Kehitin aluksi kuusi, myöhemmin sitten kymmenen Syvä-asahin jatkokoulutuspäivää ja niille kattavan sisällön, joiden avulla ohjaajat voisivat halutessaan todella syventää asahi-taitonsa uudelle tasolle. Sitä työtä teen edelleen Asahi-Akatemian puitteissa.

Alla siis tähänastisten asahi-blogieni sisällysluettelo. Otsikoista voi hyvin nähdä, millaisen myllyn pyörimisen tuloksena asahi ja erityisesti Syvä-asahi on nyt sitä, mitä se on. Luulen, että nyt seuraa jälleen uusi tyyni jakso. Paukut ovat aika vähissä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Saan aina joskus postia siitä, että olen tällä työlläni pilannut asahin ja sen maineen. Tällainen palaute saattaa tietysti innostaa minut vielä uusiin ponnistuksiin :).

2019

Lyhyt huomio asahista ja ymmärryksestä

Mitä on Asahi Budo?

Lyhyt huomio asahista ja tarinoista

Vielä pari huomiota kontaktista asahissa

Mielikuvien käyttö asahissa

Kontakti-asahi on syntynyt!

Asahin liikuntapyramidi

Asahi tienä kohti varsinaista itseä

Keppi-asahia voimatangolla

Asahi, kamppailutaidot ja ”sisäinen voima”

Asahin kymmenestä jatkokoulutuspäivästä

Asahi ja hengittämisen taito, osat 1 – 5

Onko asahi “mindfulnessia”, osat 1 – 5

2018

Asahi III – hidas liike, hiljainen mieli

Asahi ja työergonomia

2017

Tarinoita asahin taustasta, osat 1 – 2

Lyhyt huomio asahista ja laulamisesta

Asahi ja kehotietoisuuden harjoittaminen

Mitä on ”voima-asahi” ja miten se eroaa painoharjoittelusta

Syvä-asahi -nimen käytöstä

Asahi ja kokemuksellinen biomekaniikka, osat 1 – 7

Lyhyt huomio vajoamisesta ja tasapainosta asahissa

Asahin opettajat opettavat taitoa, eivät jumppaa

Asahi-käsi

Liikkeen jatkuvuudesta

Tasapainosta ja juuresta asahin liikkeissä

Asahista kohti Syvä-asahia ja FK-ohjelmaa

Kehon, mielen ja hengityksen harmoniasta

Lyhyt huomio sisäisestä ja ulkoisesta liikkeestä

Asennosta, asahista ja siitä, mikä on yksi

Syvä asahin liikesarja maaten

Pystylinjauksen periaate asahissa

Asahista aamurituaali

Somaattisista menetelmistä, asahista ja liikkumisen taidosta

Asahin tie ja taito

Asahi ja kamppailutaidot

Muutama huomio katasta ja asahin harjoittamisen taidosta

Syvä-asahin ohjaajakoulutus alkaa

Liikkeen kauneudesta, taiteesta ja asahista

Miten rakennan asahi-tunnin?

Onko Asahi Health® -ohjaajakoulutus muuttunut?

Miksi asahi on niin helppoa ja niin vaikea oppia?

2016

Miksi asahi-ohjaajien on syytä kehittää asahi-taitojaan?

Korkean paikan harjoittelua asahilla

Asahi ja lääketiede

Asahi ja aivopuoliskomyytti

Kymmenen vinkkiä asahin harrastajille

Asahin syventäviä koulutuksia syksyllä 2016

Asahi-Sport

Mistä asahi on peräisin?

2015

Tietoinen liike ja liikkeen sisäinen hallinta, 1-3

Asahi I, opasvihko

Asahia tuolilla 1-18

2014

Muuttuuko liikunta?

Asahi – syväsukellus kehomieleen

Asahi ei ole liike vaan mielentila!

Vielä pari huomiota lihastoimintaketjuista

Muutama huomio siitä, miten biomekaaninen kuvaus voi mennä pieleen

2013

“Asahi – tietoisen liikkeen taito”

Asahista kohti ”Syvä-asahia” ja uutta liikunnan paradigmaa

2009

Mitä on kävelyn ja juoksun välissä?

Mikä tekee asahista menetelmän?

Hengityksestä

Ajatuksia asahista 1-2



Lyhyt huomio asahista ja ymmärryksestä

Asahi Posted on ma, joulukuu 23, 2019 13:04:04

Otsikko kuulostaa filosofiselta ja vähän onkin sitä. Huomasin, että olen kirjoittanut kohta 100 blogia asahista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aloitin näiden blogien kirjoittamisen syyskuussa 2009 ja nyt vuosi 2019 on kääntymässä loppua kohti. Itse asiassa siis 11 vuotta tulee nyt täyteen. Tämä on 99. blogi. Yhden ehdin tehdä vielä ennen vuodenvaihdetta, niin saan tasaluvun täyteen. Tänä aikana olen myös kirjoittanut pari kirjaa asahista ja kolmas on loppumetreillä. Miksi sitten kaikki tämä kirjoittaminen? Siihen on kaksi selitystä. Ensimmäinen on se, että olen käytännössä koko ikäni harrastanut kirjoittamista. Se on minulle miltei yhtä luontevaa kuin hengittäminen. Toinen ja ehkä tärkeämpi selitys on se, että filosofina haluan ymmärtää ilmiöitä. Olen ikäni tutkinut useampia kehon ja mielen harjoittamisen taitoja oppinut sen, että taidot eivät ole pelkästään tekniikkaa, joka opitaan toistoilla, vaan oppiminen vaatii myös taidon ymmärtämistä. Ymmärtäminen ja taidon oppiminen ovat mielenkiintoisessa vuorovaikutuksessa, jota haluan tässä blogissa hieman avata enemmän. Kaikki kirjoittamiseni perustuu siihen, että en halua opettaa vain taitoa, vaan haluan siirtää myös taitoon liittyvää ymmärrystä.

Eivät kaikki taidot tietenkään vaadi mitään erityistä ymmärtämistä. Malli riittää. Opimme kävelemään, vaikka emme sen kummemmin ymmärrä, miten se tapahtuu. Opimme ajamaan polkupyörällä, hiihtämään jne. Asahiakin opimme mallista ja toistamalla tiettyyn rajaan asti. Fyysisen liikkeen oppiminen vaatii mallisuorituksen, ehkä hieman sanallista selitystä, mutta erityisesti se vaatii toistoja.

Milloin sitten taidon ymmärtäminen tulee tärkeäksi? Se tulee tärkeäksi silloin, kun taidon harjoittelun päämäärä käy monimutkaisemmaksi. Selitän asiaa asahin avulla. Asahikin on taito, se on kehon ja mielen harjoittamisen taito. Jo tämä lause sisälsi ajatuksen, joka ei ole helppo ymmärtää, kun totesin, että asahi on muutakin kuin fyysistä liikettä. Se on myös mielen harjoittamista. Tästä olenkin kirjoittanut paljon. Tässä tulee esiin asahin monitasoisuus. Korostan omassa opetuksessani aina asahin kolmitasoisuutta: asahi on 1. terveysliikuntaa, 2. se on somaattinen menetelmä ja 3. se on kehomieliharjoitus.  Yksinkertaistaen voisi sanoa, että asahin terveysliikuntataso ja siitä hyödyn saaminen ei vaadi mitään erityistä ymmärtämistä. Kun pyörität hartiaa tai taivuttelet selkääsi, liikkeen terveysvaikutus on siinä läsnä huolimatta siitä, ymmärrätkö sitä tai et. Sama juttu, kun menet lenkille. Saadaksesi lenkkeilyn terveyshyödyt, voit juostessasi kuunnella äänikirjoja tai musiikkia, voit ajatella, että juoksullasi ei ole mitään vaikutuksia, niin niitä on silti. Tällaisen liikunnan ymmärtäminen sinänsä ei vaikuta siihen, mitä vaikutuksia sillä on. Tämä koskee kaikenlaista jumppaa.  Asahin terveysliikuntataso on tällainen.

Heti, jos alamme puhumaan asahista vaikkapa somaattisena menetelmänä ja sen periaatteista, mukaan astuu myös käsityksemme siitä, mitä tällainen harjoittelu on, mitä sillä tarkoitetaan, miten sen ymmärrämme. Se vaatii silloin myös ajattelultamme enemmän. Jotta saamme kaikki asahin periaatteet mukaan tekemiseemme, sitä hyödyttää suuresti, jos myös ymmärrämme niiden merkityksen. Tämän ymmärryksen kautta pystymme toteuttamaan niitä liikkumisemme yhteydessä paremmin. Jos emme ylipäätään ymmärrä esimerkiksi hyvän pystylinjauksen merkitystä arkiseen olemisemme, sen harjoittaminen asahinkaan yhteydessä ei avaudu. Sama pätee muihinkin asahin periaatteisiin: koko kehon liikkeeseen, hengitykseen, liikkeen jatkuvuuteen jne. Monimutkaisemmaksi asian tekee vielä se, että jokainen asahin periaate avautuu moneen suuntaan. Tällä tarkoitan, että periaatteet ovat hyvin syvällisiä ja monitasoisia itsessään ja niitä voidaan selittää ja ymmärtää monesta näkökulmasta. Kirjoitin esimerkiksi joskus koko kehon liikkeen periaatteesta, ”kokemuksellisesta biomekaniikasta”, seitsenosaisen blogisarjan. Hengityksen periaatteesta kirjoitin viisiosaisen blogin. Kaikissa näissä blogeissa olen yrittänyt selittää, miten nämä periaatteet voi ymmärtää ja sen kautta ottaa tietoisemmin mukaan harjoitteluun. Asahin periaatteet eivät siis ole pelkästään liikkeitä, jotka opitaan mallista kopioimalla, vaan niiden oppimisen edellytys on myös niiden perusulottuvuuksien ymmärtäminen.  Siksi niitä kutsutaan periaatteiksi. Periaatehan tarkoittaa jotakin yleistä mallia tai sääntöä, mitä sovelletaan sitten yksittäisiin tekniikoihin. Koko periaatteen käsite vaatii jo sen, että ylipäätään ymmärretään, mitä periaatteella tarkoitetaan.

Asia menee vielä monimutkaisemmaksi, jos mukaan otetaan asahin kolmas taso: kehomieliharjoitus. Sellainen ymmärrys, että liikkeen avulla voidaan harjoittaa myös mieltä, vaatikin jo sitten todellista perehtymistä asiaan. Tämä taso ei todellakaan ole mitenkään automaattisesti mukana asahin liikkeessä.  Annan esimerkin kuinka vaikeasti ymmärrettävästä asiasta tässä on kyse. Olin mukana eräässä Suomessa järjestetyssä tieteellisessä mindfulness-seminaarissa, missä eräs psykologian professori piti esitelmän mindfulness-perustaisista terapiamuodoista.  Samaan aikaan maailmalla oli menossa jääkiekon mm-kisat. Hän otti esimerkiksi keskittymisharjoituksesta jääkiekko-ottelun katsomisen televisiosta. Olin aika hämmästynyt, kun hän totesi, miten nyt kaikilla meillä on mahdollisuus harjoitella keskittymistä katsomalla illalla telkkarista jääkiekkomatsia. On tietysti selvää, että kun katsomme elokuvaa tai jääkiekko-ottelua, huomiomme pysyy silloin kohteessaan pitkiäkin aikoja, mutta tällaista huomion suuntaamista ei voida verrata siihen huomion suuntaamiseen, mikä tapahtuu meditatiivisissa harjoituksissa. Psykologian professori, johtuen varmaankin siitä, että hänellä ei itsellään ollut mitään kokemusta meditatiivisista harjoituksista, ei kyennyt näkemään tätä eroa. Asia on monimutkainen, enkä syvenny siihen tässä. Halusin tällä esimerkillä vain nostaa esiin sen, miten vaikeaa länsimaisessa kulttuurissa on ymmärtää mielen harjoittamista, koska siihen ei ole mitään valmiita viitekehyksiä, ei mieltä tutkivissa tieteissäkään.  Itse olen pyrkinyt kehittelemään tällaisia ymmärtämisen tapoja perustuen länsimaiseen filosofiaan, psykologiaan, kasvatusajatteluun ja erityisesti idän kontemplatiivisiin perinteisiin.

Siksi ei siis ole mikään ihme, että kovin monet asahin harrastajat, ohjaajat tai kouluttajat eivät ole tästä asahin ulottuvuudesta kovinkaan kiinnostuneita.  Minulle se on kuitenkin asahin mielenkiintoisin ja samalla myös vaikuttavin taso. Asahia meditatiivisena liikkeenä on mahdollista lähestyä monista viitekehyksistä käsin, joista yksi on itsensä kasvattaminen. Itsensä tutkiminen ja kasvattaminen vaativat kuitenkin ymmärrystä siitä, millaisiin tavoitteisiin tällaisella toiminnalla pyritään. Ehkä päämääränä on ”hyvä elämä”. Mutta jos niin on, niin mitä hyvä elämä tarkoittaa? Jos otamme tällaisen näkökulman, kysymykset kasvavat aika isoiksi!



Mitä on Asahi Budo?

Asahi Posted on ke, joulukuu 18, 2019 20:36:29

Avasin joulukuun alussa Asahi Akatemian uuden sivuston ja sen yhteydessä uudistin  Syvä-Asahin teemakoulutukset ja niiden nimet. Yksi Syvä-asahin teema on Asahi Budo. Tämä ei tarkoita asahia budo- tai kamppailuharjoituksena vaan sitä, miten asahia voidaan soveltaa ja käyttää kamppailutaitojen nk. sisäistä voimaa harjoittavana lisäharjoituksena. Tämä on luonnollista, koska monet asahin tekniikat ja periaatteet ovat peräisin kiinalaisista taijin ja yi quanin kaltaisista kamppailutaidoista ja kamppailutaitojen qigong-harjoitteista.  Puhe sisäisestä voimasta ei tarkoita mitään mystistä, vaan se tarkoittaa vain taitavaa kehon käyttöä. Olen tutkinut ja analysoinut näitä taitoja pitkään, kirjoittanut niistä erilaisia kuvauksia ja Asahi Budossa pyrin edelleen jatkamaan tätä työtä. Taka-ajatukseni on, että saisin sen kautta innostettua budo-lajien harjoittajia ja opettajia innostumaan asahista niin, että he lähtisivät opiskelemaan asahi-ohjaajan tutkintoa. Näin he voisivat viedä asahia budo-lajeihinsa ja sen avulla selkeyttää monia kamppailutaitojen tärkeitä kehon käytön ja voimantuoton periaatteita.  Ehkä parempi tie tähän olisi, jos he alkaisivat harjoitella yi quania, mielen nyrkkeilyä, joissa kaikki nämä periaatteet ovat upealla tavalla ja selkeästi läsnä, mutta tämä on liian kova vaatimus. Yi quan on liian vaikeaa. Siinä pääasiassa vain seistään ja siihen aika harva pystyy.  Asahi Budo on helpompi vaihtoehto.

Kirjoitin 24.6.19 pitkän blogin otsikolla ”Asahi, kamppailutaidot ja sisäinen voima”, missä käsittelin asahin ja sisäisen voiman harjoittelun suhdetta. Erotin siinä kymmenen sisäisen voiman harjoittamisen periaatetta ja kuvasin, mitä ne tarkoittavat ja miten ne liittyvät asahiin. Miettiessäni Asahi Budon koulutuskokonaisuutta olen päätynyt viiteen periaatteeseen, jotka yhdistävät nämä kaikki. Kuvaan seuraavassa nämä periaatteet. Samalla kuvaan siis Asahi Budon koulutuskokonaisuuden. Vaikka periaatteista puhutaan erillisinä, todellisuudessa monet niistä kulkevat käsi kädessä. Tällaiset vähän keinotekoisetkin erottelut voivat kuitenkin selkeyttää harjoittelua, ja siksi pidän niitä perusteltuna. Monissa kiinalaisissa taidoissa niitä harjoitellaan erikseen vastaaviin listoihin perustuen. Asahi Budon viisi periaatetta ovat: 1. rakenteellinen voima; 2. liikemekaniikka; 3. juuri; 4. jännityksen ja rentouden vaihtelu ja 5. syvähengitys.

Seuraavassa tarkempi, mutta lyhyt kuvaus, missä lyhyesti periaatteen teoria, harjoitukset tai harjoitussarjat ja miten periaate näkyy asahin perusliikkeissä.

1. Koko kehon hyvä rakenne, kehon yhdistäminen ja rakenteellinen voima.

Teoria: kolmen jousen biomekaaninen malli, neutraaliasennot jousten liittymäkohdassa, linjaus.

Harjoitus: Zhan Zhuang eli seisominen asennoissa. Seisomissarja 7 asentoa.

Asahi: Viimeinen asento ja sen variaatiot. Myös alkuasento (wu-chi).

2. Koko kehon liikemekaniikka

Teoria: Kolme jousta, kehon vipuvarsimalli (ekstensio-fleksio –malli), avautuminen ja sulkeutuminen.

Harjoitukset: Keskilinjan kolme liikettä: painonsiirto, rotaatio, vajoaminen/kohoaminen (linjaus). Ensin erikseen, sitten sarjana: Kuljeta palloa vedessä, 10-liikkeen sarja.

Asahi: Suurin osa perusliikkeistä: hartian pyöritys, simpukkaliike jne.

3. Juuren periaate

Teoria: Kohti tulevan voiman vektorin hallinta, sen ohjaaminen maahan. Kehon linjaus.

Harjoitus: Juuren harjoittaminen parin kanssa. Kontakti-asahin perusharjoitukset.

Asahi: Tasapaino-osio. Kontakti-asahi.

4. Jännityksen ja rentouden vaihtelun hallinta.

Teoria: Jännityksen ja rentouden dynaaminen vaihteluväli voiman vapauttamisessa.

Harjoitukset: 1. Rentous:  10-liikkeen rentoussarja ja erillisiä harjoituksia. Heiluri ja putoava liike.  Jännitys: elastisen voiman periaate, jännitys eksentrisessä liikkeessä. Kuusi liikettä yijinjingistä.  Hidas ja nopea voima: nopea voima eri suuntiin rennosta heiluriliikkeestä.

Asahi: Monissa liikkeissä hienovaraisesti läsnä, mutta erityisesti sarja 3, kolmas rentousliike. Faskia- ja voima-asahi.

5. Syvähengitys.

Teoria: vatsaontelon paine koko kehon voiman tuotossa.

Harjoitukset: ”Haran” harjoittaminen, ”aikidoharjoitus”. Harasta tuotettava ääni.

Asahi: Läsnä koko harjoituksessa.

Asahi Budo –koulutuksessa käydään läpi nämä periaatteet ja tehdään niihin liittyviä harjoituksia.  Kaikki periaatteet ja niihin liittyvät harjoitukset löytyvät kiteytettyinä seuraavista neljästä liikesarjasta, jotka myös koulutuksessa käydään läpi: 1. Asahi I, 2. seisomissarja, 3. rentoussarja ja 4. neljän eläimen sarja. Asahin perusliikesarja on eräänlainen periaatteiden yhteenveto ja kehon avaus. Seisomissarja opettaa monipuolisesti koko kehon rakenteellisen voiman, linjauksen ja kehon eri osien yhdistämisen. Rentoussarjassa etsitään liikerentoutta erilaisten heiluriliikkeiden ja putoavien liikkeiden avulla. Neljän eläimen sarjassa opetellaan kiinalaiseen tapaan eläimiltä mallia ottaen erilaisia kamppailussa sovellettavia voiman käytön tapoja.

Tammikuun seminaarissa ”Wado-ryun Kumite Gata ja sisäinen voima” pääsen pitkästä aikaa opettamaan näitä ideoita wado-tyylin karatekoille.



Lyhyt huomio asahista ja tarinoista

Asahi Posted on ke, joulukuu 11, 2019 11:55:51

Kirjoitin joskus blogin siitä, miten teemme asioita, myös asahia, usein erilaisten päämäärien vuoksi. Harjoittelemme, jotta tulisimme terveemmiksi, tuntisimme olomme hyvinvoiviksi, olisimme onnellisempia jne. Silloin helposti kadotamme näkyvistä sen, että voimme tehdä asioita, myös asahia, niin että tekeminen itse on oma päämääränsä. Joskus olisi hyvä tehdä jotain vain siksi, että tekeminen itsestään on hienoa. On mukavaa tehdä myös täysin hyödyttömiä asioita. Aina ei tarvitse suorittaa, saada aikaan, olla parempi. Joskus on hyvä vain tehdä, ja myös – vain olla.

Tämä tuli nyt mieleeni, kun luin erästä artikkelia kaikista niistä päämääristä, joihin yksinkertainen meditatiivinen harjoitus on lännessä valjastettu mindfulness-buumin myötä. Poistetaan stressiä, lisätään työtehoa, parannetaan vatsavaivoja, tasapainotetaan mieltä, treenataan mindfitnessiä jne.  Tarkkaavaisuus on tietoisuutemme yksinkertainen ominaisuus, jota käytämme koko ajan ja jota voimme myös harjoittaa. Mutta se ei tarkoita sitoutumista mihinkään isoihin parantumisen, hyvinvoinnin tai vaikkapa valaistumisen viitekehyksiin.

Nykyään puhutaan paljon tarinoista ja narratiivisuudesta. Tarinat antavat toiminnalle päämäärän, idean, arvon, brändin jne. Vetoavien tarinoiden kautta ihmiselle luodaan unelma ja houkutellaan hänet haluamaan sitä. Jos kutsumme asahia ”terveysliikunnaksi”, ”somaattiseksi menetelmäksi” tai ”kehomieliharjoitukseksi”, viittaamme heti näillä nimillä erilaisiin tarinoihin, jotka antavat lupauksia. Ne antavat meille harjoittamisen viitekehyksen ja tekevät harjoituksestamme merkityksellistä. Tämä merkitys tulee tarinan kuvaamista päämääristä: terve keho, hellittävä pääkipu, hyvä ryhti, vapaa askel, tyyni mieli. Meidän on vaikea olla kuvittelematta harjoituksellemme tällaisia päämääriä. Ihmisen mieli toimii niin. Näin on varsinkin, jos meille korostetaan, miten harjoituksemme perustuu tieteeseen, miten sen ovat suunnitelleet lääkärit, valmentajat, filosofit, liikuntalääketieteen asiantuntijat.

Tästä syystä on hyvä olla tietoinen myös näiden tarinoiden luonteesta. On totta, että liikunnalla on terveysvaikutuksia ja muitakin näihin tarinoihin liittyviä vaikutuksia, mutta se ei tarkoita, että nämä vaikutukset koskisivat juuri sinua tai minua. Tämä on tilastollisten totuuksien ikävä puoli. Ne koskevat ihmisiä yleisellä tasolla, mutta yksilön kohdalla asia on toinen. Mikään tilastollinen tosiasia ei kerro mitään yksilön ainutkertaisista tekijöistä, geeneistä, elämänhistoriasta, ympäristöstä jne.  Olen itse ikäni harrastanut terveellistä liikuntaa, mutta nyt 65-vuotiaana minulla on monia terveysongelmia, joiden kanssa on vain tultava toimeen. Se tuntuu helposti epäoikeudenmukaiselta, mutta ei ole sitä, koska mitään oikeuden jakajaa ei ole.

Opin onneksi jo aikaa sitten, erityisesti erilaisissa zen-kuvioissa, joita olen kolunnut, että on tärkeää ottaa harjoitus harjoituksena, sellaisenaan, keskittyä siihen, mikä on käsillä tässä ja nyt. Jos se on liike, siihen pitää keskittyä täysillä. Jos silloin ajattelet jotain liikkeen päämäärää tai vaikutusta, et ole enää läsnä tekemisessäsi. Tämä tekemisen tapa on myös elämänohje. Niin kuin vanha zen-runo asian ilmaisee: ”Kävellessäsi kävele, istuessasi istu. Ennen kaikkea, älä hoipertele.”



Vielä pari huomiota kontaktista asahissa

Asahi Posted on pe, joulukuu 06, 2019 13:48:26

Miksi parin kanssa harjoitteleminen on hyvä idea asahissakin? Kontaktin ottaminen pariin harjoituksen merkeissä tai tekemisen tiimellyksessä on yleistä monissa liikuntamuodoissa. Sitä tehdään jatkuvasti urheilussa amerikkalaisesta jalkapallosta kreikkalaisroomalaiseen painiin. Tanssijat ovat jatkuvasti kontaktissa toisiinsa. Kamppailutaidoissa on hyvin monimutkaisia ja hienovaraisia harjoituksia, joissa kontaktin avulla aistitaan ja hallitaan parin liikettä. Hoitajat koskettavat jatkuvasti hoidettaviaan. Kontakti ja siihen liittyvä kosketus on hyvin moninainen kulttuurinen ilmiö. Suomalainen tosimieshän ei kosketa, hän mieluummin lyö. Jääkiekko on miesten keskuudessa suosittua osittain varmaan siksi, että siinä kosketus on väkivaltaista. Urheiluselostajatkin toteavat usein, miten tappelut kuuluvat jääkiekkoon. Suomessa on EU:n toiseksi eniten perheväkivaltaa. Onneksi asenteet hiljalleen muuttuvat ja tämä väkivaltainen tosimiesten maailma on hiljalleen murtumassa. Kehittäessäni kontakti-asahia yksi ajatukseni oli, että voisin antaa oman panokseni tähän muutokseen asahin kautta. Ongelma tosin tuntuu olevan, että tosimies ei tee asahiakaan, se on liian hidasta ja herkkää. Ja jos hän tekee niin nopeammin ja enemmän voimalla.

Pyrin korostamaan aina asahin kolmea tasoa. Asahi on 1. terveysliikuntaa, 2. se on somaattinen menetelmä ja 3. se on kehomieliharjoitus. Käsittelen seuraavassa kontakti-asahia kaikista näistä näkökulmista.

Aloitetaan kontakti-asahin (1) terveysliikuntanäkökulmasta. Liikkeiltään parin kanssa tehty asahi on perusasahia ja pitää tiettysti sisällään samat terveysvaikutukset kuin yksinkin tehtävät liikkeet.  Aivan kuin perusasahissa parin kanssa voidaan tehdä yksittäisiä liikkeitä, liikesarjan osioita tai koko liikesarja. Kontakti-asahissa liikkeiden muoto pysyy samana tai hyvin samankaltaisena kuin perusasahissa, joten liikkeiden vaikutuksetkin pysyvät samoina. Mutta lisääkin on.  Parin kanssa tekeminen tehostaa joitakin liikkeitä ja samalla niiden vaikutuksia. Kun pari antaa liikkeeseen kevyen vastuksen, koko kehon voimaa joudutaan käyttämään hieman eri tavalla. Vaikka teemme asahia parin kanssa hyvin kevyellä kontaktilla, liikkeiden intensiivisyysaste kuitenkin aina vähän lisääntyy.  Parin kanssa tehtynä liikkeen vaikutukset siis hieman voimistuvat.

Tärkeä lisä terveyden kannalta on kevyt kontakti,  kosketus. Kosketuksen terveysvaikutuksista on kirjoitettu viime aikoina paljon. Kosketus lisää oksitosiini-hormonin eritystä. Tätä on tutkittu paljon. Oksitosiinin lisääntynyt erittyminen voimistaa mielihyvän kokemusta ja ylipäätään vähentää negatiivisten tunteiden määrää. Se myös lisää sosiaalisuuttamme ja myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Oksitosiini myös vaikuttaa kortisoliin, joka on ”stressihormoni”. Kun oksitosiinia vapautuu verenkiertoon, kortisolin määrä veressä voi jopa puolittua. Kosketus rauhoittaa ja poistaa stressiä.

Ihminen ei yleensä voi vaikuttaa omaan hormonieritykseensä, mutta oksitosiini on poikkeus.  Sitä saadaan lisättyä verenkiertoon koskettamisen avulla. Mikä tahansa kontakti tai kosketus ei tietenkään käy. Koskettamisen tulee olla positiivisesti latautunutta, toista arvostavaa, ei aggressiivista. Tällaiseen kosketukseen pyrimme kontakti-asahissa samalla tavalla kuin vaikkapa kontakti-improvisaatiotanssissa. Kontakti-asahi onkin eräänlaista kontakti-improvisaatiota, tosin muodon sisällä. Muotona on asahin liikkeet ja kontaktipintana vain käsivarsi sormista olkapäähän. Tämä mahdollistaa turvallisen ja toista kunnioittavan kosketuksen.

Kosketus on myös terveydenhoitohenkilökunnan työkalu. Nykyään tämäkin aletaan tunnistaan. Tänä vuonna teemasta ilmestyi kolmen tutkijan kirjoittama kirjakin: Kinnunen, Parviainen, Haho, Jolkkonen: ”Ammatillinen kosketus” (Kirjapaja 2019), johon tästä teemasta enemmän kiinnostuneen kannattaa tutustua. Kontakti-asahi voi antaa terveydenhuollon henkilökunnallekin yhden välineen kosketuksen tutkimiseen ja oman hoitavan kosketuksensa tiedostamiseen.

Kosketus on myös terapeuttinen väline ja kontaktiharjoitus opettaa ikään kuin muodon kautta kosketuksen tuomaa läheisyyttä. Koskettaessamme toista harjoituksessa, joudumme astumaan hänen reviirilleen ja päästämään toisen omalle reviirillemme. Opetin joskus parikymmentä vuotta sitten taijita Tampereen näyttelijäntyön laitoksella. Teimme siellä jatkuvasti myös taijin pariharjoituksia, joissa liikutaan kontaktissa pariin. Muistan, että näyttelijätyön lehtori kannusti minua teettämään näitä harjoituksia juuri siksi, että se opetti näyttelijäopiskelijoille sellaista läheisyyttä ja kontaktia, mihin he näyttelijäntyössään joutuisivat tottumaan, mutta taijissa se tapahtui turvallisen muodon puitteessa. Sama periaate pätee asahiin. Olen törmännyt myös siihen, että joissakin psykofyysisen terapian muodoissa tehdään taijin pariharjoituksia. Otetaan kevyt kontakti käsivarrella ja opetellaan liikkumaan harmoniassa parin keskilinjan liikkeen kanssa. Tällaisessa harjoituksessa on aina kaksi ulottuvuutta. Fyysisellä puolella opetellaan oman kehon liikettä ja sen saattamista harmoniaan parin liikkeen kanssa. Psyykkisellä puolella kyse on kahden ihmisen välisestä kosketuksesta, sen aistimisesta ja siihen sopeutumisesta. Kyse on siis psykofyysisestä harjoituksesta.

(2) Mitä sitten kontakti tuo lisää asahiin somaattisena menetelmänä? Tähän voisi vastata lyhyesti: paljon! Kun liikettä tehdään parin kanssa kevyessä kontaktissa, tulee vielä tärkeämmäksi noudattaa asahin liikeperiaatteita.  Liikkumisen tapa on haastavampaa ja teemme esimerkiksi helposti liikettä vain kädellä. Kontakti-asahissa pyrimme kuitenkin noudattamaan samoja liikeperiaatteita kuin yksin tehdessämme: liike on aina koko kehon liikettä, tasapaino pysyy vakaana, liike on mahdollisimman rentoa jne. Vaikka kontaktipiste on vain kädessä, myös koko kehon painopisteet ja keskilinjat heijastavat toistensa liikkeitä. Peilaamme parin liikettä koko keholla, sen jokaisella kohdalla.

Kontakti-asahi syventää sellaisten asahin yleisten periaatteiden oppimista kuten tasapaino, keskilinjan tietoinen liike, liikkeen juurtuminen maahan jne. Teemme kontakti-asahissa myös asahin perusliikkeiden lisäksi muutamia yksinkertaisia käsien perusympyröitä, joissa näitä taitoja harjoitellaan.

(3) Entä sitten asahi kehomieliharjoituksena, mitä kontakti tuo lisää siihen? Lyhyesti voisi todeta, että kontakti-asahi kehittyy mielenkiintoiseksi parin kuuntelemisen harjoitukseksi, missä mieli tyhjenee ja tyyntyy, koska se joutuu aistimaan herkkää kosketusta ja sen viestiä. Ohjaajan ja ohjattavan roolien tietoinen vaihtuminen tuo tähän oman lisänsä. Joskus löytyy myös liike, missä ohjaajaa ja ohjattavaa ei voi erottaa toisistaan, liike vain tapahtuu. Kaiken kaikkiaan kontakti-asahin liikekokemus tuo uuden ulottuvuuden kehotietoisuuden harjoittamiseen ylipäänsä.

On vielä yksi asia, mikä pätee kaikkeen liikunnan ohjaukseen, missä otetaan kontakti pariin: kaikki harrastajat eivät halua tehdä sitä. Sitä voidaan pitää vieraana. Kosketus ylipäätään on herkkä asia. Ohjaajien tulee tietysti olla erityisen tietoisia tästä. Ketään ei pidä pakottaa kontaktiin, mutta soveltuvissa ryhmissä siihen voi antaa mahdollisuuden. Kontaktin kautta asahi voi saada aivan uuden, terapeuttisenkin ulottuvuuden.



Mielikuvien käyttö asahissa

Asahi Posted on to, joulukuu 05, 2019 19:59:24

Ensimmäisessä asahi-kirjassa ”Asahi – terveysliikuntaa kaikille”, kuvasin asahin yhdeksi periaatteeksi mielikuvien aktiivisen käytön.  Myöhemmin olen sijoittanut sen yhdeksi alakohdaksi siihen, miten asahin liikkeen laatu syntyy. Mielikuva on joka tapauksessa yksi keskeinen asahi-työskentelyssä käytettävä periaate tai menetelmä. Mielikuvia käytetään terapioissa, rentoutusmenetelmissä ja yleisesti myös urheilun henkisessä valmennuksessa. Urheilun puolella se on käytetyin henkisen valmennuksen menetelmä. Mielikuvan käytön periaate on: mikä kuvitellaan mielessä, tulee todeksi kehossa. Tämä ei tietenkään toteudu täydellisesti, mutta vaikutus on sen suuntainen. Tutkimusnäyttöä periaatteen paikkansa pitävyydestä on saatu esimerkiksi monien urheiluun liittyvien taitojen kohdalla. Taitojen opettelussa mielikuva on tehokas apu. Kehollisten taitojen opettelussa mielikuvaa voidaan käyttää kahdella tapaa. On olemassa ulkoinen ja sisäinen mielikuva. Ulkoisella mielikuvalla tarkoitetaan sitä, että henkilö näkee itsensä tekemässä jotain ikään kuin toisen silmin. Hän siis ikään kuin katsoo itseään sivusta. Sisäinen mielikuva on liikkeeseen liittyvien kinesteettisten aistimusten kuvittelua. Siinä henkilö kuvittelee, miltä liike sisäisesti tuntuu. Taitojen opettelussa on hyvä opetella käyttämään kumpaakin tapaa.

Harjoitteluvaiheessa mielikuva auttaa liikesarjojen mieleenpainamisessa. Asahia on vaikeaa tehdä, jos ei muista liikesarjoja. Tavallaan ensimmäinen tehtävä asahia opetellessa on opetella muistamaan liikkeet sarjana. Sarjoja on helppo käydä läpi mielessä missä vain, kun on joutoaikaa, vaikkapa bussissa tai bussipysäkillä. Kun sitten olet oppinut muistamaan asahin liikesarjat, voit edelleen opetella tekemään liikkeet paremmin mallisuorituksen mukaan harjoittelemalla liikkeitä mielessäsi. Oikean mallikuvan saamiseksi on tärkeää katsella liikkeitä esimerkiksi videolta, mutta parempi tietysti on, jos sinulla on muistikuva opettajasi suorituksesta.

Asahia tehdessä ja liikkeitä opetellessa käytämme mielikuvia monessa tarkoituksessa. Kuvaan seuraavassa niistä tärkeimpiä.

1. Liikkeen oikea muoto.

Mielikuva auttaa liikkeen oikean muodon saavuttamisessa. Kun esimerkiksi ”nostamme palloa maasta” ja kuvittelemme käsiemme väliin pallon, kätemme kaareutuvat luonnollisella tavalla pallon ympärille. Mielikuva antaa siis liikkeelle oikean rakenteen. Samalla pitää huomata, että on tärkeää, että mielikuva on oikea. Esimerkiksi pallon nostossa, jos kuvittelemme pienen pallon kämmentemme väliin, kyynärpäät putoavat helposti alas ja kainalot sulkeutuvat ja oikeaa rakennetta ei saavuteta. Pallon nostossa edessämme on iso pallo, johon tartutaan sivuilta ja annetaan käsien kaartua pitkälle pallon alle, jolloin käsivarsien linja on pyöreä ja kainalotkin avautuvat. Sama ohje pätee myös sarjan viimeisessä asennossa. Siinä ei seistä pallo kämmenten välissä ja kainalot kiinni, jolloin taas harjoituksen idea menetetään. ”Kannattele palloa vatsan edessä” –asennossa pallo on iso ja se lepää alhaalla olevien kämmenten päällä rintaa vasten niin, että käsivarret ovat pyöreät ja kyynärpäiden voima suuntautuu sivulle.

Pidämme palloa kämmenten välissä myös esimerkiksi perussarjan sivutaivutuksessa. Tämä antaa liikkeelle hyvän muodon. Jos pallon ajatus menetetään, kämmenet kääntyvät helposti esimerkiksi eteenpäin tai yläkäsi ajautuu liikkeen aikana liikaa eteen ja vartalo alkaa kiertyä väärään asentoon. Mielikuvan avulla voidaan siis helpottaa pysymistä liikkeen oikeassa muodossa.

2. Periaatteiden harjoitteleminen

Harjoittelemme asahin liikeperiaatteita ja niiden noudattamista myös mielikuvien avulla. Kun etsimme kehon hyvää pystylinjausta, se kannattaa kuvitella jonkin konkreettisen mielikuvan avulla. Jos kuvittelet pääsi päälle vesilasin, kehosi ojentautuu itsestään pystyyn. Ajatuksena on antaa mielikuvan vaikuttaa kehoon eikä vääntää kehoa väkisin periaatteen mukaiseen asentoon tai liikkeeseen. Kun haluat tulla tietoiseksi keskilinjan liikkeistä, kuvittelee keskilinjasi isoksi lyijykynäksi, jolla voit sitten piirtää lattiaan viivan, pyöräyttää pisteen tai painaa sen lattian sisään. Näin opit pystylinjausta ja koko kehon liikettä. Kun opettelet palleahengitystä, kuvittele, että hengität sisään isoon palloon, joka sijaitsee aivan alavatsalla lantiokorin päällä. Aistit miten tämä pallo laajenee ja supistuu. Tämä mielikuva toimii hyvin vatsa/palleahengityksen avaamisessa. Kun pyörität käsiäsi ja haluat rentoutua, kuvittele kätesi naruksi tai köysiksi, jotka vartalon kiertoliike vain vetää perässään ja saa ne iskeytymään vartaloa vasten. Kun etsit koko kehon virtaavaa liikettä, kuvittele, että olet itse suuri joki, joka on jatkuvassa virtaavassa liikkeessä. Kun haluat aistia sitä, miten jalkasi juurtuvat maahan, kuvittele että jalkasi täyttyvät hiekalla, mutta ylävartalosi ja käsivartesi ovatkin ilmaa. Nyt jalkasi suorastaan painuvat maan sisään, mutta liike käsissäsi tuntuu ilmavalta ja kevyeltä. Nämä ovat kaikki esimerkkejä asahin periaatteiden viemisestä liikkeeseen mielikuvien avulla. Keksi aktiivisesti tällaisia mielikuvia. Kaikki mielikuvat, joista koet olevan hyötyä, ovat hyviä.

3. Liikkeen erilaisten laatujen tutkiminen

Erotan tämän erikseen, vaikka kyse on ehkä jatkosta edelliseen. Tekemällä samaa liikettä, mutta muuttamalla mielikuvaa, voit muuttaa liikekokemusta ja liikkeen laatua. Jos käytät painavampaa mielikuvaa, joudut käyttämään voimakkaampaa liikettä. Tee perussarjan ensimmäinen selkäliike paperipallolla, puupallolla ja rautapallolla, niin huomaat, miten liikkeen laatu muuttuu. Voima-asahissa käytämme tätä periaatetta systemaattisesti hyväksi. Jos haluat harjoitukseen enemmän voimaelementtiä, niin mielikuvalla sitä voi saada.

Tee liikesarjaa ensin normaalisti, kuvittele sitten että teet sitä vedessä ja lopuksi, että teet sitä juoksevassa tervassa. Huomaat, miten voiman käyttö muuttuu aina mielikuvasta toiseen siirryttäessä. Tämä on hyvä tapa tutkia, ei vain voimakkaampaa liikettä, vaan myös sitä, miten liike ylipäätään muodostuu jaloista ylös kohti käsiä. Eli tällainen mielikuva opettaa myös liikkeen mekaniikkaa.

Muuttamalla mielikuvaa myös liikkeen muoto muuttuu. Tee perussarjan toinen selkäliike ensin pallon mielikuvalla, vaihda se sitten mielikuvaan, että olet vedessä aalloissa heiluva kasvi. Huomaat miten liikkeesi vapautuu ja pallon muoto putoaa pois. Mielikuvissa vain mieli on rajana.

4. Mielen rauhoittaminen

Erilaissa rentousmenetelmissä käytetään mielikuvia sekä kehon että mielen rentouttamiseksi. Tämä tehdään yleensä selällään maaten.  Saman voi tehdä myös seisten. Asahin viimeinen asento, missä seistään pallo vatsan edessä, sopii tähän hyvin. Kun itse lopetan asahin liikesarjan, käyn läpi yleensä seuraavia tai niiden kaltaisia mielikuvia.  Kun kädet laskeutuvat palloasentoon ylhäältä, etsin ensin hyvän rakenteen. Se tarkoittaa kehon hyviä linjauksia. Annan pallon laskeutua hitaasti alaspäin, mutta samalla työnnän jaloilla vartaloa ylöspäin ja annan jalkojen ja selän hieman ojentua. Tapahtuu siis kaksi vastakkaista liikettä kädet laskeutuvat vielä pallon kanssa alas, samalla hartiat rentoutuvat ja laskeutuvat, mutta keskilinja kohoaa ylös jalkojen ja selän tukemana. Otan mielikuvan: voima keskeltä ylös, hartioista ja muualta alas. Tämä synnyttää hyvän ojennuksen ja rakenteen. Toinen mielikuva voi olla esimerkiksi vaatehenkari, mistä keho riippuu kuin vaate. Aistin sisäisesti linjauksen kakkosvarpaasta, polvien keskeltä lonkkaniveliin ja sieltä ristiluun kautta selkää pitkin ylös. Lopuksi aistin alas painuvia hartioita ja lapoja. Nyt keho on rento ja hyvässä rakenteessa. Sitten kohti mieltä, johon on monta mahdollisuutta. Yksi hyvä on vain jäädä aistimaan hengitysliikettä vatsalla. Mielikuva vatsan pallosta on tässä hyvä. Usein suuntaan sitten huomion sormenpäihin ja kämmeniin, joissa liikkeen jälkeen tuntuu lämpöä ja pientä väreilyä. Voin kuvitella, miten jokainen sormenpään solu on pienessä väreilevässä liikkeessä. Sitten laajennan hiljalleen tietoisuuden koko kehoon aistimalla joka solun värinää koko kehon alueella. Tätäkin kannattelee vastaava mielikuva. Tällaisessa kehotietoisuuden värisevässä kokemuksessa palataan hyvin konkreettisella tavalla siihen kokemukseen, miten elämä virtaa lävitsemme juuri tässä ja juuri nyt.



Kontakti-asahi on syntynyt!

Asahi Posted on su, joulukuu 01, 2019 19:02:35

Asahin liikeperiaatteet ovat pääosin peräisin taijista, ”kiinalaisesta aamuvoimistelusta”. Taijissa on myös samoilla periaatteilla tehtäviä pariharjoituksia, missä pehmeää ja tietoista liikettä tehdään yhteistyössä parin kanssa.  Tällaisessa harjoittelussa opitaan aistimaan parin liikettä ja siihen liittyvää voimaa ja harjoitus antaa erilaisia kamppailutaidoissa tärkeitä valmiuksia. Asahi ei ole kamppailutaito, mutta parin liikkeen aistimisella ja ohjaamisella on muitakin kuin kamppailullisia ulottuvuuksia. Kevyt kontakti antaa mahdollisuuden tutkia ja oppia monia asioita. Olen teettänyt joitakin pariharjoituksia asahin jatkokoulutuksissa, missä on tutkittu esimerkiksi keskilinjaa ja sen liikkeitä parin kanssa.  Kehittäessäni Syvä-asahia olen tuonut jatkokoulutuksiin paljon sellaista asahiin liittyvää lisämateriaalia, mikä auttaa asahi-ohjaajia näkemään hitaan ja tietoisen liikkeen monia ulottuvuuksia.  Ohjaajat vievät sitten tätä materiaalia ohjauksiinsa siinä määrin kuin he itse sitä omaksuvat ja ryhmät kykenevät tai haluavat ottaa vastaan.

Olen joskus saanut kuulla, että asahin tulisi olla sillä tavalla yksinkertaista, että jokaisen ”mökinmummon” tulisi pystyä se omaksumaan ja tekemään sitä heti ja saamaan sen terveyshyödyt. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta en ajattele ollenkaan näin. Minulle se on vasta alku. Olen nyt noin 15 vuoden ajan kehittänyt asahia ja pyrkinyt tekemään siitä sellaisen tietoiseen liikkeeseen perustuvan somaattisen menetelmän, että ”mökinmummojen” lisäksi sitä haluavat tehdä myös liikunnan ja terapian ammattilaiset, joita kiinnostaa kehomieliyhteys ja ylipäätään ihmistä eheyttävä liike ja sen eri tasot. Siksi olen myös kirjoittanut paljon tällaisen liikkeen teoriasta. Tällaista menetelmää ei opita muutaman päivän kursseilla. Olenkin kehittänyt Syvä-asahiin kymmenkunta jatkokoulutuspäivää, joissa Syvä-asahi –nimistä somaattista menetelmää voi opiskella.

Viimeisen noin vuoden aikana olen tutkinut asahin liikkeitä kepin kanssa. Tästä työstä on kehittynyt ”keppi-asahi”, jonka periaatteet ja sarjat ovat nyt valmiita. Keppi-asahia kokeillaan jo joissakin asahi-ryhmissä.  Olen viime aikoina alkanut enemmän ajatella myös taijin pariharjoitusideoiden liittämistä asahiin, jolloin tuloksena olisi eräänlainen ”pari-asahi” tai ”kontakti-asahi”. Taijin ja aikidon pariharjoituksethan ovat toimineet ennenkin länsimaisen liikkeen, lähinnä tanssin innoittajana. Näistä lähtökohdista kehittyi mm. kontakti-improvisaatio 1970- luvulla. Asahiin taijin pariharjoitusajatus on helppo liittää, koska asahi noudattaa jo alun perin taijin liikeperiaatteita ja monet asahin rentousliikeosion liikkeistä ovat suoraan taijin liikkeitä, joita tehdään myös parin kanssa. Näitä ovat erityisesti ”Huangin viisi rentousliikettä”, joista osa on myös asahin liikkeiden taustalla. Löysin arkistoistani jo vuonna 2006 päivätyn suunnittelupaperin, missä yksi otsikko on ”pari-asahi”.

Asahia ohjatessa on kaksi tilannetta, missä kontakti pariin syntyy usein spontaanisti. Kun ohjaaja opettaa jonkin liikkeen liikerataa, hän saattaa ohjata oppilastaan kuljettamalla tämän käsiä omin käsin. Tästä syntyy spontaanisti tilanne, missä oppilas peilaa opettajan liikettä kontaktin avulla. Tämä on itse asiassa hyvä tapa opettaa joitakin liikkeitä. Toinen on tilanne, missä ryhmä tekee asahia ringissä. Silloin usein käy niin, että esimerkiksi perussarjan ensimmäisessä selkäliikkeessä oppilaat kiertyvät toisiaan kohti ja painavat kämmenensä vastakkain. Syntyy kontakti. Usein tästä syntyy myös keskustelua, että asahiahan voisi tehdä näinkin, parin kanssa. Itse olen näissä tilanteissa vastannut, että ”on työn alla”. Nyt tämä työ on viety aika lailla loppuun.

Kontakti, kosketus pariin on monimutkainen ja syvällinen asia. Kontakti ylipäätään on olemisemme perustaa. Olemme jatkuvasti kontaktissa ympäristöömme ja muihin ihmisiin. Voi sanoa, että aivan kuin ilman hengitystä ei ole inhimillistä elämää, ei myöskään ilman kontaktia. Eli jos alamme tietoisesti tukia kontaktia, käy samalla tavalla kuin tietoisessa hengityksen tutkimisessa. Huomamme, että se kannattelee meitä koko ajan. Olemme koko ajan kontaktissa johonkin. Jalkamme koskettavat maata, pakaramme tuolia, kätemme käsittelee esineitä. Kosketamme toisiamme eri tavoin. Kontakti maahan mahdollistaa liikkumisemme. Kehollisuutemme ylipäätään tarkoittaa kontaktissa olemista. Aistimme ottavat tätä kontaktia koko ajan, joista kosketusaisti on yksi. Kontaktissa on osittain samaa kuin hengityksessä, että emme useinkaan tiedosta sitä. Jalkapohjien kontakti maahan nousee esiin, jos kävelemme kesällä ulkona paljain jaloin, mutta yleensä kengät jalassa kulkiessamme otamme sen niin itsestäänselvyytenä, että emme aisti sitä lainkaan. Kenkä suojelee jalkaamme aistimuksilta. Nykyään tähänkin on havahduttu ja on tullut muodiksi kulkea paljain jaloin tai juoksennella poluilla paljasjalkakengissä, jotka sallivat paremman aistimuksen.

Asahin kaltaisessa tietoisessa liikkeessä kuuntelemme liikettämme sisäkautta. Harjoitamme silloin kehon sisäisiä aisteja.  Samaa tehdään esimerkiksi taijin-kaltaisissa taidoissa. Taijissa harjoitus täydennetään hyvin herkillä kehon ulkoista kosketusaistia harjoittavilla harjoituksilla, jossa opettelemme kuuntelemaan parin liikettä herkän kontaktin avulla. Näin saadaan aikaan hyvin tasapainoinen harjoitus, jossa harjoitellaan kehon sekä sisäisiä että ulkoisia aisteja. Esimerkiksi tunteiden tunnistamisen ja säätelyn kannalta on tärkeää oppia aistimaan kehon sisätilan aistimuksia, koska tunteet ylipäätään ovat hyvin kehollisia. Toisaalta tietoisuus on jotain, mikä kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön ja muiden ihmisten kanssa. Voisi sanoa, että kosketus on sen rajapinnan tutkimista, missä kulkee itsen ja toisen raja.

”Kontakti-asahissa” lähdemme lempeästi tutkimaan kontaktia pariin. Teemme sitä ensin yksinkertaisten perusharjoitusten avulla, missä käsiä pyöritetään erilaisia ympyröitä kontakti pariin säilyttäen. Samalla tulemme tietoiseksi siitä, miten voima muodostuu liikkeeseen, miten painopisteemme ja keskilinjamme liikkuu jne. Seuraavaksi teemme asahin perusliikkeitä kontaktissa parin kanssa peilaten parin liikettä. Tämä mahdollistaa monia liikkeen aistimisen kautta tulevia kokemuksia. Voimme vaihdella liikkeen ohjaajan ja ohjatun roolia, jolloin joudumme herkästi kuuntelemaan, missä kohtaa vaihto tapahtuu.  Kontaktissa tapahtuva liike on yhdenlaista kehollista dialogia, missä kuuntelemme toista liikkeen kautta häntä kunnioittaen. Välillä ohjaamme liikettä itse, välillä luovutamme ohjausvastuun toiselle ja seuraamme toista ilman kriittistä asennetta, ilman käsitteiden tuomaa arviointia. Asahissa voimme kehitellä lempeää tapaa harjoitella kontaktia yhdenlaisessa ei-aggressiivisessa, myötätuntoisessa muodossa ja tutkia, mitä se opettaa meille. Mitä se opettaa meille itsestämme, mitä toisesta ihmisestä. Kun kosketan toista, asetun kahden subjektin rajapinnalle: en koe toista ihmistä esineenä, vaan toisena subjektina, jolla on samanlaiset tunteet, ajatukset, ylipäätään samanlaiset kokemukset kuin minulla. Tämä kokemus on empatian perusta.  Kun otamme asahin liikkeeseen mukaan kosketuksen, astumme askeleen syvemmälle siihen asahin ulottuvuuteen, mikä tekee siitä eheyttävän harjoituksen.



« EdellinenSeuraava »